QGIS kiinnostaa kaupunkeja

Kirjoittaja: Sanna Jokela

Artikkeli pdf-muodossa

3-ulotteinen malli Helsingin keskustan alueesta.

Avoimena aineistona julkaistu tieto Helsingin viherkatoista on tässä esitetty QGIS:n avulla (kuva: OpenStreetMap-yhteisö ja Gispo Oy)

QGIS haastaa pitkään markkinoilla olevia ohjelmistoja kuntien paikkatietojen hallinnassa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla tuotetaan jo iso osa julkishallinnon sähköisistä palveluista. Paikkatietopuolella työpöytäohjelmistoista QGIS on pisimmälle kehitetty ja maailmanlaajuisesti laajasti käyttöönotettu avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Se soveltuu paikkatietoaineistojen hallintaan, analysointiin ja karttaesitysten tekoon ja haastaa monipuolisilla työkaluillaan pitkään markkinoilla olevia maksullisia ohjelmistoja. Nyt myös useat suomalaiset kaupungit ovat ottaneet QGIS:n henkilöstönsä työkalupakkiin.

Tampereen kaupungissa on jo kymmenisen vuotta rakennettu kansalliseen paikkatietoinfrastruktuuriin sopivaa paikkatietojen hallintaa. Sen lisäksi, että paikkatietoaineistoja voidaan välittää rajapintojen avulla niin organisaation sisällä kuin ulospäin, kaupungin jokaisen työntekijän käyttäjätiedot on integroitu osaksi työkalujen ja datan hallintaa. Tähän malliin vei Tampereen kaupungin erikoissuunnittelija Marko Kaupin mukaan tarve tehdä töitä ketterästi, sillä dataa on paljon ja päällekkäistä työtä haluttiin välttää. Tavoitteena on, että tiedot tallennetaan käyttäjien toimesta vain yhteen kertaan. Käyttäjänhallinnan avulla mahdollistetaan aineistojen laadun säilyminen hyvänä, sillä aineistosta parhaiten tietävät ovat vastuussa myös aineistojen julkaisusta.

QGIS-työpöytäohjelmisto otettiin käyttöön Tampereella kustannussäästöjen ja sen monipuolisten ominaisuuksien vuoksi. Paikkatietovarantojen hallintaa haluttiin hajauttaa koko kaupunkiorganisaatioon, ja tässä QGIS on osoittautunut parhaaksi välineeksi. QGIS tukee rajapinta-aineistojen käyttöä sekä mahdollistaa tietokantayhteyksien kautta tietojen hallinnan helposti. Myös karttapalvelumoottori GeoServeriin voidaan tuottaa visualisointeja QGIS:n avulla.

“Aiemmin se oli vähän sellainen, että pysyykö se pystyssä. Nyt se on jo tuote. Viimeisen puolentoista vuoden aikana QGIS on kehittynyt huimasti”, kertoo erikoissuunnittelija Marko Kauppi Tampereen kaupungilta.

Tampereella datan tuotanto on helpottunut ja julkaistujen tietojen määrä kasvanut huimasti, kun käyttäjät voivat suoraan ylläpitää tietokantoja QGIS:n avulla. Hajautetussa mallissa käyttäjien osaamistasolla on tietysti vaikutus datan laatuun.

“Datavirheet korjataan heti, sillä ne on helppo havaita. Nimeämisongelmat eli esimerkiksi ääkkösten käyttö näkyvät vasta tietorakenteen puolella, ja niiden korjaaminen on työlästä”, huokaisee Marko Kauppi.

Outo ohjelmisto ilman lisenssiongelmaa

Helsingissä QGIS:n tarina alkoi parisen vuotta sitten käyttäjien pyynnöistä. Pienen henkisen linjauskeskustelun jälkeen todettiin, että tämä outo ohjelmisto on ihan hyvä lisä muiden ohjelmistojen porukkaan. Aiemmin jokavuotinen päänvaiva oli lisenssipolitiikka, joka pahimmillaan johti siihen, että kaikki halukkaat eivät saaneet paikkatieto-ohjelmistoja käyttöönsä. Ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston kanssa lisenssiongelmaa ei ole.

Jos paikkatieto-ohjelmistoja on aiemmin käyttänyt, QGIS:n käyttöönotto sujuu usein jouhevasti. Helsingin kaupungilla QGIS:n käyttöönottokoulutuksia järjestetään useita vuodessa. Kahden päivän koulutuksissa käydään läpi paikkatietojen perusteita QGIS-ohjelmiston avulla, jolloin käsitteet ja ohjelmisto tulevat samalla kertaa tutuiksi.

"Palautteen perusteella tuntuu, että QGIS on ihan mukavasti otettu käyttöön, tietysti muuntokoulutusta tarvitaan. Myös uusille osaajille QGIS:n käyttöönotto on ollut helppoa”, kertoo Helsingin kaupungin palvelupäällikkö Outi Hermans.

Kauppi ja Hermans molemmat mainitsivat erityisesti kaavoittajat yhtenä käyttäjäryhmänä, joilla on erityistarpeita aineistojen monimutkaisten visualisointien vuoksi.

“Meillä kaavoittajat ovat pitäneet QGIS:n monipuolisista visualisointimahdollisuuksista”, kertoo Kauppi.

“Kunhan vielä saataisiin dataa laadukkaasti kantoihin ja monipuoliset visualisoinnit päälle, niin QGIS olisi aika hyvä työkalu kaavoittajille. Isoin kysymys ei useinkaan ole käytettävistä ohjelmistoista vaan prosesseista eli työkulttuurin muutos on isoin asia”, Hermans toteaa.

QGIS pakettina kaupungin henkilökunnan käyttöön

Isoissa organisaatioissa ohjelmistot toimitetaan usein henkilöstön käyttöön keskitetysti ja ohjelmistot ns. paketoidaan käytössä olevaan ympäristöön soveltuviksi. Joskus ohjelmistopakettiin voidaan lisätä organisaation omiin tarpeisiin soveltuvia työkaluja tai säätää tiedostopolut valmiiksi, jolloin ohjelmiston käyttöönotto on jouhevaa. Sekä Helsingissä että Tampereella ohjelmiston paketoi palveluntarjoaja asiantuntijoiden ohjeistuksella.

Helsingissä suositaan QGIS:n organisaatioversioita eli ns. Long Term Releaseja, joita ei tarvitse päivittää kuin noin kerran vuodessa.

“Nyt on paketoitu uusin LTR versio 2.14. käyttöön.  Hyvä suomenkielinen versio ohjelmistosta on odotettu parannus”, kiittelee Hermans.

“Meillä ei ole organisaatioversiota käytössä”, kertoo Marko Kauppi. “Käyttäjät voivat ottaa aina uusimman version - kuumimman hotin, käyttöönsä. Nykyinen versio 2.18 on hyvä. Kätevää on, että ohjelmisto on koko henkilökunnalla samantien käytössä, jopa kouluissa.”

Ohjelmiston paketointiin voi tehdä myös omia räätälöintejä. Helsingissä OpenStreetMap työkalun lisääminen automaattisesti QGIS:n asennukseen olisi kätevää, sillä Helsingin palvelukartta on toteutettu OSM:n päälle. Tampereella puolestaan toiveena olisi saada tietokanta- ja rajapintayhteydet samaan pakettiin, jolloin niitä ei itse tarvitse määrittää. 

Mitä tekisit, jos aloittaisit puhtaalta pöydältä?

Mikä olisi paras paikkatietojärjestelmä kunnalle, kaupungille tai muulle organisaatiolle, joka miettii paikkatietoinfran kehittämistä tai uudistusta?

Tähän Marko Kaupilla on selkeä vastaus: “QGIS ja PostGreSQL:n lisäosa PostGIS on paras kombinaatio. Tietokantaohjelmistona PostGIS on ihan omaa luokkaansa. QGIS puolestaan monipuolinen”.

Hermans kehottaa avoimuuteen aineistorajapinnoissa ja peräänkuuluttaa yhteensopivuutta:

“Olen yrittänyt olla välineneutraali ja tukea työprosesseja hyvillä työkaluilla. Pääasiana on erottaa tietokannat ja rajapinnat ohjelmistosta, ettei jumituta järjestelmiin, joista tietoa ei saada toiseen ohjelmistoon. Yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat on tärkein asia ymmärtää, käyttää sitten mitä tahansa ohjelmistoa”.

Pähkinänkuoressa

  • QGIS on avoimen lähdekoodin työpöytäohjelmisto paikkatietojen käsittelyyn, visualisointiin ja hallintaan.
  • Kehitys on alkanut vuonna 2002. Nykyinen versio QGIS 2.18.2 'Las Palmas' on julkaistu 16.12.2016. Uusimman versio QGIS 3.0 kehitys on jo alkanut.
  • Frederikssundin kunta on lisännyt GitHubiin ohjeet paketointia varten
  •  Ohjeita löytyy myös Gis.stackexchange -sivuilta.

Sanna Jokela on maantieteilijä, joka työskentelee paikkatietoasiantuntijana Gispo Oy:llä. Jokela on ollut mukana paikkatietoalan kehittämistoimissa vuodesta 2006. Sähköposti: sanna.jokela@gispo.fi