Paikkatiedoissa on potentiaalia

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2018 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Jaana Mäkelä

Kaksi lelurekkaa keulakkain.
Kuva: Julia Hautojärvi.

 

Paikkatietojen mahdollistamista hyödyistä on toteutunut vasta reilu viidennes. Suurin potentiaali lymyää rakennetussa ympäristössä.

Paikkatietopoliittinen selonteko ja Paikkatietoalustahanke, jotka ovat osa hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankekokonaisuutta, ovat nostaneet paikkatiedot ja niistä saatavat hyödyt valtakunnan ylimpien päättäjien tietoisuuteen.

Paikkatietojen käytön taloudellisia vaikutuksia on analysoitu Spatineon kesällä 2018 tekemässä selvityksessä. Selvitys on ns. meta-analyysi jo tehdyistä suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joiden tuloksia sovellettiin Suomen olosuhteisiin. Paikkatietojen käytön potentiaalisia vaikutuksia arvioitiin pääosin biotalouden, rakennetun ympäristön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikenteen ekosysteemeissä. Paikkatietojen piti olla oleellinen osa tuotetta, sovellusta tai palvelua, jonka käyttö mahdollistaa julkishallinnon organisaatiolle, yritykselle tai kansalaiselle taloudellisen hyödyn tuovan toiminnan. Selvityksessä arvioitiin myös Paikkatietoalustan mahdollistamien hyötyjen osuutta kokonaisarvosta.

Selvityksen mukaan Suomessa paikkatietojen käytön vuosittaiset potentiaaliset hyödyt ovat jopa 13 miljardia euroa, mutta niistä on relisoitunut vasta noin 22 prosenttia eli 3 miljardia euroa.

Rakennetun ympäristön potentiaalista toteutuu vain 14 prosenttia

Suurimmat hyödyt, yhteensä 5,9 miljardia euroa, voidaan saavuttaa rakennetun ympäristön ekosysteemissä. Uudet teknologiat kuten LIDAR, lisätty GNSS, sensorit, koneohjaus, koneoppiminen ja lisätty todellisuus mahdollistavat älykkäiden 3D-mallien käytön rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa.

Australialaisen tutkimuksen (Economic value of spatial information in NSW, 2017) mukaan yhdistämällä yritysten ja julkishallinnon tuottamat 3D-tietomallit voidaan säästää jopa 20 prosenttia suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista. Suomessa tämä tarkoittaisi suunnittelun osalta noin 320 miljoonan ja rakentamisen osalta noin 3,5 miljardin euron säästöjä vuosittain. Tällä hetkellä rakennetun ympäristön potentiaalisista hyödyistä toteutuu noin 14 prosenttia.

Espoon kaupunki on arvioinut, että infrastruktuurin suunnittelukustannuksissa voidaan säästää jopa 30 prosenttia, jos tarvittavat tiedot saadaan tietomallimuodossa. Laserkeilausdatan ja ilmakuvien avulla voidaan tarkastaa rakennus- ja huoneistorekisteriä ja luvattomien rakennusten tilannetta. FCG:n selvityksen perusteella kunnissa piilee 200–300 miljoonan euron arvosta kiinteistöveron ulkopuolella olevia rakennuksia.

Myös satelliittikuvapalveluiden odotetaan tehostavan rakennetun ympäristön suunnittelua ja seurantaa. Esimerkiksi Euroopan unionin maksuttoman Copernicus-datan uskotaan tuovan suurimmat hyödyt maataloudessa ja rakennetun ympäristön monitoroinnissa.

Sote-potentiaalia vaikea arvioida

Sosiaali- ja terveydenhuollossa paikkatietojen käytön potentiaaliseksi hyödyksi palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa arvioitiin 255–510 miljoonaa euroa.

Todellista potentiaalia on vaikea arvioida, koska aihealueen tutkimuksia ei ole kovin hyvin saatavilla. Aapeli Lemisen tutkimus (Positio 2/2017), joka yhdisti terveysteknologian ja paikkatietojen käytön mahdollisuudet, on hieno esimerkki SOTE-palveluiden kehittämisestä. Sen mukaan diabetespotilaiden terveyskeskuksiin suuntautuvien seurantakäyntien puolittaminen omaseurannalla yhdistettynä terveyskeskusten määrän ja sijainnin optimointiin paikkatietoanalyysin avulla mahdollistaa Pohjois-Karjalan maakunnassa 60 prosentin säästöt sekä seurannan kokonaiskustannuksissa että potilaiden liikkumiskustannuksissa. Suomen tasolla säästöt voivat olla 35–40 miljoonaa euroa.

Kotihoitopalveluissa voidaan reitinoptimoinnilla saavuttaa yli 10 prosentin työajan säästö, joka voidaan investoida välittömään asiakastyöhön. Ajansäästön arvo on 13–25 miljoonaa euroa.

Kuljetusten optimoinnissa edelleen parannettavaa

Liikenteessä reittioppaiden käytön vuosittaiseksi kokonaishyödyksi käyttäjille on arvioitu 12–75 miljoonaa euroa. Navigointisovellusten käyttö yksityisessä henkilöliikenteessä tuo vuosittain noin 24 miljoonan euron säästöt polttoainekuluissa ja noin 540 miljoonan euron ajansäästöt työmatkoissa.

Kuljetusten suunnittelun avulla voidaan säästää kuljetuskustannuksissa vähintään 10 prosenttia. Teollisuudessa tämä tarkoittaisi yli 700 miljoonan ja kaupan alalla yli 600 miljoonan euron säästöjä. Arvioitu tämän hetkinen käyttöönottoaste on 30 prosenttia, jolloin hyödyistä realisoituu noin 400 miljoonaa euroa.

Paikkatietoalustalla satojen miljoonien eurojen hyödyt

Paikkatietoalustan tietojen ja palveluiden mahdollistamat taloudelliset hyödyt ulottuvat kaikkien neljän tarkastellun ekosysteemin alueille. Paikkatietoalustan suorat taloudelliset hyödyt ovat vuonna 2025 arviolta 150 miljoonaa euroa ja välilliset hyödyt noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio perustuu Paikkatietoalustasta tehtyihin kustannus-hyötylaskelmiin sekä arvioon eri ekosysteemeissä tarvittavista paikkatietoaineistoista ja -palveluista.

Paikkatietoalustan valtakunnallisen osoiteaineiston vuosittaiset suorat taloudelliset hyödyt on arvioitu 12 miljoonaksi euroksi, ja Charles Prescottin tutkimuksen (Prescott 2015, What Is the Value of an Address?) perusteella arvioitiin, että valtakunnallisen osoiteaineiston arvo kaupallisissa palveluissa on yli 100 miljoonaa euroa.

Potentiaali ei realisoidu ilman kovaa työtä

Paikkatietojen käytön taloudelliset hyödyt painottuvat kustannussäästöihin toiminnan tehostamisen kautta. Tehostaminen ei kuitenkaan toteudu ilman innovatiivisia sovelluksia ja palveluita, joita myös suomalaiset yritykset toteuttavat.

Paikkatietojen käytön valtava potentiaali ei realisoidu ilman tahtoa ja kovaa työtä. Tarvitaan uskallusta ja innostusta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja kehittää operatiivisia prosesseja. On myös panostettava tutkimukseen uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Ja ekosysteemien sidosryhmien on tehtävä hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

 

Jaana Mäkelä työskentelee Spatineo Oy:ssä myyntijohtajana. Spatineo auttaa organisaatioita optimoimaan paikkatietoinfrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit ja osoittamaan paikkatietojen ja paikkatietopalveluiden arvon. Sähköposti: etunimi.sukunimi@spatineo.com