Hyppää pääsisältöön

Arkiliikkumista tukeva kaupunkiympäristö – tutkimustietoa paikkatiedon avulla

Arkiliikkumisella on merkittävä kansanterveydellinen rooli monien terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Kaupunkisuunnittelulla voidaan puolestaan vaikuttaa siihen, paljonko ihmiset arjessaan liikkuvat.

Teksti: Anna Kajosaari ja Tiina Rinne

Karttakuva, johon on merkitty vihreitä pisteitä.
Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki ovat yhteistyökumppaneita Nordregion NordGreen-hankkeessa. Hankkeen yhteydessä toteutettiin laaja PPGIS-kyselytutkimus, jossa asukkaat merkitsivät kartalle arjessaan merkityksellisiä paikkoja. Lähes 70 000 karttapaikannusta sisältävää aineistoa tullaan hyödyntämään espoolaisten arkiliikkumisen tutkimuksessa sekä Espoon kaupungin suunnittelutyössä.

 

Elinympäristöjen vaikutusta asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu laajasti. Ympäristöterveyden tutkimuksessa ei keskitytä vain ympäristön
terveyshaittoihin, kuten meluun ja ilmansaasteisiin, vaan kohteena ovat myös terveyttä edistävät ja ylläpitävät elinympäristöt. Erityisesti rakennetun ympäristön merkitys arkiliikkumisen tukena on korostunut.

Rakennetun ympäristön vaikutusta arkiliikkumiseen on tutkittu laajasti sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Arkiliikkumista tukevia ympäristötekijöitä voidaan tunnistaa esimerkiksi keräämällä tietoa asukkaiden subjektiivisista kokemuksista elinympäristöstään tai mallintamalla ympäristöä paikkatietopohjaisilla analyyseilla.

Korkeatasoisen ja avoimen paikkatiedon rooli kaupunkiympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimuksessa on merkittävä. Avoimia paikkatietoaineistoja hyödynnetään esimerkiksi alueen saavutettavuuden sekä maankäytön ja rakentamisen tehokkuuden määrittelyssä. Ihmisten liikkumista voidaan analysoida sijaintija paikannustietojen avulla.

Ihmisten kokemukset yhdistyvät paikkatietoihin

Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella tutkitaan asuinympäristön vaikutusta yksilön liikkumistottumuksiin ja arkiliikuntaan. Käytössä on osallistava PPGIS-paikkatietomenetelmän (Public Participation GIS).

Menetelmän avulla voidaan kartoittaa käyttäytymiseen vaikuttavia henkilökohtaisia taustatekijöitä ja niiden vaikutusta yksilöiden liikkumiseen tilassa. Tutkimuksessa kertynyttä kokemusperäistä tietoa voidaan hyödyntää elinympäristöjen ihmislähtöiseen suunnitteluun.

Tutkimus yhdistää monia osallistavia paikkatietomenetelmiä ja lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä paikkatietoaineistoja.

Ympäristö vaikuttaa liikkumiseemme

Useiden eri tutkimusten tulokset antavat vahvasti viitteitä siitä, että rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Esimerkiksi laadukas kävely ympäristö, kohtalaisen tiivis yhdyskuntarakenne, helposti saavutettavat palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan enemmän arjessa ja edistävät siten terveyttä.

Tutkimuksessamme kartoitettiin ikääntyvien ihmisten arkiliikkumista. Tulokset osoittivat, että tiivis, kävelijäystävällinen ja vihreä kaupunkiympäristö kannustaa ikääntyviä ihmisiä arkiliikkumiseen, vaikka nämä eivät olisi erityisen kiinnostuneita liikunnallisista elämäntavoista. Vastaavia tuloksia on saavutettu myös nuorten aikuisten arkiliikkumista käsittelevässä tutkimuksessamme.

Samaa tukee myös Sallisin et al. (2016) tutkimus, johon osallistui tutkittavia kymmenestä eri maasta ja neljästätoista kaupungista ympäri maailman. Asukastiheys, saavutettava joukkoliikenne, tie- ja katuverkoston risteystiheys ja puistojen määrä ennustivat väestön lisääntynyttä fyysistä aktiivisuutta.

Suomeen tarvitaan omat arkiliikkumisen mittarit

Paikkatietoaineistot ovat keskeisessä roolissa, kun tavoitteena on selvittää mahdollisimman laajasti rakennetun ympäristön eri tekijöiden vaikutuksia esimerkiksi arkikävelyyn. Vaikka monipuolinen ja sekoittunut yhdyskuntarakenne vaikuttaisi monien eri tutkimusten perusteella olevan arkiliikkumisen kannalta erityisen suotuisa, sen määrittäminen ja mittaaminen paikkatietoaineistoja hyödyntäen on toisinaan haastavaa.

Maankäytön sekoittuneisuus (Land Use Mix) on yksi kansainvälisesti eniten käytetyistä mittareista, kun tarkastellaan rakennetun ympäristön vaikutusta ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen. Lukuisissa tutkimuksissa näiden välille on löydetty yhteys, vaikka kotimaisissa tutkimuksissa tai Sallisin et al. (2016) laajassa kansainvälisessä vertailututkimuksessa yhteyttä ei ole löydetty. Ristiriita selittyy mahdollisesti erilaisilla paikallisilla, kontekstisidonnaisilla tekijöillä ja sillä, miten paikkatietoaineistoja voidaan hyödyntää yhdyskuntarakenteen määrittämisessä. Rohkenemmekin todeta tutkimustemme perusteella, että Suomessa sekoittuneisuutta on vaikea määrittää yksinomaan maankäyttöaineistojen pohjalta kansainvälisen Land Use Mix -mittarin mukaisesti.

Kansainvälisissä käveltävyysindekseissä (engl. walkability index) maankäytön sekoittuneisuus on keskeinen mittari. Alun perin pohjoisamerikkalaiset indeksit ovat käytössä ympäri maailmaa. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin haasteita. Siksi on pohdittava kriittisesti niin aineistojen kuin sisällönkin osalta, miten näitä kansainvälisiä indikaattoreita kannattaa hyödyntää maankäytön suunnittelun tukena.

Suomalaiset tutkijat yliopistoissa ja muun muassa Suomen ympäristökeskuksen MIKSERI-hankkeessa kehittävät aktiivisesti kotimaisia maankäytön sekoittuneisuuden mittareita. Tämä kannustaa jatkamaan kaupunkiympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimusta. Kun arkiliikkumista tukevan kaupunkiympäristön ominaisuuksista viestitään maankäytön suunnittelun tueksi, käytettävien analyysityökalujen on perustuttava validoituihin, toistettaviin ja Suomen olosuhteisiin soveltuviin mittareihin.

Millainen kaupunkiympäristö kannustaa arkiliikkumiseen?

1. Tiivis kaupunkirakenne ja hyvät kävelyreitit
2. Viher- ja vesialueet
3. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet

Lähde 

Sallis, J.F., Cerin, E., Conway, et al. (2016). Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: A cross-sectional study. Lancet 387, 2207–2217.

Kirjoittajat toimivat tutkijoina Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella.

etunimi.sukunimi@aalto.fi

Palaa lehden sisällysluetteloon