Avoimesta datasta avoimiin datamarkkinoihin

Teksti: Eija Parmes ja Ville Kotovirta

Tarvitaan tekniikoita, joilla voidaan hallita datan avoimuutta ja silti hyödyntää tarkinta mahdollista tietoa.

Avoin data tuottaa lisäarvoa, mutta dataa ei ole tarpeeksi ja markkinat jäävät pirstaleisiksi. Tulevaisuuden tietoturvallisilla datamarkkinoilla siiloissa oleva data saadaan esiin ja eri toimijat voivat ansaita datallaan, hankkia puuttuvaa dataa ja luoda uutta arvoa.
Avoin data tuottaa lisäarvoa, mutta dataa ei ole tarpeeksi ja markkinat jäävät pirstaleisiksi. Tulevaisuuden tietoturvallisilla datamarkkinoilla siiloissa oleva data saadaan esiin ja eri toimijat voivat ansaita datallaan, hankkia puuttuvaa dataa ja luoda uutta arvoa. KUVA: VILLE KOTOVIRTA.

 

Kartta- ja ilmakuva-aineistojen avaaminen herätti aikoinaan keskustelua siitä, menettävätkö aineistojen tuottajat tulon lähteen, tai osaako kuka tahansa käyttää oikein dataa, joka ei aina ole ajan tasalla tai täysin virheetöntä. Aineistojen avaaminen on kuitenkin hyödyttänyt yhteiskuntaa idearikkailla sovelluksilla, aineiston laatu on parantunut palautteiden perusteella, ja aineistoille on syntynyt uutta kysyntää.

Uusien tietosuojasäännösten myötä myös avoimen paikkatiedon riskit tunnistetaan paremmin. Tämä vähentää paikkatietoaineistojen avaamista sekä todellisista syistä että varmuuden vuoksi sanktioiden pelossa. Miten voimme olla varmoja, että juuri tätä aineistoa ei voida käyttää vääriin tarkoituksiin. Toisaalta, mitä tarkempaa paikkatieto on, sitä hyödyllisempää se yleensä on mutta myös sensitiivisempää, kuten tarkat vedensyvyystiedot tai kauppakeskusmallit.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kehitteillä tekniikoita, joilla avoimuuden eri asteita voidaan hallita, ja edelleen käyttää tarkinta mahdollista tietoa yksityisyydensuojan vaarantumatta.

Huoli omaisuuden arvosta voi estää rikosilmoituksen teon

Avoin paikkatietoaineisto on harvoin sellaisenaan vahingollista, mutta koska paikkatieto mahdollistaa tietojen yhdistämisen, sen avulla voidaan tunnistaa henkilöitä, vaikuttaa kiinteistömarkkinoihin tai altistaa ihmisryhmiä vaaraan. Henkilön sijaintitietoon voidaan päästä käsiksi paikkatietoaineistosta, jos se sisältää tarpeeksi tarkkaa kuvausta hänen asuinympäristöstään. Tämä nousee esille muun muassa terveystutkimuksissa, joissa analysoidaan ympäristön vaikutusta terveyteen. Ympäristö- ja terveystieto yhdistetään analyysiä varten, ja vaikka taulukossa ei ole henkilöstä mitään muuta tietoa, henkilön asuinpaikka voidaan palauttaa käänteisen geokoodauksen kautta.

Myös paikkatietorekisteri voi muodostaa henkilörekisterin. Metsänomistajan metsävaratiedot voidaan yhdistää omistajaan, vaikka omistajaa ei ole suoraan tietoon yhdistetty, mutta välillinen yhteys löytyy. 

Tieto kiinteistön ympäristöstä vaikuttaa kiinteistön arvoon, kun edelläkävijät hyödyntävät markkinoinnissa ilmanlaatu-, melu-, tulva-, vedenlaatu-, lämpösaareke- ja muuta ympäristötietoa. 

Paikkatiedon avoimuus muuttaa myös käytäntöjä. Rikosten esiintymisen kuvaaminen avoimesti kartoilla voi johtaa siihen, että asuntoalueen arvonalennuksen pelosta kaikkia rikoksia ei enää ilmoiteta.

Katastrofialueiden tilannekuvallakin on kaksi puolta 

Henkeen ja terveyteen kohdistuvat riskit ovat astetta vakavampia. Ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuuksissa onnettomuusaluetta kartoitetaan pelastustöiden helpottamiseksi muun muassa drooneilla ja satelliittikuvista. 

Drone-kuvauksilla on oma sijansa tietosuojalainsäädännössä, koska niillä voidaan tunnistaa ja seurata henkilöitä ja ihmisryhmiä. HOT on yhteisö, jossa kartoitetaan katastrofialuetta tarkoilta satelliittikuvilta. Hyvän työn kääntöpuolena on, että mitä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa kerätään, sitä suurempi riski aiheutetaan, jos aineisto joutuu vaikkapa konfliktialueella vääriin käsiin. 

Jotta aineistoja edelleen voidaan hyödyntää, datamarkkinat ovat kehittymässä avoimen ja suljetun datan välimaastoon. Sen sijaan, että data annettaisiin täysin avoimesti kaikille, sille määritellään hinta ja käyttökohteet. Avoimilla markkinoilla markkinat määrittävät tämän itse. Avoimen datan maailmassa julkaistu aineisto saattaa jäädä kokonaan ilman käyttäjiä ja resursseja käytetään turhaan datan avaamiseen ja ylläpitoon. Datamarkkinoilla pystytään testaamaan, onko omalle datalle kysyntää.

Markkinoiden myötä tiedon hyödyntämisen spektri kasvaa. Data voi olla täysin avointa ja ilmaista kaikille tai täysin avointa mutta maksullista. Data voi olla anonymisoituna avointa tai tarkoitettu vain tietyille toimijoille tiettyyn hintaan. Tiedon liikkuminen ja käyttö pitää pystyä rajoittamaan vain niihin kohteisiin, joihin se on myyty. Tällainen kehitys edellyttää uudenlaisten arkkitehtuurien, periaatteiden ja salaustekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton.

Työkaluja hallittuun käyttöön

International Data Spaces Association (IDSA) kehittää isojen eurooppalaisten yritysten kanssa arkkitehtuurimallia datatalouteen teollisten toimijoiden ja tarpeiden näkökulmasta. MyData Global edistää henkilökohtaisen datan turvallista hallintaa ja prosessointia eri palveluiden ja käyttäjän välillä. International Humans’ Account Network (IHAN) on Sitran johtama aloite, joka pyrkii kehittämään kansainvälistä standardia ja teknisiä komponentteja ja toteuttamaan MyData-periaatteita datataloutta varten. Platform of Trust -startupyritys kehittää datatalouden alustaa kiinteistömarkkinoille yhteistyössä suomalaisten kiinteistötoimijoiden kanssa.

Uuden teknologian ja positiivisten esimerkkien myötä luottamus markkinoihin kasvaa, mikä puolestaan johtaa uuden tiedon avaamiseen markkinoille ja uusien palveluiden kehittymiseen. Datamarkkinoiden arvo ei ole pelkästään datakaupan arvo, vaan datan hyödyntämisen arvo.

Eija Parmes ja Ville Kotovirta toimivat tutkijoina VTT:llä. Eija Parmes tutkii satelliittikuvien hyödyntämistä ja mahdollisuuksia. Ville Kotovirta tutkii big datan sovelluksia ja datatalouden uusia mahdollisuuksia. Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)vtt.fi.