Digitalisoidaan julkiset palvelut

Teksti: Katri Isotalo

Yksi Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeita oli Digitalisoidaan julkiset palvelut. Tavoitteena oli rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi.

Paikkatietoalustan osahankkeet
Paikkatietoalustan osahankkeet. Lähde: Paikkatietoalusta.

 

Toimintamallien uudistusten rinnalla luotiin mm. tiedonhallintaa koskevaa lainsäädäntöä.Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen 100 miljoonalla eurolla rahoitettiin hallituskaudella 16 hanketta. Vahvasti paikkatietopohjaisia niistä olivat julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta sekä rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (KiraDIGI).

Paikkatietoalustan tavoite on yhtenäistää valtion, maakuntien ja kuntien paikkatiedot ja tuoda ne myös yritysten ja yhteisöjen saataville. Alusta yhtenäistää ja parantaa julkisen hallinnon sähköisiä palveluita, parantaa tietopohjaista päätöksentekoa ja säästää kustannuksia julkisessa hallinnossa. Paikkatietoalusta-hankkeen toteutus aloitettiin syyskuussa 2017 ja ensimmäinen vaihe päättyy kuluvan vuoden lopussa. Sen vastuutaho on maa- ja metsätalousministeriö ja hankepäällikkö Antti Jakobsson. Keskeisinä toteuttajina ovat olleet Maanmittauslaitos, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja maakuntien liitot. Kuntayhteistyö on ollut monen osahankkeen kannalta olennaista. Yhteistyötä on tehty myös ELY-keskusten, sisäministeriön, puolustusministeriön ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Rahoitusta hanke sai 8 miljoonaa euroa.

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (KiraDIGI) -kokonaisuuden tavoitteena oli saada rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä käynnistää joukko kokeiluhankkeita luomaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tavoitteena oli myös kehittää lainsäädäntöä niin, että se tukee alan digitalisaatiota. KiraDIGI:n vastuutaho oli ympäristöministeriö ja rahoitus 16 miljoonaa euroa, josta puolet tuli valtiolta ja puolet kiinteistö- ja rakentamisalalta. 

Paikkatietoalustan päätavoitteet:

  • yhtenäistää ja parantaa julkisen hallinnon sähköisiä palveluita
  • parantaa ja tehdä läpinäkyvämmäksi tietopohjaista päätöksentekoa
  • säästää kustannuksia julkisessa hallinnossa
  • tuoda julkishallinnon keskeiset paikkatietoaineistot saataville alustaan, jonka varaan yksityissektori voi rakentaa oman palveluekosysteemin.

Lähde: Paikkatietoalusta

Miten Paikkatietoalusta-hankkeessa onnistuttiin, Antti Jakobsson: 

Antti Jakobsson
Antti Jakobsson toimi hankepäällikkönä Paikkatietoalusta-hankkeessa. Kuva: Riku Nikkilä.

Kuinka hyvin hankkeen alkuperäinen tavoite mielestäsi saavutettiin?

"Yhteisten spesifikaatioiden osalta onnistuttiin, eli osahankkeissa Kansallinen maastotietokanta KMTK (rakennukset ja rakennelmat, liikenneverkot, hydrografia ja maasto), Osoitteet ja Maankäyttöpäätökset saatiin aikaa yhteiset käsitemallit. Lisäksi saatiin aikaan yhteiset laatu- ja elinkaarisäännöt, joita ei käsittääksemme ole vielä muualla maailmassa.

Palvelujen osalta onnistuttiin luomaan yleinen laatuvahtipalvelu, joka on testattu ja toimivaksi havaittu rakennusten, liikenneverkon ja maakuntakaavojen osalta. Lisäksi sitä testattiin maankäyttöpäätösten ja osoitteiden osalta. Samalla luotiin tiedon tallennuspalvelu, jolla tiedontuottajat voivat tallentaa tiedot koontitietokantaan. Tässä hallitaan tiedon elinkaari asettamalla jokaiselle kohteelle yksikäsitteinen tunnus. Palvelussa rakennustiedon osalta hallitaan 3D-geometria ja myös kolmiulotteisen kappaleen laatu voidaan testata. Kokonaisuutena palvelu on ainutlaatuinen maailmassa.

Osoitteet-osahankkeessa kehitettiin Osoitehaavi-sovellus, jonka avulla voi kerätä hankkeessa kehitettyyn valtakunnalliseen osoitetietojärjestelmään rakennuksen sisäänkäynnit ja kulkupisteet rakennukselle sekä ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Lisäksi tehtiin PoC osoitekorjaussovelluksesta kunnille.

Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa pilotoitiin tulevaisuuden tietomallipohjaisen asemakaavan prosessia ja uutta kaavan pohjakarttaa.

Teknisesti paikkatietoalustan avulla voidaan tuottaa yhteiset ja yhtenäiset tietoaineistot. Vielä aineistot eivät sitä ole, mutta edellytykset on nyt luotu. Jatkokehittämiseen on ehdotettu raken nusten ja osoitteiden perusparannusohjelmaa. Tällä saataisiin hyvät edellytykset myös rakennetun ympäristön tietoalustalle ja rekisterille, jota ympäristöministeriö lähtee uuden hallitusohjelman mukaisesti kehittämään.

Satelliittikuvien jakelu- ja prosessointipalvelu (Satelliitti) -osahankkeessa rakennettiin valmiita kuvamosaiikkeja sekä yksittäisen satelliittikuvan tilauspalvelu.

Yhteisistä käyttäjäpalveluista saatiin aikaan uusi älykkäämpi paikkatietojen haku, jossa nimistö tarjoillaan myös linkitettynä datana, ja seuraavaksi tulevat tarjolle muut tiedot.

Geokoodauspalvelu mahdollistaa sijainnin löytämisen paikannimellä, osoitteella tai kiinteistötunnuksella. Sama toimii käänteisesti.

Hankkeessa kehitetty Suomigrammi vastaa esim. kysymykseen paljonko Suomessa on rakennuksia ja tulevaisuudessa myös kysymykseen paljonko Suomessa on järviä. Aluejakoon perustuvasta tilastosta voi jo tehdä tiedonyhdistämispalvelussa automaattisesti kartan.

Lisäksi tehtiin viranomaisille suunnatut Inspire-validointipalvelu, luettelopalvelu ja uudelleenohjauspalvelu.

Karttakuva- ja kyselypalvelut uudistettiin, ja ne perustuvat nyt uusiin käyttäjäystävällisempiin avoimiin rajapintaratkaisuhin. Ensimmäisenä saataville on tullut rakennusten vektoritiilipalvelu sekä OGC API Features -rakennukset.

Kaikki nämä palvelut tulevat automaattisesti niiden käyttöön, jotka tuovat tietonsa osaksi palvelua."

Mitkä olivat hankkeen suurimmat haasteet?

"Yhteentoimivan paikkatiedon ekosysteemi perustuu ajatukseen siitä, että rakennetaan yhteisesti parempaa tulevaisuutta. Toimijoiden on ollut vaikea joskus hahmottaa, mitä hyötyä tästä on heille. Haasteena on se, että hyödyt monesti syntyvät ekosysteemissä eri toimijalle kuin sille, joka rakentaa yhteentoimivuuden."

Entä suurimmat ilonaiheet ja edistysaskeleet?

"Yllättävät onnistumiset ja kun huomaa, että sanoma on mennyt perille. Yllättäviä onnistumisia on esimerkiksi maakuntien laatuvahti, jota ei alun perin ollut suunniteltu, mutta koska HAME-hankkeessa oli tehty yhteinen käsitemalli, oli se lopulta helppo toteuttaa ja viedä käyttöön.

Hankkeessa panostettiin viestintään, ja sen tärkeys on tullut huomattua. Kuntien kanssa on päästy hyvään yhteistyön alkuun ja uskon, että se kantaa hedelmää jatkossa.

Tärkeä edistysaskel on myös turvallisuus, jota kehitettiin yhteistyössä puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa."

Hankkeen tärkein lopputulos ja seuraavat askeleet?

"Hanke nosti Suomen paikkatietoinfrastruktuurin uudelle tasolle. Sen varaan voi nyt rakentaa esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä mutta myös tuoda paikkatiedot vihdoin tehokäyttöön!"