Hyppää pääsisältöön

EMMAt kertovat meremme arvokkaista alueista

Meren merkitys saattaa joskus unohtua, mutta meriekosysteemin toimivuus ja hyvinvointi on tärkeää meille kaikille. Meren hyvinvointia ja meriluonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää vain, jos tiedämme mitä pinnan alla lymyää – ja missä.

Teksti: Lauri Kuismanen

Merenpohja, jossa näkyy kasveja.
Itämeren hiekkaisilla pohjilla voidaan tavata muun muassa meriajokasta, joka on rannikkomme ainoa valtamerestä lähtöisin oleva
vedenalainen putkilokasvi. Kuva: Heidi Arponen / Metsähallitus

Ihminen on monella tapaa riippuvainen merestä. Terve ja monimuotoinen meriekosysteemi tarjoaa meille niin ravintoa kuin virkistäytymismahdollisuuksiakin. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat paineet meriympäristöön ovat kuitenkin kasvussa. Tämä on johtanut meren tilan ja toimivuuden heikentymiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Kehityskulkua voidaan suitsia aluesuunnittelun keinoin, jolloin tavoitteena on meriluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ensin pitää kuitenkin tietää, missä ekologisesti merkittäviä alueita sijaitsee.

Vedenalaiset kartoitusaineistot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) on kartoittanut Suomen merialueita jo yli viidentoista vuoden ajan. Tietoa on kertynyt noin 160 000 inventointipisteeltä. Laji- ja elinympäristötietoa on kerätty kahlaamalla, sukeltamalla, videoimalla ja erilaisilla pohjanäytteenottimilla. Suppilautakin on päätynyt osaksi kartoitusmenetelmäpalettia.

VELMUn suunnaton tietomassa on kuitenkin vaikeasti sulatettavassa muodossa. Yksinkertaisempaa tietoa tarvitaan varsinkin aluesuunnittelussa. Usein riittäisi vain tieto siitä, missä arvokkaat ja vähempiarvoiset alueet sijaitsevat.

Kuka se EMMA on?

Suomen Ekologisesti Merkittävät vedenalaiset Meriluontoalueet, EMMAt, on VELMUn alaisuudessa tuotettu, lukuisten asiantuntijoiden yhteisponnistus meren kestävän käytön ja aluesuunnittelun tueksi.

EMMA-alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Ne voivat olla esimerkiksi luonnontilaisia alueita tai alueita, joilta tunnetaan uhanalaisten lajien tai luontotyyppien esiintymiä, avainlajeja tai -elinympäristöjä.

EMMAt perustuvat vedenalaisen meriluonnon kartoitus-, asiantuntija-, kirjallisuus- ja mallinnustietoon. Lopputuotteeksi valmistui yksinkertainen paikkatietoaineisto ja sitä kuvaava raportti. EMMAt kokoavat yhteen tietoa merenpohjan geologiasta, meriluontotyypeistä, kasvi- ja levälajeista, selkärangattomista sekä kalojen lisääntymisalueista. Tärkeistä lintu- ja hyljealueista sekä rannikon maanpäällisistä luontotyypeistä oli saatavilla vain sirpaleista tietoa, joten niitä ei yksinään käytetty EMMA-alueiden rajaamiseen.

Ympyröistä polygoneiksi

EMMA-työn alussa jo olemassa ollut, massiivinen meriluontoa kuvaava paikkatietoaineisto koottiin yhteen ja visualisoitiin paikkatietopaketiksi. Paketti sisälsi alustavat aluerajaukset, jotka perustuivat pääosin mallinnukseen.

Asiantuntijat arvioivat niiden merkitystä kaikilla Suomen merialueilla lukuisissa työpajoissa. EMMA-rajaukset tarkentuivat työn edetessä. Esimerkiksi pelkät ympyröidyt suurpiirteiset alueet muuttuivat syvyyskäyriä myötäileviksi, tarkemmiksi polygoneiksi. Lopputulokseksi muotoutui 87 ekologisesti merkittävää EMMA-aluetta.

Missä voit törmätä EMMAan?

EMMAn voi tavata siellä täällä pitkin Suomen rannikkoa.

Hieman yleistäen alueet sijoittuvat matalille merialueille, usein joko rannikon lähelle sisälahtiin tai ulkosaaristoon. Tämä kuvaa arvokkaiden merialueiden kahtiajakoa ja myös sitä, että rannikkomme ekologisesti arvokkaat alueet voivat olla samalla myös kaikista kuormitetuimpia. Hyvä esimerkki tästä ovat sameavetiset sisälahdet, jotka toimivat esimerkiksi kalojen lisääntymisalueina.

EMMAn hyödyntäminen päätöksenteossa

EMMA-rajauksia voidaan hyödyntää aluesuunnittelun eri tasoilla ja toimintalupaprosesseissa. EMMAt ovatkin jo kansallisen merialuesuunnittelun käytössä, kun ensimmäisen kansallisen merialuesuunnitelman on määrä valmistua vuonna 2021.

Meriluonnolle haitallisia toimintoja voidaan EMMA-rajauksien avulla kohdentaa toisaalle ja huomioida näin myös vedenalaiset luontoarvot. On kuitenkin muistettava, että luonto ei seuraa ihmisen kartalle piirtämiä rajoja, vaan EMMA-rajausten ulkopuolellakin saattaa piillä arvokasta meriluontoa.

Jokainen voi tutustua merialueemme arvoalueisiin lataamalla aineiston SYKEn Avoin tieto -palvelusta tai VELMU-karttapalvelussa.

Jospa omassa mökkirannassa lymyääkin yksi EMMA?

Lauri Kuismanen työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Merialueiden kestävän käytön ryhmässä. Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutustu

Lisätietoja

Lappalainen, J., Kurvinen, L. & Kuismanen, L. (toim.) (2020). Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA)
– Finlands ekologiskt betydelsefulla marina undervattensmiljöer (EMMA). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2020. 1-290. URL: http://hdl.handle.net/10138/312221

Palaa lehden sisällysluetteloon