Hyppää pääsisältöön

Vuosikartta kertoo asuinalueesi ilmanlaadun

Millainen on pääkaupunkiseudun ilmanlaatu? Missä on eniten ja vähiten pakokaasuja? Helsingin seudun ympäristöpalvelujen Ilmanlaadun vuosikartta kertoo typpidioksidin vuosipitoisuudet pääkaupunkiseudulla.

Teksti: Nelli Kaski ja Anu Kousa

Kaksi hymyilevää naista ulkoiluttaa koiraa talvisella kaupunkiasutusalueella.
Kuva: HSY / Hannu Bask

 

Ilmanlaadun vuosikartta (hsy.fi/ilmanlaatuvuosikartta) on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) ilmanlaatutiedoista koottu typpidioksidin vuosipitoisuuskartta.

Kartalta voi tarkistaa autoliikenteen pakokaasujen vaikutukset pääkaupunkiseudun eri alueiden ilmanlaatuun vuositasolla. Tällä hetkellä tiedot perustuvat vuoden 2019 tietoihin. Karttaa tutkiessa kannattaa muistaa, että se kuvaa tilannetta ulkona ja on vain suuntaa antava, vaikka tuloksia pääseekin katsomaan hyvin läheltä.

Vuosipitoisuuden lisäksi kartasta voi tarkastella ilmanlaatua eri vuodenaikoina. Kun rakennukset ovat näkyvissä, klikkaamalla tiettyä paikkaa saa näkyviin kyseisen paikan kuukausikeskiarvot. Vuosikeskiarvo kertoo, miten pitoisuudet vaihtelevat arkena ja viikonloppuna eri kellonaikoina kyseisessä paikassa.

Ilmanlaatu vaikuttaa asukkaiden terveyteen

Ilmansaasteille ovat erityisen herkkiä hengitys- ja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset. Terveyshaittojen kannalta olennaista on pitkäaikainen altistuminen eli vuositason ilmanlaatu omalla asuinalueella, jossa vietetään suurin osa ajasta.

Ilmanlaadun vuosikartan avulla pääkaupunkiseudun asukkaat saavat entistä tarkempaa tietoa autoliikenteen pakokaasujen vaikutuksesta oman asuinalueensa ilmanlaatuun. Vuosikarttaa voi hyödyntää myös esimerkiksi uuden asuinpaikan valinnassa tai jos haluaa vertailla, miten autoliikenteen pakokaasut vaikuttavat jonkin muun alueen ilmanlaatuun vuositasolla.

Ilmanlaadun vuosikarttaa voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa. Kun suunnitellaan uusien asuinalueiden perustamista tai olemassa olevan asuinalueen tiivistämistä, ilmanlaadun vuosikartasta näkee tarkasti tämänhetkisen typpidioksidin vuosipitoisuuden suunnittelukohteissa.

Ilmanlaadun vuosikarttaa tutkiessa on kuitenkin huomioitava, että kartta kertoo vuosipitoisuudet vain nykyhetkellä. Tulevaisuuden ennustetta siitä
ei näe. Maankäytön suunnittelija voi kuitenkin saada arvokasta tietoa tutkimalla typpidioksidin vuosipitoisuuksia jossakin toisessa, suunnittelukohteen kaltaisessa ja jo olemassa olevassa ympäristössä.

Mittaukset kertovat pitoisuudet

Ilmanlaatukartassa esitetään Ilmatieteen laitoksen kehittämän FMI-ENFUSER-mallin tuloksia. Malli hyödyntää ilmanlaadun mittauksia ja ottaa huomioon myös muun muassa sään, liikennemäärät sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman. Malli tuottaa ilmanlaatutiedon 13x13 metrin tarkkuudella.

Pitoisuuksia on verrattu mittauksiin, ja enimmäkseen ne osuvat hyvin kohdalleen. Paikoitellen vuosikartta kuitenkin aliarvioi pitoisuuksia. Esimerkiksi uusilta rakenteilla olevilta alueilta puuttuu katuja ja rakennuksia, ja myös liikennemäärätiedot ovat puutteellisia. Ruuhkautuvilla alueilla pitoisuudet voidaan arvioida alakanttiin, sillä pääväylien varsilla pitoisuudet laskevat mallinnuksissa paikoin nopeammin kuin mittauksissa. Lisäksi yksityiskohtaisia maastonmuotoja, kuten siltoja tai meluvalleja, ei ole huomioitu mallissa.

Tällä hetkellä ilmanlaadun vuosikartta näyttää vain typpidioksidin vuosipitoisuuden, joka kuvaa autoliikenteen pakokaasujen vaikutuksia ilmanlaatuun. Ilmanlaatuun vaikuttaa kuitenkin myös moni muu asia. Alueilla, joilla on paljon autoliikennettä, liikenne nostaa pakokaasujen määrän lisäksi myös pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten, kuten katupölyn, määrää.

Vuosikartalta puuttuvat vielä puunpolton, katupölyn, työkoneiden ja laivojen vaikutukset ilmanlaatuun. Näitä tietoja kerätään jatkossa talteen reaaliaikaiselta ilmanlaatukartalta. Uusia tietoja tietoja tullaan jatkossa päivittämään vuosikartalle.

Lisätietoja

Ilmanlaadun vuosikartta

Ilmanlaadun vuosikarttaa on kehitetty HOPE-hankkeessa (ilmanlaatu.eu) ja jo päättyneissä HAQT- ja CITYZER-hankkeissa. Karttasovelluksen on toteuttanut Sasken Oy. HOPE-hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen FMI-ENFUSER-malliin.

Ilmanlaatutiedot ovat saatavilla avoimena datana ja sen voi ladata itselleen paikkatietomuodossa. Jos käytät tietoja muissa palveluissa tai sovelluksissa, kerrothan siitä HSY:lle.

Kokeile palvelua: hsy.fi/ilmanlaatuvuosikartta

Ilmanlaatutietoja myös reaaliajassa

Reaaliaikainen ilmanlaatukartta kertoo, millainen ilmanlaatu on juuri nyt, ja ennustaa, miten se muuttuu lähituntien aikana. Esimerkiksi juoksulenkkiä ennen voit tarkistaa kartalta, milloin ja missä vältät pahimmat ilmansaasteet.

Kokeile palvelua: hsy.fi/ilmanlaatukartta

Vinkkejä asukkaille ja kaupunkisuunnittelijoille

Nelli Kaski ja Anu Kousa työskentelevät ilmansuojeluasiantuntijoina Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymässä.

etunimi.sukunimi@hsy.fi

Palaa lehden sisällysluetteloon