Kolme keskeistä JHS-suositusta päivitetty: Uusi OGC-API mullistaa paikkatietojen rajapintapalvelut

Teksti: Pekka Sarkola

Rajapyykki
Puolan ja Slovakian raja Tatra-vuoristossa. Kuva: Katri Isotalo.

Syksyn 2019 aikana JUHTA on hyväksynyt kolmen paikkatietoja koskevan JHS-suosituksen päivitetyt versiot. JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -suosituksen päivityksessä yhdenmukaistettiin suosituksen terminologiaa ja lisättiin muunnokset vanhoista korkeusjärjestelmistä (NN, N43 ja N60). Myös JHS180 Paikkatiedon sisältöpalvelut -suosituksen päivityshankkeessa yhdenmukaistettiin terminologiaa. Lisäksi päivityksessä määriteltiin karttatiiliruudukot erityisesti kuntien käyttämille koordinaattijärjestelmille sekä laadittiin ohjeet paikkatietopeitteiden kyselypalvelujen (WCS) toteuttamiseksi. JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta -suosituksen päivityksen yhteydessä suosituksen sisältö muuttui oleellisesti, ja tuloksena syntyi JHS 211 Kuntien teknisen ja ympäristötoimen sisältöpalvelut -suositus. Suosituksessa kuvataan kuntien tuottamien aineistopalvelujen määritykset ja tietosisällöt.

Viimeisen vuoden aikana JHS Paikkatiedon ohjausryhmä on käynyt useita keskusteluja tulevista JHS-suosituksista: erityisesti Open Geospatial Consortiumin (OGC) ns. WFS3-suositustyö on ollut mielenkiintoisessa vaiheessa. Nyt tuon suosituksen suuntaviivat ovat selvinneet ja uuden sukupolven paikkatietorajapintojen toteuttaminen alkaa.

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 -suosituksessa määritellään Suomen valtakunnallinen korkeusjärjestelmä N2000. Edellinen versio suosituksesta oli valmistunut vuonna 2008. Päivityksen keskeisenä teemana oli yhdenmukaistaa suosituksen terminologia muiden paikkatietoja koskevien JHS-suositusten (erityisesti JHS196 ja JHS197) sekä Geoinformatiikan sanaston ja Inspire-direktiivin kanssa. 

Suomen aiemmat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät NN, N43 ja N60 on sidottu Helsingin keskivedenpintaan. N2000 on sidottu yleiseurooppalaisen EVRS-korkeusvertausjärjestelmän määrittelyjen mukaisesti Normaal Amsterdams Peil (NAP) -lähtötasoon, joka viittaa merenkorkeuteen Amsterdamissa. N2000 täyttää EU:n Inspire-direktiivin toimeenpanoasetuksen vaatimukset.

Suosituksen liitteisiin lisättiin kuvaukset miten korkeusjärjestelmä voidaan muuntaa vanhoista järjestelmistä N2000-järjestelmään. Muunnosten avulla voidaan muuan muassa paremmin hyödyntää vuosikymmenten aikana kerättyjä vedenkorkeustietoja.

JHS180 Paikkatiedon sisältöpalvelut -suosituksessa kuvataan erilaisten paikkatietojen rajapintapalvelujen (WMS, WFS, WMTS ja WCS) käyttöä ja kansallisia suosituksia. Päivityshankkeessa suosituksen terminologiaa korjattiin ja täydennettiin.

Suosituksen liitteeseen 1 (Karttakuvapalvelut) lisättiin määritykset ETRS-GK-koordinaattijärjestelmien mukaisille karttatiilimalleille. Nämä koordinaattijärjestelmät ovat erityisesti kuntien käytössä, ja nyt kunnat voivat toteuttaa ja käyttää WMTS-rajapintapalveluja ilman erillisiä koordinaattimuunnoksia.

Suositukseen lisättiin liite 5 (Paikkatietopeitteen kyselypalvelu). Paikkatietopeitteen kyselypalvelulla tarkoitetaan rajapintapalvelua, joka mahdollistaa peitemuotoisen paikkatiedon kopioimisen käyttäjän tietovälineelle. Käytännössä liitteessä 5 kuvataan kuinka OGC:n määrittämän Web Coverage Service (WCS) -standardin mukainen palvelurajapinta voidaan toteuttaa. WCS-palveluita toteutetaan yleensä alueen kattaviin paikkatietoaineistoihin (coverages), joita ovat esimerkiksi korkeusmallit tai lämpötilajakaumat.

JHS 211 Kuntien teknisen ja ympäristötoimen sisältöpalvelut -suositus korvaa JHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta -suosituksen. Suosituksen terminologiaa on yhtenäistetty JHS180:n ja Geoinformatiikan sanaston 4. laitoksen kanssa. Suosituksen liitteissä on kuvattu kuntien karttakuvapalvelujen teknisiä määrityksiä (liite 1) ja vektorimuotoisten kyselypalvelujen tietotuotteita (liite 2). Tietotuotteiden tekniset kuvaukset ovat saatavilla Kuntaliiton ylläpitämässä Github-varastossa.

Suosituksessa kuvattujen rajapintapalvelujen kehittäminen tapahtuu avoimen rajapinnan hallintamallin mukaisesti. Hallintamallista vastaa ympäristöministeriö. Kuntaliitto ry on mukana hallintamallin ja sen mukaisten rajapintapalvelujen kehittämisessä.

Open Geospatial Consortium (OGC) on aloittanut seuraavan sukupolven paikkatietojen rajapintastandardien laatimisen. Nykyiset, laajasti käytössä olevat OGC-palvelut (WMS, WFS, WCS, WMTS) perustuvat XML/GML-merkintäkieliin ja pohjautuvat 2000-luvun alun teknologiseen ajatteluun. Uudet rajapintapalvelut tulevat pohjautumaan OpenAPI-spesifikaatioon, jonka teknologisena perustana on REST-arkkitehtuuri ja JSON (GeoJSON)-tietoformaatit.

Uudet rajapintastandardit eivät tule olemaan taaksepäin yhteensopiva, joten OGC:n aiemmin käyttämä työnimi (WFS3) oli enemmän kuin harhaanjohtava. Uusi standardiperhe tulee olemaan paremmin yhteensopiva yleisten webstandardien kanssa ja täten voidaan olettaa paikkatietojen rajapintojen käytön yleistyvän.

Inspire-direktiivin toimeenpanoasetukset edellyttävät perinteisten OGC-palvelujen tuottamista. Direktiivin ylläpidossa on jo aloitettu työ uusien modernien rajapintastandardien käytön mahdollistamiseksi.

Suomessa tiedonhallintalaki (TiHL 906/2019) edellyttää viranomaisilta rajapintapalvelujen tuottamista. Tarkempia teknisiä määrityksiä rajapintapalvelujen teknisestä toteutuksesta ei ole vielä saatavilla, mutta lienee selvää, että yleiset OpenAPI-spesifikaation mukaiset rajapinnat olisivat tarkoituksenmukaisin toteutustapa.

Kirjoittaja:

Pekka Sarkola toimii konsulttina perustamassaan Gispo Oy:ssä. Hänellä on kokemusta paikkatietojen hyödyntämisestä yli 20 vuoden ajalta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@gispo.fi