Kaupungin rytmien jäljillä

Teksti: Henrikki Tenkanen

Uudet aineistot ja menetelmät paljastavat saavutettavuuden ja liikkumisen ajallisia muutoksia.

Kaupunkipyörät
KUVA: ILARI RÄSÄNEN.

 

Saavutettavuus ja kyky liikkua paikasta toiseen ovat arkipäiväisiä kysymyksiä joka puolella maailmaa: Kuinka nopeasti pääsen lähimpään ruokakauppaan tai harrastuksiin? Mistä kannattaisi ostaa asunto, jotta töihin liikkuminen ei söisi leijonanosaa rajallisista tunneistani? 

Nykyaineistot mahdollistavat aiempaa tarkemmat analyysit 

Saavutettavuus näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, mihin kellonaikaan ja millä kulkutavalla olemme liikenteessä. Sitä pitäisi pystyä myös mittaamaan nuo asiat huomioon ottaen. Kaupunkien ja eri alueiden dynamiikkaa on maailmalla pyritty mallintamaan laskennallisesti jo 1960-luvulta saakka. Tuolloin tavoitteena oli esimerkiksi tutkia ja havainnollistaa kaupunkien väestön ja liikenteen kehittymistä ajassa ja alueellisesti, joka oli arvokasta tietoa niin aluesuunnittelussa kuin kaupallisestikin. 

Samat kysymykset ovat relevantteja tänäkin päivänä. 50 vuodessa on kuitenkin tapahtunut radikaali muutos tutkimuksessa, sillä käytössämme on ajallisesti ja alueellisesti ennennäkemättömän tarkkaa aineistoa yhä kattavammin yhteiskuntamme eri toiminnoista ja väestöstä. 

Väitöstutkimuksessani pyrin yhdistämään ja harmonisoimaan laajalti erityyppisiä aineistoja, esimerkiksi liikenneverkkoa kuvaavia aineistoja, ihmisten sijaintia kuvaaviin aineistoihin kuten matkapuhelindataan ja sosiaalisen median aineistoihin. Aineistojen monipuolinen yhdistäminen mahdollistaa sen, että kaupunkien sekä ihmisten toimintaa pystyy tarkastelemaan tarkemmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin aiemmin. 

Lähikaupan saavutettavuus
Lähikaupan saavutettavuus (analyysi vuodelta 2014) muuttuu eri vuorokauden aikoina merkittävästi johtuen muutoksista kauppojen aukioloajoissa, joukkoliikenteen aikatauluista sekä mm. teiden ruuhkaisuudesta. KUVA: HENRIKKI TENKANEN.

 

Alueellisessa suunnittelussa huomioitava aika ja kulkutavat 

Väitöskirjassani on kaksi keskeistä väittämää. Ensinnäkin on tärkeää huomioida ne kulkumuodot, jotka kullakin alueella ovat oikeasti käytössä. Esimerkiksi Helsingissä autoilun lisäksi täytyy tarkastella saavutettavuutta myös joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen, joiden mallintamiseen kehitin väitöskirjassani uusia lähestymistapoja ja menetelmiä. Kun saavutettavuuteen käytetty aika laskettiin ovelta ovelle, joukkoliikenne ja pyöräily osoittautuivat pääkaupunkiseudulla hyvin kilpailukykyisiksi liikkumismuodoiksi autoiluun verrattuna. Tämä tulos on ollut ehkä joillekin yllätys.

Toinen ydinteema on saavutettavuuden ajallinen muutos. Ajankäytön pirstaloituessa tarvitaan menetelmiä ja tutkimusta, joka huomioi saavutettavuuden ajallisen vaihtelun esimerkiksi vuorokauden eri aikoina. Lähikaupan saavutettavuus on yöaikaan hyvin erilainen kuin keskipäivällä. 

Onneksemme nykymenetelmät ja modernit aineistot mahdollistavat saavutettavuuden eri komponenttien eli liikenneverkon, palveluiden sekä myös ihmisten sijainnin muutoksien seuraamisen ajassa. 

Käytin väitöskirjassani matkapuhelinaineistoja Tallinnasta, jossa ne ovat olleet tutkijoiden käytettävissä jo yli kymmenen vuotta. Matkapuhelinaineistojen ansiosta voidaan tehdä dynaamisia saavutettavuustarkasteluja kattavasti eri vuorokauden tai vuodenaikoina perustuen tietoon ihmisten todellisista sijainneista eikä oletukseen siitä, että ihmiset ovat kotona. Järjestelmällinen ajan tarkastelu saavutettavuudessa paljastaa selkeitä eroja eri vuorokaudenaikoina, joka heijastuu paitsi yksilön toimintaan, myös yleisemmin käsitykseen siitä kuinka tasavertaisesti palvelut ovat ihmisten saavutettavissa. 

Koska kehitetyistä analyysitavoista on hyötyä myös kaupunkisuunnittelussa, tutkimusryhmämme Digital Geography Lab, Helsingin Yliopisto on pyrkinyt jakamaan kehittämämme työkalut ja tutkimuksen tuloksena syntyvät laskennalliset aineistot laajempaan käyttöön. Tutkimuksen ja laskennallisten mallien pohjalta on kehitetty myös palveluita, joita on kaupallistettu Mapple Analytics Oy:n kautta.

Lue lisää aiheesta: Järv, O., Tenkanen, H., Salonen, M., Ahas, R., et al. (2018) Dynamic cities: Locationbased accessibility modelling as a function of time. Applied Geography. [Online] 95, 101–110. Available from: DOI:10.1016/J.APGEOG.2018.04.009.

Henrikki Tenkanen työskentelee postdoc-tutkijana University College Londonissa, Englannissa. Tutkimuksen ohella hän pyrkii edistämään saavutettavuusinformaation jalkauttamista perustamansa Mapple-yrityksen välityksellä sekä opettaa paikkatietotaitoja Python-ohjelmointikielellä. Sähköposti: h.tenkanen@ucl.ac.uk.