Hyppää pääsisältöön

Koronapandemia vähensi perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajakäyntejä

COVID-19-pandemia sulki yhteiskunnan vuosi sitten keväällä. Miten ihmisten liikkuminen muuttui Joensuussa ja miten se vaikutti terveyspalveluiden käyttöön pitkäaikaissairailla potilailla? Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu tätä matkapuhelinaineistojen ja potilastietojen perusteella.

Teksti: Maija Toivakka

Matkapuhelinverkkoaineistossa tiedot on jaettu väestöntiheyden mukaan ruutuihin. Tässä tutkimuksessa keskityttiin Siun soten sairaanhoitopiirin alueeseen, josta esimerkkiruuduksi valittiin Siilaisen terveysaseman alue.

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi Suomeen vuoden 2020 alussa. Hillitäkseen viruksen leviämistä Suomen hallitus otti käyttöön valmiuslain 16.3.2020. Julkisten kokoontumisten henkilömäärää rajoitettiin, koulut siirtyivät etäopetukseen, yli 70-vuotiaita kehotettiin mahdollisuuksien mukaan välttämään kontakteja ja julkisella sektorilla siirryttiin pääosin etätöihin.

Myös terveydenhuollossa alettiin suosia etäpalveluja. Tämän seurauksena monet kontaktia vaativat vierailut, kuten pitkäaikaissairaiden seurantakäynnit, jäivät toteutumatta.

Onko terveyspalvelujen käyttö muuttunut?

Tutkimusryhmämme Itä-Suomen yliopistossa tutkii parhaillaan väestön liikkumista ja terveyspalvelujen käyttöä pandemian aikana. Tutkimuksen kohteena on Siun soten sairaanhoitopiirin alue.

Vertaamme matkapuhelinverkkoaineistojen avulla, miten ihmisten liikkumistiedot keväällä ja alkusyksyllä 2020 poikkeavat vuoden 2019 tiedoista. Lisäksi arvioimme alueellisesta potilastietojärjestelmästä poimittujen potilastietojen avulla, onko terveyspalvelujen käyttö muuttunut vastaavina ajankohtina.

Esimerkkinä käytämme Siilaisen terveysaseman aluetta Joensuussa. Neliökilometrin kokoisella ruudulla, jolla terveysasema sijaitsee, on lisäksi jonkin verran asutusta.

Liikkumistietojen osalta tutkimuksemme perustuu matkapuhelinoperaattori Telian tuottamaan Crowd Insights -aineistoon, joka on räätälöity ruututasolle. Jokaiselle ruudulle on laskettu viikoittaisten aktiviteettien lukumäärä. Aktiviteetiksi lasketaan vähintään 20 minuuttia kestänyt viipymä. Mukaan ei ole laskettu viikonloppuna tapahtuneita aktiviteetteja.  Aineistosta löytyvät sekä ruutujen sisäiset että ruutujen väliset liikkumistiedot.

Mediatri-potilastietojärjestelmästä on poimittu pitkäaikaissairaiden potilaiden kontaktit Siilaisen terveysasemalta. Valitut potilaat sairastavat eteisvärinää, tyypin 1 diabetesta, tyypin 2 diabetesta tai sepelvaltimotautia. Kontaktit voivat olla käyntejä tai puhelinsoittoja.

Hallituksen suosituksia on kuunneltu

Muutokset ihmisten liikkuvuudessa ja terveydenhuollon kontakteissa ovat yhdenmukaisia Suomen hallituksen asettamien suosituksien ja rajoituksien kanssa.

Keväällä 2020 valmiuslain voimaantulon jälkeen aktiviteettien lukumäärä alkoi vähentyä edelliseen vuoteen verrattuna. Syksyllä liikkumisen määrä palautui vuoden 2019 tasolle. Sen sijaan epidemian alkuvaiheessa kotiruudun sisäiset aktiviteetit lisääntyivät. Ihmiset jäivät kotiin etätöihin ja opiskelemaan. Lisäksi he liikkuivat merkittävästi vähemmän muualla kuin kodin lähellä. Syksyllä myös kotiruudun liikkuvuus oli jälleen edellisen vuoden tasolla.

Kontaktien kokonaismäärät terveysasemalla vähenivät keväällä 2020 verrattuna vastaaviin ajankohtiin vuonna 2019. Lisäksi tapahtui selkeä muuto siinä, miten potilaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon. Vierailua vaativat käynnit vähenivät ja puhelinkontaktien osuus kasvoi epidemian ensimmäisen aallon aikana.

Arvokasta tietoa päättäjille

Matkapuhelinverkkoaineistoihin perustuvat liikkuvuusaineistot tarjoavat uusia tapoja väestön liikkuvuuden tutkimiseen terveysmaantieteessä. Analyysia voidaan rikastaa paikannetulla potilastiedolla, jolloin saadaan selville, mistä päin potilaat tulevat paikkaan, jossa hoito tapahtuu.

Hyödyntämällä ja tulkitsemalla erityyppisiä aineistoja päättäjät voivat saada hyödyllistä tietoa pandemian epäsuorista vaikutuksista. Voimme esimerkiksi saada selville, miten pandemia on vaikuttanut potilaiden terveydenhuoltoon hakeutumiseen ja ihmisten yleiseen liikkuvuuteen. Näin voidaan tuottaa yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta arvokasta tietoa poikkeustilanteiden seurantaan ja hallintaan sekä niiden vaikutusten arviointiin.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tutkimus on laadittu osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMPRO-tutkimusprojektia (Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sote-uudistuksen tueksi) ja siihen liittyvää Suomen Akatemian Covid-19-tutkimushanketta. Tutkimusryhmämme jatkaa tutkimusta aihepiiristä.

Jutun esimerkki on julkaistu englanninkielisenä Geografiska Notiser -lehden numerossa 2020/4.

Lisätietoa koronapandemian vaikutuksista

Rissanen, P., Parhiala, K., Kestilä, L., Härmä, V., Honkatukia, J., & Jormanainen, V. (Eds.). (2020). COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen - nopea vaikutusarvio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 8/2020. Helsinki, Suomi. Julkaisu löytyy osoitteesta www.julkari.fi/handle/10024/139694.

Kirjoittaja työskentelee post doc -tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Historia- ja maantieteiden laitoksen Geospatial Health -tutkimusryhmässä. Tutkijat Mikko Pyykönen, Teppo Repo ja Aapeli Leminen samasta tutkimusryhmästä sekä professorit Janne Martikainen ja Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta ovat osallistuneet tutkimukseen. Laatikainen toimii professorina myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

etunimi.sukunimi@uef.fi

Palaa lehden sisällysluetteloon