Kunnat hinkuvat kohti hiilineutraalia Suomea

Teksti: Jyrki Tenhunen

HINKU-verkosto kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneita kuntia, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita.

Porvoon tuomiokirkon lämmityksessä on siirrytty öljystä maalämpöön. Seurakuntayhtymä säästää näin jopa 30 000 litraa öljyä vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät noin 80 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Hanke sai Hinku-teko –diplomin. Kuvassa toteutuksesta vastannut urakoitsija esittelee uutta laitteistoa.
Porvoon tuomiokirkon lämmityksessä on siirrytty öljystä maalämpöön. Seurakuntayhtymä säästää näin jopa 30 000 litraa öljyä vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät noin 80 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Hanke sai Hinku-teko –diplomin. Kuvassa toteutuksesta vastannut urakoitsija esittelee uutta laitteistoa. KUVA: JYRKI TENHUNEN.

 

Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 valtiot sopivat tavoittelevansa aiempaa kestävämpää kehitysuraa, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidettäisiin selvästi kahden mutta mieluiten 1,5 asteen sisällä suhteessa esiteolliseen aikaan. Tämä edellyttää sitä, että nettonollapäästöt saavutetaan globaalisti viimeistään vuonna 2050, eli silloin ilmakehästä poistetaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin sinne päästetään. 

Viimeaikaisissa keskusteluissa on kuitenkin todettu, ettei tämä kunnianhimon taso riitä Suomen kaltaisisille kehittyneille maille. Rinteen hallituksen ohjelmassa onkin linjattu, että hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Kohti hiilineutraaleja kuntia HINKUverkostoon liittyneet kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoite ei ole enää utopiaa vaan pikemminkin linjassa nykyisen hallitusohjelman kanssa.

Liikkeelle kesämökkikunnista

Hinku-verkoston tarina alkoi vuonna 2008, jolloin Suomen ympäristökeskukseen otti yhteyttä innovatiivinen yritysjohdon konsultti. Hän oli pohdiskellut muutamien suomalaisten yritysjohtajien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yritysten yhteiskuntavastuun nimissä. Tämän yhteydenoton pohjalta SYKE onnistui Tekes-rahoituksella perustamaan Kohti hiilineutraalia kuntaa Hinku -kehityshankkeen.

Mukaan saatiin houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Osa kunnista oli yritysjohtajien kesämökkikuntia. Näiden sattumanvaraisesti valikoituneiden kuntien perustamasta Hinkusta tuli ilmastotyön väline ja verkosto aluksi pienille ja keskisuurille kunnille. Tällä hetkellä Hinku-verkostossa on mukana 52 kuntaa ja niissä asukkaita yhteensä noin 1,25 miljoonaa. Suurimpana kuntana on mukana Tampere.

Energialoikkia

Ilmastonmuutoksen vakavuus tuli laajaan tietoisuuteen viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen. Asennemuutos näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Uusia kuntia on liittynyt Hinkuun tasaiseen tahtiin.

Hinku-verkostossa jaetaan tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tuetaan kuntien ilmastotyötä sekä luodaan kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.

Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää kunnanvaltuuston päätöksen. Siinä kunta sitoutuu tavoitteeseen ja lupautuu ottamaan kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Lisäksi kunnan on liityttävä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS), nimettävä yhteyshenkilö ja perustettava työryhmä, joka laatii vuosittain päivittyvän suunnitelman päästöjen vähentämiseksi.

Kunnan oman toiminnan päästöt ovat yleensä vain noin 10 prosentin luokkaa alueen kokonaispäästöistä. Kuntien onkin oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi vaikutettava myös alueensa muihin toimijoihin: asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin.

Päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiatuotantoon, yhdyskuntasuunnitteluun, liikkumiseen ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Hyvät esimerkit kootaan paikkatietopohjaiseen energia- ja materiaaliloikkapalveluun (www.energialoikka.fi).

Päästövähennystavoite koskee kaikkea kunnan alueella tapahtuvaa toimintaa lukuun ottamatta päästökauppaan kuuluvaa teollisuutta. Päästökauppaan kuuluvaa kaukolämmöntuotantoa vähennystavoite koskee. Kunnan rajojen ulkopuolella syntyviä välillisiä päästöjä ei oteta laskelmiin mukaan.

Hinku-toiminta sai tänä vuonna merkittävän piristysruiskeen, kun vuoden alussa alkoi Syken koordinoima kuusivuotinen EU Life IP -hanke, Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions, Canemure. Hanke toimii seitsemässä maakunnassa ja tukee Hinkussa mukana olevien edelläkävijäkuntien päästövähennystyötä.

Suuri apu pienille kunnille ja asennemuutokseen

Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta, sillä helpoimmin toteutettavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä rakenteellisiin ja isomman mittakaavan ratkaisuihin. 

Verrattuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien päästöt ovat kuitenkin vähentyneet vain hieman nopeampaa tahtia. 

Kunnissa on toteutettu paljon konkreettisia toimenpiteitä, mutta merkittävintä lienee Hinkun vaikutus asenteisiin ja ilmapiiriin. Hinku-verkosto on tarjonnut nopean reitin ilmastotyöhön erityisesti pienissä kunnissa, joissa asiaan paneutumiseen ei ole ollut riittävästi omia resursseja.

Jyrki Tenhunen toimii tutkimusinsinöörinä ja Hinku-tiimin vetäjänä Suomen ympäristökeskuksessa. Hän työskentelee ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa sekä koordinoi Hinku- ja Fisu-verkostojen työtä. Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi.