Metsäinen paikkatieto kattaa nyt koko maan

Teksti: Jorma Jyrkilä

Metsätieto ja sähköiset palvelut -kärkihanke loi suunnan metsätiedon hyödyntämiselle tulevaisuudessa ja vauhditti sähköisten palveluiden kehittämistä.

Metsätieto
Tiedon korkea hyödyntämisaste takaa tiedonkeruun kehittymisen. Kuva: Metsäkeskus.

 

Julkisen metsävaratiedon hankinnassa, ylläpidossa ja jakamisessa on edistytty merkittävästi tällä vuosikymmenellä. 2020-luku tuo tullessaan taas paljon uutta, josta kaikesta ei toivottavasti ole edes aavistusta.

Perusta näkyvissä oleville uudistuksille luotiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuosina 2016–19 Metsätieto ja sähköiset palvelut -kärkihankkeessa. Metsätieto ja sähköiset palvelut oli osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Tavoitteena oli tehostaa metsävaratiedon hyödyntämistä parantamalla tiedon laatua ja liikkuvuutta sekä kehittämällä sähköisiä palveluita.

Olennainen osa kärkihanketta oli ympäristötiedoksi katsottavien metsätietojen avaaminen kaikkien käyttöön. Avoimet metsätiedot löytyvät nyt myös suositusta Metsaan.fi-osoitteesta.

Laserkeilausta jo 10 vuotta

Suomen metsäkeskus hoitaa lakisääteisesti metsätietoon liittyviä tehtäviä. Tietojen keruussa siirryttiin kaukokartoituksen hyödyntämiseen tämän vuosikymmenen alussa. Sitä ennen tiedot metsän kasvupaikoista, puustosta ja hoitotarpeesta kerättiin maastotyönä metsäsuunnittelun yhteydessä.

Laserkeilauksella kerättävä kolmiulotteinen pistepilvi kuvaa metsän piirteitä hyvin varsinkin korkeussuunnassa ja mahdollistaa maastossa mitattavien koealojen tiedon yleistämisen laajoille alueille kerrallaan. Menetelmällä saavutetaan kattavaa maastotyötä vastaava tarkkuustaso merkittävästi kustannustehokkaammin. Kokonaispuuston määrän arvio on jopa parempi kuin maastossa mitaten. Puulajiosuuksien ja puuston iän määrittäminen on taas hankalampaa. Lisäksi taimikot on yhä tarkistettava maastossa tai käytettävä metsänhoitotöiden toteutustietoa.

Ensimmäinen kaukokartoitukseen perustuva inventointikierros on valmistumassa, ja metsätietokanta kattaa käytännössä koko Suomen. Yksityismetsistä tieto on saatavissa sekä 16 metriä kertaa 16 metriä hilaruuduilta että toimenpidekuvioilta. Muiden omistajaryhmien metsistä on saatavissa hilatietoa.

Tiheämpi pistepilvi parantaa laatua

Kärkihankkeessa kartoitettiin laajasti mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa seuraavalla inventointikierroksella. Lopputuloksena päädyttiin parantamaan nykyistä tiedonkeruun menetelmää. Tiheämpi laserkeilaus, tarkemmat koealamittaukset ja kehittyneemmät puustotulkinnan mallit tarjoavat polun tiedon laadun parantamiseen.

Metsäkeskus on tehnyt pitkään yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa erilaisten paikkatietoaineistojen hankinnassa. Väärävärikuvien ja pistepilvien hankinta yhdessä on kustannustehokasta ja laatu kohdallaan, kun eri organisaatiot keskittyvät niihin tehtäviin, jotka parhaiten osaavat.

Ensi vuonna yhteistyössä kirjoitetaan taas uusi luku, kun Kansalliset laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmat käynnistyvät. Ohjelmien rahoituksesta ja hallinnasta vastaa yhteistyöelin KALLIO, jonka toimintaan osallistuvat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, puolustusministeriö, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus ja Maanmittauslaitos.

Aikaisempaa kymmenen kertaa tiheämpi pistepilvi (5 pistettä/m2) kerätään koko maasta kuudessa vuodessa eli lähes kaksi kertaa nopeammin kuin ensimmäinen. Ilmakuvauksissa on kolmen vuoden kierto.

Aika näyttää kuinka paljon parempaa metsävaratietoa uusista aineistoista saadaan irti, mutta odotukset tiedon laadun paranemisen osalta ovat korkealla. Tiheämpi pistepilvi auttaa puulajiosuuksien määrittämisessä, ja varttuneimpien taimikoiden tiedon taso paranee.

Metsäkone
Hakkuukoneen leimikossa keräämä tieto päivittyy ehkä jo lähitulevaisuudessa reaaliaikaisesti metsätietokantaan. Kuva: Keijo Penttinen, Metsäkeskus.

 

Ajantasaisuus avainasemassa

Tiedon ajantasaisuus on yhtä tärkeää kuin sen kattavuus ja sisältö. Siihen tarvitaan tietoa metsässä tehdyistä hoitoja hakkuutoimenpiteistä inventointien välillä. Tähän asti tiedon päivitystä on tehty Metsäkeskuksen saamilla lakisääteisillä ilmoituksilla, metsänomistajien tekemillä päivityspyynnöillä ja kasvun laskennalla.

Kärkihankkeessa metsäalan toimijat asettivat kunnianhimoiseksi tavoitteeksi sen, että hakkuukoneen leimikosta keräämä tieto päivittää lähes reaaliaikaisesti metsätietokantaa hakkuutavan ja ajankohdan osalta. Kyseessä on tiedon avaamiseen verrattavissa oleva edistysaskel. Myös satelliittien erotuskuvat ja metsänhoitotöiden omavalvontatieto ovat osoittautuneet lupaavaksi tietolähteeksi metsätiedon ajantasaistukseen. Näiden uudistusten kehittäminen on käynnissä.

Luontotiedon merkitys korostuu

Metsäkeskus kehittää kärkihankkeen tulosten pohjalta uutta paikkatietojärjestelmää metsä- ja luontotiedon hallintaan. Nykyisen Aarni-järjestelmän teknologia on vanhentumassa.

Tietojärjestelmän kehittämisen suuntaviivat saadaan tiedonkeruun ja ajantasaistuksen menetelmien kehityksestä ja uusista tietotarpeista, joita on selvitetty yhteistyössä tiedon hyödyntäjien kanssa. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen vuoksi luontotiedon merkitys korostuu tulevassa järjestelmässä.

Hyödyntämisaste ratkaisee kaiken

Metsätiedon hankintaan ja ylläpitoon käytetään vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa verovaroja. Tiedon hyödyntämisaste ratkaisee, onko investointi kannattava.

Metsäkeskuksen metsätieto ja siihen pohjautuvat palvelut ovat tarjolla metsänomistajille, alan toimijoille ja kansalaisille Metsään.fi-verkkosivujen kautta.

Metsänomistaja tai hänen valtuuttamansa toimija on päässyt hyödyntämään omia tilakohtaisia metsätietojaan jo vuodesta 2012. Alan toimijoilla on pääsy vain niiden metsänomistajien tietoihin, joihin metsänomistaja on antanut suostumuksensa. Käyttäjiä palvelulla on ollut jo yli 100 000 metsänomistajaa ja yli 400 toimijaa.

Metsätietolakia uudistettiin viime vuoden maaliskuussa. Metsään.fiverkkosivujen kautta pääsee nyt käsiksi myös avoimeen metsätietoon, mikä on nostanut tiedon hyödyntämisastetta ratkaisevasti.

Metsätietoihin liittyviä ympäristötietoja voidaan selata, ladata ja käyttää rajapintojen kautta, ei kuitenkaan metsänomistajien nimiä ja yhteystietoja tai kiinteistörajoja ja -tunnuksia. Puolentoista vuoden aikana palvelusta on ladattu yli 11 miljoonaa tiedostoa ja rajapintojen käyttö on ollut vilkasta.

Tiedon päälle on syntynyt ilahduttavasti myös erilaisia kaupallisia mobiilisovelluksia rikastamaan metsätietoinfrastruktuuria tai metsätietoekosysteemiä – miksi kokonaisuutta halutaankin kutsua.

Metsätieto on Metsäkeskuksen strategian ytimessä. Oikeastaan kaikki sen palvelut perustuvat metsästä kerättyyn ja ajantasaistettuun tietoon. On ilo todeta, että tiedon hankinnassa, ylläpidossa ja hyödyntämisessä tehdään yhä enemmän yhteistyötä. Se luo hyvän pohjan kehittämiselle myös jatkossa.

Jorma Jyrkilä on metsätiedon puolesta puhuja ja metsätiedon palvelupäällikkö Suomen metsäkeskuksessa. Sähköposti: etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi.