Hyppää pääsisältöön

Paikkamme digitaalisessa yhteiskunnassa

Miten paikkatietojen tuottamaa hyötyä voitaisiin soveltaa laajasti ja tehokkaasti kaikkialla yhteiskunnassa? Tänä vuonna päivitettävä kansallinen paikkatietostrategia pyrkii vastaamaan kysymykseen.

Teksti: Elina Ranta

Syksyllä 2020 toimintansa aloittanut GeoForum kehittää yhteistyötä paikkatietoalan ja paikkatietoja käyttävien organisaatioiden kesken.
Kuvassa yhdistyksen tiedotusvastaava Elina Ranta ja toiminnanjohtaja Juha Saarentaus.

Ilmastonmuutoksen seurauksista on tullut aikamme määrittelevä kysymys. Nykyinen yhteiskuntarakenne lisää ilmastonmuutoksen lisäksi myös uusien tartuntatautien riskejä. Samalla ympäristön sietokyky niihin on kokonaisuudessaan heikentynyt.

Usein on mahdotonta ennustaa seuraavaa tapahtumaa, mutta toistuvien riskien ymmärtäminen sekä investointi tärkeisiin yhteiskunnallisiin elementteihin lisää valmiuttamme reagoida uhkiin. Toiminnan ytimessä on usein paikkatieto.

Sijainnilla on merkitys palveluiden järjestämisessä sekä päätösten pohjana kaikilla toiminnan tasoilla. Paikkatieto tarjoaa ratkaisuja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja edistää niin väestön kuin luonnonkin hyvinvointia.

Paikkatiedon avulla kestävämpi ja turvallisempi yhteiskunta

Suomessa suurimpia ympäristöhaasteita ovat ilmastonmuutoksen lisäksi – tai sen seurauksena – myös Itämeren rehevöityminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Paikkatiedolla on suuri merkitys kestävän maankäytön ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön organisoimisessa. Se auttaa myös monimuotoisen luonnon turvaamisessa esimerkiksi arvometsiä kartoittamalla.

Paikkatietoja tarvitaan myös kotimaisen ruuan tuotannon turvaamisessa. Tuotannon tulee perustua kestävään ja taloudellista hyötyä tuottavaan malliin. Mitä useammalta alueelta löytyy paikkatietoaineistoa, sitä useammalta pellolta voidaan kerätä paras mahdollinen sato.

Turvallinen ja kestävä yhteiskunta tarvitsee laadukasta tietoa ja uusia menetelmiä. Tietosuojan ja tietoturvan huomiointi on kasvava haaste niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mikä luo paineita osaamiselle ja uusien menetelmien kehittämiselle. Onko tietojen käyttö turvallista? Osataanko yhteiskunnan kriittiset tiedot suojata väärinkäytöksiltä?

Terveydenhoidon ammattilaisetkin tekevät yhä enemmän yhteistyötä ja toimivat digitaalisissa työympäristöissä. Paikkatiedot tarjoavat vastauksia siihen, missä taudit liikkuvat, minne ihmiset hakeutuvat hoitoon ja mitä vaikutuksia esimerkiksi koronapandemialla on palveluiden käyttöön.  Paikkatietoaineistojen avulla voidaan lisäksi selvittää esimerkiksi, millaisia vaikutuksia luonnolla on ihmisten hyvinvointiin.

Ekosysteemipalveluista lisää hyvinvointia

Ihmisten ympäristöstä kokeman hyödyn ja siihen linkittyvän taloudellisen arvon määrittelemiseen käytetään yhä useammin ekosysteemipalvelujen käsitettä. Ekosysteemipalveluja ovat tuotantopalvelut kuten esimerkiksi vesi ja ravinto tai esimerkiksi ylläpitopalvelut kuten ravinteiden kierto.

Ekosysteemipalvelut kuvaavat ekosysteemin rakennetta ja toimintaa. Niitä kartoittamalla voidaan tunnistaa myös esimerkiksi tärkeät vesistöt ja viheralueet, jotka säätelevät ilmastoa tai joilla muuten on merkitystä paikallisten hyvinvoinnin kannalta.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Jotta kokonaisuuden hallinta helpottuu, on tärkeää ymmärtää, mikä on sijaintitiedon merkitys prosesseissa. Etenevän digitalisaation tietotarpeet eivät noudata hallinnon, tieteen tai sovellusalojen rajoja. Siksi tarvitaan yhteistyötä valtion, kuntien ja yritysten välillä. Suomi tarvitsee selkeät toimenpiteet, jotka kehittävät tietoinfrastruktuurin suunnittelua, innovaatiota ja yhteistyötä. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa on jo osoitettu, miten selkeät toimenpiteet voivat vauhdittaa ja konkretisoida tekemistä.

Kansallinen paikkatietostrategia määrittelee, mitä nämä toimenpiteet paikkatietoalalla ovat. Miten paikkatietojen tuottamaa hyötyä voitaisiin soveltaa laajasti ja tehokkaasti kaikilla toimialoilla? Tänä vuonna tehtävä strategian päivitys pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Lähtökohtana ovat aiemmat paikkatietostrategiat ja vuonna 2018 valmistunut Paikkatietopoliittinen selonteko, jota tehdessä tunnistettiin alan kehityssuunnat.

Yhteistyön avulla voimme määritellä, kerätä, avata ja linkittää tietoa sekä luoda tiedon käytölle turvalliset pelisäännöt. Tämä on myös kansallinen etu. Samaan tavoitteeseen tähtää myös eduskunnan hyväksymä Paikkatietopoliittisen selonteon visio: tehdään Suomesta maailman turvallisin ja innovatiivisin paikkatiedon ekosysteemi.

GeoForum vauhdittaa paikkatietoalaa

GeoForum-yhteistyöverkosto parantaa paikkatietoalan ja paikkatietoja käyttävien organisaatioiden yhteistyötä. Verkostossa on mukana yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita sekä opetus- ja tutkimuslaitoksia. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä paikkatiedon merkityksestä yhteiskunnassa ja käynnistää hallinto- ja toimialarajat ylittäviä kehityshankkeita.

Verkoston toimijoita ovat verkoston jäsenet, kuten vastaavissa pohjoismaisissa yhdistyksissä. Varsinaiset jäsenet, kuten kunnat, valtion virastot ja yritykset, ohjaavat toimintaa. Yhdistys työllistää kaksi työntekijää: toiminnanjohtajan ja tiedotusvastaavan. Lisäksi yhdistyksessä on yhteistyöjäseninä verkostoja ja organisaatioita, joiden toiminnassa paikkatiedolla on merkitystä. Tavoitteena on koko alaa kattavasti edustava jäsenistö, jonka avulla varmistetaan verkoston elinvoimaa.

GeoForum pyrkii jatkuvasti tunnistamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä kehitystrendejä. Niiden avulla se voi edistää hallintoja toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja ekosysteemisten yhteishankkeiden muodostumista. GeoForum toivottaa kaikki tervetulleeksi mukaan osallistumaan, tuomaan sisältöä sekä kohtaamaan ja oppimaan muilta.

Kirjoittaja työskentelee GeoForumin tiedotusvastaavana

etunimi.sukunimi@geoforum.fi

Palaa lehden sisällysluetteloon