Paikkatiedon KEHTO tiivistää kuntien yhteistyötä

Viime vuonna suomalaiseen paikkatieto- ja kuntakenttään syntyi uusi toimija KEHTO-paikkatieto, joka on KEHTO-kaupunkien paikkatietosektorin yhteistyöverkosto.

Helsingin siluettia.

Teksti: Timo Tolkki

KEHTO-paikkatieto käynnistyi vuonna 2019 useamman osatekijän tuloksena, mutta KEHTO-toiminnalla on jo muutoin noin vuosikymmen mittainen historia. Kehityksen alkutahdit otettiin 2008, jolloin joukko teknisen toimen vaikuttajia aloitti keskustelun alan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Jo tuolloin yhteistyön nimeksi otettiin KEHTO: Kuntatekniikan KEhittämisen Haltuunotto ja TOteutus. Kun kuntien yhteinen KUPERA-kehityshanke (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) valmistui vuonna 2012, KEHTO järjestäytyi nykyisen kaltaiseksi foorumiksi.

KEHTO-foorumi on puolivuosittain kokoontuva kuntainfran toimijoiden yhteistyöfoorumi. Toimintaa koordinoi ja johtaa tiheämmin kokoontuva ohjausryhmä, jossa on kiertävät jäsenyydet ja puheenjohtajuus. Kaupunkeja on mukana 21. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ryhmä on sama kuin Suomen 21 suurinta kaupunkia. Lisäksi Kuntaliitto on tiiviisti mukana toiminnassa.

KEHTO-foorumista KEHTO-paikkatietoon

Vuonna 2018 järjestettiin useita kahdentoista suurimman kaupungin paikkatiedosta vastaavien henkilöiden tapaamisia. Tapaamisissa todettiin, että kuntien uudenlaiselle, aktiiviselle toiminnalle olisi tilausta muuttuvassa ja uusia vaatimuksia asettavassa toimintaympäristössä.

Kuntaliiton ja kuntien yhteinen Kuntatietopalvelu-hanke ja valtiovetoinen Paikkatietoalusta-hanke olivat aktiivisessa kehitysvaiheessa. Samaan aikaan kuntien yhteisrahoituksella käynnistettiin paikkatietopainotteinen Kaupunkimallin tietojen harmonisointi -projekti (3DKunta) KEHTO-kuntien infratoimijoiden kautta ja myötävaikutuksella.

Kaksitoista suurinta kuntaa päättivät, että kuntien yhteistyötä tulisi vakiinnuttaa ja siihen tulisi saada mukaan laajempi joukko kuntia. Sopivaksi yhteistyön kehykseksi valikoitui luontevasti kuntien teknisellä sektorilla jo aktiivisesti toiminut KEHTO-foorumi, ja KEHTO-paikkatieto kokoontui ensimmäisen kerran Vantaalla huhtikuussa 2019. Toimintamalliksi otettiin KEHTO-foorumista tuttu toimintamalli: yhteinen KEHTO-foorumi järjestetään puolivuosittain ja foorumien välillä toimii ohjausryhmä.

Kuusi tavoitetta kuntien yhteistyöhön

Toimintaa aloitettaessa KEHTO-paikkatiedolle kirjattiin kuusi eri yhteistyön muotoa ja tavoitetta. Noin yhdeksän kuukauden toiminnan jälkeen näistä on jo toteutunut viisi.

Ensimmäisenä tavoitteena on kirjattu kuntien yhteiset kannanotot ja lausunnot paikkatietokysymyksissä. Tämä on lähtenyt luontaisesti liikkeelle Paikkatietoalusta-hankkeen myötä. Valtion ministeriöillä ja virastoilla on nyt suora keskusteluyhteys kuntiin ja toisaalta kunnilla mahdollisuus lausua ryhmänä näkemyksiään.

Tähän liittyy myös toinen tavoite: tiedottaminen ja tiedonvaihto. Tiedottaminen on ollut aktiivista muuttuvassa sekä paljon herätteitä ja uutisia sisältämässä kuntien toimintaympäristössä. Tapaamiset ja niiden aktiiviset keskustelut ovat osoittaneet tarpeen tiedonvaihdolle.

Kolmas tavoite on kuntien paikkatietosektorilla tarvittavan ja tapahtuvan muutoksen ennakointi ja proaktiivinen toiminta tilanteen vaatiessa. Proaktiivisuus ja toiminta eivät ehkä vielä ole konkretisoituneet erityiseksi ”aktivismiksi”, mutta toimintaympäristön muutoksiin valmistautuminen ja vaikuttaminen on ollut kuntien paikkatietotoimijoiden keskusteluiden keskiössä. Muutoksia on tapahtumassa myös KEHTO-paikkatiedolle tärkeissä Paikkatietoalusta-hankkeessa edistetyissä asioissa, kuten Kansallisessa maastotietokannassa, osoitetietojärjestelmässä ja maankäyttöpäätöksissä.

Neljäntenä tavoitteena ovat kuntien yhteiset käytännöt paikkatietotoiminnoissa. Ne on otettu työlistalle ja ovat vielä ohjausryhmän työstettävänä. Tuloksia saataneen keväällä järjestettävään KEHTO-foorumiin.

Viides tavoite on yhteiset hankkeet ja hankinnat. Tätä koeponnistettin ensimmäisen kerran Valtiovarainministeriön avaamalla, kuntien digitalisaation edistämiseen tarkoitetulla valtionavustuksen hakukierroksella.

Kuudes tavoite on erikseen päätettävät työryhmät. Niitä ei ole toistaiseksi vielä perustettu.

KEHTO-paikkatiedosta hyötyä kaikille kunnille

KEHTO-paikkatieto ei ole kuitenkaan koko kuntakenttä eikä edusta sitä yksinään. 

KEHTO-kunnilla on kokonsa puolesta parhaimmat edellytykset edistää kuntien yhteistä paikkatietoasiaa. Toiminnan ajatuksena on kuitenkin ollut, että toiminnan pitää hyödyttää kuntakenttää ja suomalaista paikkatietoyhteisöä laajemmin. Kuntaliitto on mukana aktiivisesti KEHTO-toiminnassa ja viime kädessä tuo mukaan koko kuntakentän tilanteen ja osallistumismahdollisuuden.

Pitkäaikaisin kuntien paikkatiedon yhteistyömuoto on ollut vuosittainen kuntien paikkatietoseminaari ja sitä valmisteleva kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmä. Jos KEHTO painottuu valtakunnallisiin yhteisiin tavoitteisiin, niin kuntien paikkatietoyhteistyöryhmä toimii myös paikallisella tasolla ja seutukunnissa.

Tiiviimmillään yhteistyö on jopa yhteisiä paikkatietojärjestelmiä ja -tietovarastoja. Yleisimmin seutukunnilla on yhteiset opaskartat ja internet-karttapalvelut, joita on käytössä esimerkiksi Kotka-Haminan, Kokkolan, Lahden, Pääkaupunkiseudun, Turun ja Iisalmen seutukunnissa. Näitä kuntayhteistyön muotoja kuntalaiset pääsevät hyödyntämään arjessaan ja asioidessaan kotikuntansa kanssa.

Timo Tolkki on yksikön päällikkö Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristö-toimialan Kartat ja paikkatiedot -osastolla ja johtaa KUNTA-paikkatieto-ryhmää. Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Tekstissä on käytetty lähteenä: Huomispäivän infrastruktuuri. Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen. Acta nro 240, 2012, Kustantaja Suomen Kuntaliitto

Lue lisää KEHTO-foorumin toiminnasta Kuntatekniikan sivuilta.