Hyppää pääsisältöön

TARKKA-palvelu seuraa muuttuvaa ympäristöä

Kansalaisten kiinnostus ympäristön tilasta on nykyään valtavaa. Ilmastonmuutos ja Itämeren tila huolestuttavat. Satelliittihavainnot ovat yksi viime vuosina kehittyneistä automaattisista seurantamenetelmistä, joilla kerätään ajankohtaista tietoa Suomen ja lähialueiden ympäristöstä.

Teksti: Jenni Attila ja Hanna Alasalmi

Talvella jäässä olevan meren päältä otettu satellittikuva, jossa näkyy laivoja ja niiden väyliä.
Laivoja ja niiden reittejä jäässä Suomenlahdella 1.3.2018.

Satelliittihavainto kertoo usein varsin konkreettisesti erilaisista luonnon muutoksista ja myös ihmisen vaikutuksista elinympäristöönsä. Maksutta saatavilla olevat, tarkan maastoerotuskyvyn satelliittihavainnot ovat nostaneet kiinnostuksen nykyiseen huippuunsa.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on Euroopassa edelläkävijä satelliittihavaintojen tehokkaassa käytössä. Satelliittihavaintoja hyödynnetään muun muassa maanpeitteen muutosten ja lumen sulamisen seuraamiseen sekä meri- ja järvialueilla vesien tilan arviointiin.

Avoin TARKKA-palvelu kehitettiin näiden havaintojen jakeluun. Asiantuntijat sekä yhä enenevissä määrin myös kansalaiset ja tiedotusvälineet seuraavat TARKKA-palvelusta alati muuttuvaa elinympäristöämme.

Mikä satelliittien havainnoissa kiinnostaa?

Ympäristönseurannassa kiinnostavat usein ajankohtaiset ja huomiota herättävät asiat, kuten sinileväaikaan veden pinnassa kelluvan levän määrä. SYKE hyödyntää kesäisin tiedotteissaan ja sosiaalisessa mediassa TARKKA-palvelun levähavaintoja viikoittain. Tiedotusvälineet ovat ottaneet omakseen nämä dramaattiset kuvat, jotka kertovat paitsi hetkellisestä tilanteesta merialueella, myös liiallisten ravinteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

Euroopan unionin vesipuitedirektiivikin velvoittaa seuraamaan muutoksia vesien tilassa ja vertaamaan niitä aiempiin havaintoihin. Siksi tasalaatuiset ja kustannustehokkaat pitkän aikavälin aikasarjat satelliittihavainnoista ovat tärkeitä.

Satelliittihavainnoissa kiinnitetään usein huomiota huolta aiheuttaviin ilmiöihin, kuten sameisiin jokisuihin, tulviin ja ruoppauksiin. Satelliittikuvat kertovat kuitenkin paljon muutakin Suomen luonnosta ja ympäristön tilasta. Siitepöly näkyy usein alkukesästä veden pinnalla valkeina kiehkuroina. Tänä vuonna TARKKA-palvelussa oli ensimmäistä kertaa myös talviajan sameus- ja pintalämpötilatietoja. Jäättömänä talvena se oli kiinnostavaa erityisesti rannikon jokisuissa, joissa tapahtuu paljon myös keväiseen sulamisaikaan.

Myös ihmisen toiminta erottuu satelliittihavainnoista. Talvisin luistinradat kaupunkien lähellä ja laivareitit jäiden keskellä erottuvat ja kesällä voi seurata, missä purjehduskilpailut etenevät. Myös hetkelliset vaikutukset näkyvät, kuten vuosittain tehtävät ruoppaukset Suomen rannikolla ja lähialueilla. Yksi kiinnostava kohde on Helsingin edusta, joka myös satelliittihavainnoissa näyttäytyy eläväisenä.

Yhteiseurooppalaisia havaintoja käyttöön

Euroopan unionin Copernicus-ohjelma tarjoaa jatkuvaa maailmanlaajuista havaintoaineistoa ja takaa myös sen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Copernicus-ohjelma lähettää muutaman vuoden välein samankaltaisia Sentinel-sarjan satelliitteja maata kiertämään. Siten ensimmäisen satelliitin ollessa elinkaarensa lopussa kaksi seuraavaa on jo kiertoradalla. Sentinel-sarjaan liittyvät sopimukset on lyöty lukkoon vuoteen 2030 asti, ja jatkokin on jo suunniteltuna. Tämä luo vahvan pohjan vakaalle ympäristönseurannalle ja sen menetelmien kehittämiselle. Myös Yhdysvaltojen avaruushallintovirasto NASA tarjoaa Landsat-ohjelmallaan laadukasta ympäristönseurantaan soveltuvaa ja jatkuvasti kehittyvää havaintosarjaa.

SYKE ja TARKKA-palvelu panostavat vahvasti näihin tulevaisuuden tietolähteisiin ja niihin liittyvään kansainväliseen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön.

Aineistoja avoimesti

TARKKA-palvelu hyödyntää yhteensä kuutta eri satelliittia. 2000-luvun alkupuolelta alkavien aineistojen havaintoalue kattaa Suomen lisäksi Itämeren alueen ja Suomea ympäröivät maaalueet. Tuoreissa havainnoissa erilaiset yksityiskohdat näkyvät tarkemmin ja ajallisesti tiheämmin, kun instrumentit ovat vaihtuneet laadukkaampiin ja maastoerotuskyky on parantunut. Ympäristönseurannassa 10–60 metriä on yleensä riittävä tarkkuus, ja havaintoja kertyy vuosittain miljoonia.

TARKKA-palvelu perustuu avoimen lähdekoodin kirjastoihin ja kehittyy toiminnallisuus kerrallaan. Perustana ovat avoimena rajapintana julkaistut satelliittiaineistot, joita täydennetään pääasiassa SYKEn avoimilla paikkatietoaineistoilla. Päivittäiset tosivärikuvat, jotka ovat TARKKA-palvelun näkyvin osa, haetaan Sinergise-yhtiön tarjoamasta kaupallisesta rajapintapalvelusta.

Visuaalinen ulkoasu, joka yhdistelee yhteensä viiden satelliitin havaintoja eri vuodenaikoina, on SYKEn käsialaa. Keväällä palveluun liitetyllä etusivulla annetaan esimerkkejä viimeaikaisista mielenkiintoisista ilmiöistä. Ympäristöhavaintojen esittämiseen aikasarjoina on panostettu. Osa SYKEn satelliittiaineistoista näkyy muillakin sivustoilla, kuten Itämeri.fi-palvelussa.

Ympäristö muuttuu, ja niin muuttu TARKKA-palvelukin. Jatkossa erilaisia tietoja yhdistellään ja runsas havaintomäärä tiivistyy olennaiseen. Lisäksi panostetaan aineistojen helppoon vertailuun. TARKKA-palveluun kertyy myös enemmän animaatioita, jotka kokoavat yhteen pilvettömät havainnot alueilta, jossa tapahtuu paljon.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa. Jenni Attila on erikoistutkija Geoinformatiikkatutkimusryhmässä ja Hanna Alasalmi tutkijana Paikkatieto- ja kaukokartoitusjärjestelmät -ryhmässä. Kirjoittajat vastaavat TARKKA-palvelusta ja sen kehittämisestä. Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi.

Tutustu TARKKA-palveluun

Palaa lehden sisällysluetteloon