Hyppää pääsisältöön

Teknologia auttaa koronaepidemiassa

Kännykkä kulkee taskussa mukana lähes kaikkialle. Tästä ominaisuudesta on paljon hyötyä pandemian hillitsemisessä.

Teksti: Jussi Virkkala

Ihmisiä kahvilassa.
Kuva: Pixabay

Sosiaalinen etäisyys (social distancing), turvavälit ja fyysisen etäisyyden pitäminen (physical distancing). Kukaan ei ole voinut olla kuulematta näitä termejä vuoden kestäneen koronaepidemian aikana. Myös kontaktien jäljitys (contact tracing) on tullut osaksi jokapäiväisiä puheitamme. Henkilöiden välisestä paikannuksesta on tullut osa elämäämme.

Tutkijat pyrkivät selvittämään mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti, ketkä ovat altistuneet tartunnalle ja miten tartuntaketjut ovat edenneet. Tässä ovat tulleet avuksi uudet teknologiat ja kansainvälisten teknologiajättien yhteistyö.

Kontaktijäljityksessä Suomessa on käytössä Koronavilkku, joka perustuu maailmalla kehitettyyn teknologiaan. Turvavälien valvonnassa taas  hyödynnetään sisätilapaikannuksen menetelmiä. Kurkistetaanpa konepellin alle, miten nämä epidemian torjuntakeinot teknisesti toimivat.

Miten Koronavilkku toimii?

Koronavilkku perustuu Exposure notification -järjestelmään, jonka Apple ja Google kehittivät keväällä 2020 kontaktien jäljitystä varten. Se laskee altistumisten todennäköisyydet ajan ja etäisyyden perusteella. Mitään yksityiskohtia kohtaamisista ei paljasteta ja tiedot kohtaamisista tallennetaan vain henkilön omaan puhelimeen.

Vahvistetun koronadiagnoosin saaneiden henkilöiden puhelimista lähtee päivittäinen viimeisen 14 päivän tietoihin perustuva avainkoodi eurooppalaiseen taustajärjestelmään, jos diagnoosin saanut henkilö antaa tähän luvan. Muiden käyttäjien Koronavilkku hakee koodit järjestelmästä ja laskee niiden perusteella, onko käyttäjä ollut mahdollisesti kontaktissa diagnoosin saaneen henkilön kanssa. Jos kontakti löytyy, se näkyy puhelimen asetuksissa osumana. Jos kohtaaminen on ylittänyt tietyt kriteerit, Koronavilkku hälyttää.

Ihmisten liikkeet pysyvät piilossa

Puhelimet, joihin Koronavilkku on asennettu, lähettävät ja vastaanottavat anonyymeja Bluetooth -viestejä. Signaalin vaimentuma kertoo karkean arvion siitä, kuinka lähellä puhelimet ovat toisiaan.

Tutkimuksissani olen omasta mielenkiinnostani testaillut näiden anonyymien viestien kuuntelua. Viestien lukumäärän perusteella olisi mahdollista
arvioida lähistöllä olevien Koronavilkun käyttäjien lukumäärää ja erotella Android- ja iOS-puhelinten käyttäjien lukumäärät toisistaan.

Viestien tunnistetiedot vaihtuvat viidentoista minuutin välein, joten käyttäjien liikkeitä ei pysty seuraamaan pidempää aikaa. Toki periaatteessa olisi kuitenkin mahdollista seurata anonyymia ihmisvirtaa tuon vartin verran.

Sisätilapaikannus hyötykäyttöön

Ennen vuotta 2020 ihmisiä kiinnosti sisätilapaikannuksessa lähinnä henkilöiden ja tavaroiden paikantaminen suhteessa tilaan. Suomessa tunnetuin sovellus lienee Quupan kehittämä sovellus, jolla voidaan seurata jääkiekossa pelaajia ja kiekkoa pelin aikana. Käytetty teknologia on Bluetooth-pohjainen Angle of Arrival (AoA).

Vuosi 2020 kuitenkin muutti tämänkin. Ihmisiä alkoi kiinnostaa samassa sisätilassa olevien henkilöiden välinen paikannus suhteessa toisiinsa – riippumatta tavaroista tai tilasta. Bluetooth-paikannuksen lisäksi perinteisesti sisätilapaikannuksessa käytettyjä järjestelmiä (Indoor Positioning Systems – Real-time Locating Systems) on kehitetty niin, että niiden avulla voidaan seurata henkilöiden välisiä etäisyyksiä.

Uutena teknologiana markkinoille on tullut Ultra Wide Band (UWB). Suomessa sitä käyttävät ainakin Noccela Oy ja startup-yritys Iiwari Oy. Se mittaaa radiopulssien kulkemaa aikaa, ei niinkään signaalin voimakkuutta tai tulokulmaa. Näin se on lähempänä satelliittipaikannusta (GNSS) kuin
Bluetooth-paikannusta.

Perinteisesti sisätilapaikannuksessa kohteiden absoluuttinen sijainti tilassa selvitetään kiinteiden majakoiden avulla. Uusimmissa koronaepidemian tarpeisiin kehitetyissä menetelmissä henkilöiden väliset etäisyydet lasketaan ilman näitä kiinteitä majakoita. Näin on esimerkiksi Noccelan järjestelmässä.

Henkilöiden välinen paikannus on kehittynyt valtavasti koronapandemian myötä. Näitä nyt kehitettyjä teknologioita tullaan jatkossa soveltamaan myös uusissa käyttötarkoituksissa, kuten esimerkiksi uudenlaisissa hälytysjärjestelmissä tai monitilatoimistoissa.

Aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lue lisää

Koronavilkku: www.koronavilkku.fi
Exposure Notification: www.google.com/covid19/exposurenotifications
Altistumisten jäljitys Noccela Oy:ssa: socialdistancing.noccela.com

Kirjoittaja työskentelee sairaalafyysikkona Työterveyslaitoksella (TTL). Lisäksi hän toimii sijaisena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Hänen erikoisalaansa ovat unitutkimus ja erilaiset mittausteknologiat. Hän on mukana TTL:n tutkimushankkeessa, joka hyödyntää Noccelan sisätilapaikannusta, ja käyttää Stanley Healthcare -sisätilapaikannusta lääkintälaitteiden sijainnin selvittämiseen.

Juttu ei edusta hänen työnantajiensa mielipidettä.

Twitter: @jussivirkkala
etunimi.sukunimi@ttl.fi

Palaa lehden sisällysluetteloon