Älyasumista – vai älykästä asumista?

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Ulla Mikkanen
Kuvitus: Minna Mäkipää

Kuvitus, jossa havainnollistetaan älyasumisen mahdollisuuksia

Älyasuminen pohjautuu tekoälyyn ja sensorien keräämien tietojen hyödyntämiseen, jotta asukkaan ei tarvitse itse huolehtia kaikesta.

Melkein kaikki asuvat jossain. Asumistavan valintaan vaikuttavat monet henkilökohtaiset mieltymykset ja lähtökohdat, joita voi olla joskus vaikeakin selittää ulkopuolisille. Ekologisuus, asumisen helppous, turvallisuus ja persoonallisuus sekä taloudellisuus ovat varmasti useimmin taustalta löydettävät motiivit. Mutta entäpä asumisen älykkyys, onko sillä kasvava vaikutus asumistavan ja asumisen toteuttamiseen tietoisella tasolla?

Älyasuminen perustuu tietojen yhdistelyyn

Viime aikoina monissa eri medioissa on ollut paljon pohdintaa älyasumisen ominaisuuksista ja varsinkin sen turvallisuudesta. Älyasuminen perustuu monissa toteutuksissa uuteen edistykselliseen teknologiaan, internetiin ja paikkatietoon.

– Älylaitteiden on pystyttävä keskustelemaan toistensa kanssa, ja voitava kertoa tietonsa asukkaalle. Tulevaisuudessa vaaditaan entistä parempaa suojaa kodin internetiltä, mutta myös niiltä älylaitteilta, jotka käyttävät internetiä, kertoo ylijohtaja Jarkko Koskinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Esineiden internet on täällä jo nyt, mutta monet markkinoilla olevat älylaitteet ovat tietosuojaltaan puutteellisia.

– Ei ole enää utopiaa, että leivänpaahdin tai pesukone voisi hyökätä sinun kotisi tai vaikka naapurisi tietojärjestelmien kimppuun, Koskinen toteaa.

Uhkakuviin ei kuitenkaan pidä jumittua. Useista älylaitteista koottava tieto auttaa optimoimaan asumista ja talon ja tontin huoltoa. Se tekee asumisesta entistä mukavampaa ja helpompaa. Jatkossa älytalo tietää itse, milloin pensasaita pitää leikata ja mitä huoltotoimenpiteitä keväällä pitää tehdä.

Entistä ekologisempia ratkaisuja

Älyasumisen ratkaisuissa hyödynnetään asumisesta saatavaa yksilöllistä tietoa, joka voi auttaa vaikkapa ekologisen asumistavan toteuttamisessa. Asunnot voidaan varustaa jo nyt moninaisilla sensoreilla ja mittareilla, joiden tuottama data on analysoitavissa. Saadun analyysin avulla asuminen on sopeutettavissa haluttuun suuntaan.

Sisätilojen 3D-malleihin yhdistetään aiempaa useammin lämpö-, kosteus- ja hiukkasantureiden tuottamaa, reaaliaikaisesti päivittyvää tietoa rakennuksen tilasta. Rakennuksien 3D-malleihin yhdistetty anturidata auttaa paikallistamaan esimerkiksi kiinteistön energiankulutuksen kannalta oleelliset lämpövuodot.

Turvallisuus ennen kaikkea

Älylaitteiden ja -teknologian yhdistäminen asumisen fyysiseen turvallisuuteen puhuttelee meistä monia. Kukapa ei iloitsisi siitä, että saataisiin apua paikalle nopeasti älylattian pystyessä kertomaan vanhan äidin kaatuneen kotonaan siten, ettei pääse itse ylös. Toinen klassinen esimerkki paikkatietoon perustuvasta turvallisuussovelluksesta on kännykkäsovellus, jolla vanhempi saa varoituksen, jos pikkulapsi päättää lähteä omatoimisesti kotipihalta kohti vilkkaita katuja.

Tulevaisuudessa älyasumisen muodot ovat varmasti paljon herkempiä ja personoitavissa vielä paremmin asukkaan elämäntapojen mukaisiksi. Älyasunto voi ennakoida asukkaan lähtemiset ja tulemiset, kotiharrastuksiin liittyvät vaatimukset, perusterveydentilan analyysit ja vaikkapa jääkaappihankintojen tekemiset. Mutta herääkö jälleen epäilystä älyasumisen tietoturvallisuudesta, ja voiko tätä älyasumisen tietopankkia käyttää väärin?

Turvallisuudesta monelta kantilta SuomiAreenassa

Maanmittauslaitos on mukana Porissa SuomiAreena-tapahtumassa neljättä kertaa. Tänä kesänä Maanmittauslaitos kertoo erityisesti paikkatiedon turvallisesta käyttämisestä erilaisissa käyttötarkoituksissa kuten asuminen ja asumista tukevat rekisteripalvelut. Maanmittauslaitos järjestää tiistaina 17.7. klo 17.30 alkaen paikkatiedon turvallisuus -aiheisen keskustelun ”Kuka tietää, missä liikut ja miten vietät aikaasi?” yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Keskusteluun osallistuu huippuasiantuntijoita molemmista virastoista, tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen ja paikkatietoa omassa tekemisessään vahvasti hyödyntäviä yhteistyötahoja. Keskustelun juontaa Ylen toimittaja Annika Damström.

Kansalaistorilla Maanmittauslaitoksen telttaosasto tarjoaa kohtaamis- ja keskustelupaikan paikkatiedosta ja sen turvallisuudesta kiinnostuneille kävijöille maanantaista keskiviikkoon 16.–18.7. Paikkatiedon turvallisuus -teemaan keskitytään varsinkin tiistaina 17.7., jolloin myös lavakeskusteluun osallistuvat yhteistyötahot ovat tavattavissa teltalla. Keskiviikkona 18.7. keskiössä ovat Maanmittauslaitoksen ylläpitämät perusrekisterit, jotka takaavat osaltaan paikkatiedon turvallisen ja luotettavan käytön esimerkiksi älyasumisessa.

Älykkään Asumisen kävelylle

Porissa on SuomiAreenan kanssa samaan aikaan Asuntomessut. Asuntomessuilla on useita älyasumista toteuttavia kohteita. Maanmittauslaitos toteuttaa kaksi Älykkään Asumisen kävelyä, joissa on asiantuntijana Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. Käveltävän reitin aikana kuullaan älykkäästä paikkatiedon ja asumisen yhdistämisestä, asiaan liittyvistä huonoista ja hyvistä puolista, avarretaan älyasumisen käsitettä ja päädytään lopuksi Asuntomessuille tutustumaan messuilla oleviin älyasumisen ratkaisuihin.

Älyasuntoni on linnani

Kun asunto ja koti rakennetaan täysin älyasumisen elementeillä, tuleeko siitä sellainen paikka, josta ei ole enää tarvetta poistua lainkaan? Tämä tuskin on älyasumisen tarkoitus. Älyasuminen on parhaimmillaan asukkaan elämän helpottamista ja turvaamista huomioiden asukkaan yksikölliset tavoitteet. Tosin aina, kun käsitellään mm. paikkatietoa ja ollaan kiinni internetissä, on syytä muistaa tietoturvallisuus ja estää ennakolta datan väärinkäyttömahdollisuus. Älyasuminen on siis älykästä ja tästä keskustellaankin Maanmittauslaitoksen telttaosastolla!