Hyppää pääsisältöön

Avoimesti eteenpäin

Tietoa Maasta 4/2020

Teksti: Anniina Lundvall

Maastotietojen tuotantojärjestelmä uusitaan ja alustana käytetään avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia teknologioita. Se on iso loikka kohti uudenlaista toimintakulttuuria.

Maanmittauslaitos on ollut yksi ensimmäisistä julkishallinnon datan avaajista. 2010-luvun alussa polkaistiin käyntiin avoimeen lähdekoodiin perustuvan Oskari-ohjelmiston kehittäminen.

Sovellusasiantuntija Janne Heikkilä.
Sovellusasiantuntija Janne Heikkilä. Kuva: Maanmittauslaitos.

Avoimuuden kulttuuriin on strategisella tasolla suhtauduttu positiivisesti jo parin vuosikymmenen ajan. Esimerkiksi paikkatieto- ja rajapintapalveluiden kehittämisessä Maanmittauslaitos on ollut valtion hallinnossa ensimmäisten joukossa.

– Keskeisissä tuotantojärjestelmissä emme ole aikaisemmin hyödyntäneet avointa lähdekoodia. Uskalsimme lähteä maastotietojen tuotantojärjestelmän kehittämistyöhön, koska meillä on pitkän kokemuksen kautta syntynyttä avoimeen lähdekoodiin liittyvää osaamista ja kyvykkyyttä, tietohallintojohtaja Marja Rantala kertoo.

Organisaatio oli valmis muutokseen ja niin on muukin maailma: avoimeen lähdekoodiin siirtyminen on monilla toimialoilla ja ohjelmakehityksessä niin sanottu uusi normaali.

– Esimerkiksi koneoppimiskirjastoja tehdään avoimilla ratkaisuilla, maastotietojärjestelmän kokonaisarkkitehtuurista vastaava johtava sovellusasiantuntija Janne Heikkilä toteaa.

Palikat paikalleen

Nykyinen maastotietojen tuotantojärjestelmä on palvellut hyvin yli 20 vuotta. Uusi järjestelmä rakentuu suunnitelman mukaan moduuleista, joita voidaan hankkia ja kehittää omina kokonaisuuksina. Valmis järjestelmä on käytössä muutamassa vuodessa.

Saman järjestelmäratkaisun ei oleteta toimivan vuosikymmenien ajan, vaan palikat vaihtuvat silloin, kun siihen on tarvetta. Suunnitteluvaiheessa palikoiden valintakriteerit vahvistetaan.

– Aivan keskeistä on määritellä ne tarpeet, mitä meillä on ja mitä järjestelmän pitää pystyä tekemään. Kyse ei ole vain teknisistä vaatimuksista, vaan meidän on tiedettävä järjestelmäntoimittajan osaaminen, valittavan tuotteen kypsyystaso, ylläpidon toimivuus ja käytön laajuus, kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho kertoo.

– Suljetuissa järjestelmissä otetaan vastaan mitä järjestelmä tarjoaa ja käytetään sitä. Avoimessa järjestelmässä meidän täytyy itse olla enemmän perillä siitä, mitä tarvitaan, Heikkilä komppaa.

Roolit tarkentuvat

Kylmäahon mukaan valtionhallinnon toimijalla on mennyt aikaa oman roolinsa löytämiseen avoimen lähdekoodin toimijoiden ja yritysten ekosysteemeissä. Uuden avoimen lähdekoodin projektin synnyttämiseen tarvitaan myös tukea, koodaustyön ulkopuolista fasilitointia, yhteistyötä ja markkinointia.

– Emme määritelleet tarkkaan, mitä tavoittelimme. Nyt meillä on huomattavasti parempi käsitys edessä olevasta työstä, kun tukeudumme pääosin olemassa oleviin avoimen lähdekoodin tuotteisiin, Kylmäaho toteaa.

Siirtyminen suljetusta järjestelmästä avoimen lähdekoodin maailmaan on iso muutos ajattelutavassa. Se vaatii monien prosessien muuttamista. Roolien tarkentaminen ja uuden oppiminen ovat jatkuvaa.

– Avoimen lähdekoodin maailma on erilainen esimerkiksi hankinta- ja sopimusteknisesti. Se vaatii omanlaista johtamisen osaamista. Meidän on oltava koko ajan kuskin paikalla ja hereillä siitä, millaista kyvykkyyttä milloinkin tarvitaan, Rantala toteaa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Syksyllä paljastuneen Vastaamon tietovuototapauksen jälkeen on keskusteltu julkisesti tiedon turvallisesta säilytyksestä ja viranomaispalveluiden turvallisuudesta. Maastotietokannassa ei kuitenkaan liiku henkilötietoja. Voiko avoimeen lähdekoodiin perustuva ratkaisu olla silti turvallisuusriski?

– Päinvastoin, avoin lähdekoodi lisää mielestäni turvallisuutta. Hakkerit näkevät lähdekoodin, mutta niin näkevät kaikki muutkin ja sitä voi testata haluamallaan tavalla, Heikkilä sanoo.

Olennaista on järjestelmässä olevan tiedon laatu. Tiedon on oltava luotettavaa ja eheää.

– Viranomaisen tuottamaan tietoon on voitava luottaa. Aivan samanlaiset turvallisuus- ja tietosuojatestaukset teemme kuin muidenkin järjestelmien kanssa, Rantala korostaa.

Kohti ketteryyttä

Maanmittauslaitos ei siirry avoimeen lähdekoodiin säästääkseen kustannuksia. Kustannusrakenne on eri, mutta hintalappu pysyy suunnilleen samana, tehtiinpä järjestelmä avoimen koodin tai suljettujen järjestelmien menetelmillä.

– Kyllä ketteryydellä ja joustavuudella, ja sitä kautta syntyvällä tehokkuudella, on hintalappunsa. Haemme kykyä reagoida palvelutoiminnan muutoksiin, Rantala kertoo.

– Meille avautuu aivan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia avoimen lähdekoodin myötä. Tämä voi tuoda mukanaan merkittäviäkin etuja jatkokehityksessä ja muissa kustannuksissa. Säästöä voi syntyä, kun pääsemme yhteistyöhön muiden viranomaisten tai vaikka pohjoismaisten maanmittauslaitosten kanssa, Kylmäaho toteaa.

 

Takaisin sisällysluetteloon.