Elintärkeä peruskartta ja paikkatietoaineistojen runsaus

Monelle Maanmittauslaitoksen asiakkaalle peruskartta on ollut se kaikkein tutuin näkymä Maanmittauslaitoksen tuottamaan paikkatietoon. Jo pitkään rinnalla on ollut vaihtoehtona kaupunkiseutujen kuvaamiseen paremmin soveltuva taustakarttasarja ja viimeisimpänä helppolukuinen selkokartta.

Laadukkaan kartan taustalla on valtava määrä eri tavoin kerättyä tietoa maaston muodoista, rakennuksista, liikenneväylistä ja paikannimistä. Maanmittauslaitos ei suinkaan ole ainoa tiedon ylläpitäjä vaan yhteistyöllä esimerkiksi kuntien kanssa on jo pitkät perinteet. Eri viranomaisten kesken sovitaan parhaillaan työn ja kustannusten jaosta, jotta kansallisista ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmista saadaan suurin mahdollinen hyöty aineistojen käyttäjille.

Maanmittauslaitoksen maastotiedot ovat olleet avointa dataa jo seitsemän vuotta. Tässä julkaisussa esitellään mielenkiintoisia Maanmittauslaitoksen avoimen datan päälle rakentuvia sovelluksia, jotka olisivat todennäköisesti jääneet syntymättä, mikäli aineistot olisivat edelleen maksullisia. Avoimen datan lähteille löytää helposti esimerkiksi Paikkatietoikkunan tai Maanmittauslaitoksen tietopalvelujen kautta.

Maastotietokannan uuden sukupolven – Kansallisen maastotietokannan – käsitemallit on laadittu yhdessä hyödyntäjien ja muiden tiedontuottajien kanssa. Myös paikkatietoalustan yhteiset palvelut esimerkiksi aineistojen laadun tarkistamiseen ovat osa kehittyvää paikkatiedon infrastruktuuria, jonka kautta tietoa virtaa niin biotalouden kuin logistiikankin tarpeisiin.

Tulostettavien karttojen aineistotuotannosta siirrytään kohti selkeästi mallinnettua, analyysikelpoista paikkatietoa. Myös peruskartta tuotetaan jatkossa uudistuvan maastotietokannan pohjalta. Hyvin palvellutta peruskarttaa ei kuitenkaan olla hylkäämässä, koska sellainen tuote on monelle käyttäjälle elintärkeä; valtakunnan turvallisuudesta huolehtivista viranomaisista aina laajaan joukkoon suunnistus- ja retkeilyharrastajia.

Paikkatieto on osoittautunut entistä useamman toimialan keskeiseksi menestystekijäksi. Paikkatiedon potentiaalin ymmärtäminen ja realisointi käytännön toiminnassa vaatii kuitenkin uutta osaamista. Maanmittauslaitos haluaa tehdä osansa paikkatiedon mahdollisuuksien avaamisessa. Asiantuntijamme ovatkin vahvassa roolissa tuottamassa oppimateriaalia niin lukiolaisille (Kartta.nyt ja PaikkaOppi) kuin jo johtajina tai asiantuntijoina työskenteleville valtion kollegoille (Paikkatiedolla parempia päätöksiä -verkkokoulutus eOppivassa).

Avoimien aineistojen tiedostopalvelun kautta asiakkaamme latasivat viime vuonna yli 70 teratavua dataa; kappaleissa mitattuna 12,5 miljoonaa tiedostoa. Rajapintoihimme puolestaan tehtiin yli 10 miljardia hakua. Onko teidän organisaationne jo mukana vuoden 2019 käyttötilastoissa?

Jani Kylmäaho työskentelee Maanmittauslaitoksen maastotietotuotannossa kehityspäällikkönä.

Takaisin sisällysluetteloon.