Halkominen on nykyaikainen keino purkaa tilan yhteisomistus

Teksti: Sari Putkonen

Halkomistoimituksessa henkilön omistusosuus yhteisomistuksessa olevaan kiinteistöön muunnetaan kiinteäksi omaisuudeksi.

Pölkkyyn isketty kirves.
Kuva: IStockPhoto

 

Suomessa on kymmeniätuhansia tiloja yhteisomistuksessa, ja yhteisomistusten osuus maanomistuksessa on pitkään ollut kasvussa. Yhteisomistajaksi tullaan usein perinnönjaon yhteydessä. Peritty tila tai tilat jaetaan omistusosuuksiin, mutta tilan alueita ei konkreettisesti jaeta perijöiden kesken.

Yhteisomistajuus on yksi tapa omistaa tila, mutta jos tilan yhteisomistajuuden haluaa purkaa, se onnistuu myös. Usein purun taustalla on omistajan halu saada itselleen oma alue, jota voi hoitaa tai käyttää haluamallaan tavalla ja jonka voi halutessaan myydä.

Halkomalla oma tila

Yhteisomistajuuden voi purkaa tilan omistajien kesken laadittavalla jakosopimuksella, jonka solmimisessa on noudatettava tiettyjä muotomääräyksiä. Toinen vaihtoehto omistajuuden purkamiselle on halkominen, maanmittaustoimitus, jonka suorittaa Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinööri.

Halkomisessa yksikin tilan omistaja saa oman osuutensa tilasta erilleen ja itselleen omaksi tilaksi.

– Jos omistajat eivät pääse keskenään sopuun, halkominen on ainut mahdollisuus omistuksen jakamiseen, kertoo johtava asiantuntija Kari Tuppurainen Maanmittauslaitoksesta.

Myös sopuisissa tilanteissa halkominen on varteenotettava keino yhteisomistajuuden purkamiseen.

– Varsinkin jos yhteisomistuksessa on useita tiloja ja monenlaista omaisuutta, kuten rantaa, metsää ja rakennuksia, Tuppurainen kuvailee.

– Halkominen voi olla nopea ja edullinenkin keino erityisesti silloin, jos samalla tulee muodostettavaksi useita uusia kiinteistöjä.

Kolmen vuosikymmenen ja lähes 200 halkomistoimituksen kokemuksella toimitusinsinööri (DI) Juha Kemppainen Maanmittauslaitoksesta luonnehtii halkomista nykyaikaiseksi toimitukseksi, jossa otetaan asiakasnäkökulma huomioon.

– Alkukokouksessa kuunnellaan asiakkaiden toiveet. Voimme noudattaa niitä hyvin pitkälle.

Omistusten arvo selvitetään

Halkomisessa toimitusinsinööri jakaa tilan tai useita tiloja niin, että kukin osaomistaja saa itselleen sen osan tilasta tai tiloista, joka hänelle lainhuudon mukaan kuuluu. Tämä vaatii tilan eri osien arvon selvittämistä.

– Maallikon voi olla vaikea arvioida erilaisten omistusten arvoa, mutta toimitusinsinööreillä on tähän ammattitaito ja välineet, Tuppurainen toteaa.

Viranomaisen suorittama halkominen tuo myös turvaa, koska vastuu jaon oikeellisuudesta on toimitusinsinöörillä, ei tilan osakkailla.

Etenee kuin juna

Halkomistoimitus alkaa alkukokouksella, jossa asianosaisille selostetaan toimituksen kulku. Samalla toimitusinsinööri kuuntelee eri osapuolten toiveet.

– Tämän jälkeen toimitus etenee kuin juna. Tosin talvella ei voida tehdä maastomittauksia, joten vuodenaika vaikuttaa etenemisvauhtiin varsinkin täällä Pohjois-Suomessa, toteaa Kuusamossa työskentelevä Kemppainen.

Alkukokouksen jälkeen tilojen rajapyykit mitataan ja tehdään omaisuuden euromääräinen arviointi. Sitten laaditaan oikeudenmukainen jakosuunnitelma. Suunnitelma esitellään osapuolille, ehdotusta voi kommentoida ja siihen voi esittää muutostoiveita. Lopulliseen jakosuunnitelmaan tyytymättömillä osapuolilla on kuukausi aikaa hakea valittamalla muutosta maaoikeudelta.

Toimituksen loppukokouksessa käsitellään mahdolliset korvaukset ja oikeudet, kuten tieoikeudet.

Kustannukset jatkuvassa pienessä laskussa

Halkomista on joskus pidetty kalliina toimituksena, mutta johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta toteaa, että toimituksen kustannukset ovat jo pitkään olleet laskusuunnassa. Tekniikka on nopeuttanut työtä. Lisäksi lähivuosina toimitukseen osallistuminen tulee sähköisen asioinnin laajentuessa helpottumaan. Kokouksiin voi osallistua videolla ja kommentoinnit voi halutessaan hoitaa verkossa.

Toistaiseksi halkomisesta laskutetaan toteutuneiden työtuntien mukaan, mutta parhaillaan selvitetään mahdollisuutta siirtyä kiinteähintaiseen toimitukseen.

– Tavoitteena ei ole hinnan muutos vaan ennustettavuus, Asmundela täsmentää.

Juha Kemppainen huomauttaa, että yhteistyö säästää kustannuksia. Jos jokaisen asian riitauttaa, nostaa se totta kai kustannuksia.

Kemppainen kertoo, että kustannuksista kysytään usein siinä vaiheessa, kun halkomistoimitusta ollaan hakemassa, mutta ei enää sen jälkeen.

– Se voi johtua siitä, että osapuolet näkevät, mitä kaikkea he tässä saavat. Halkomisessahan tehdään omaisuuden inventointi ja arvon määrittely, laitetaan rajapyykit kohdilleen ja avataan tarvittaessa rajat sekä määritellään tarvittavat oikeudet, kuten kulkuoikeudet. Lisäksi asiakas saa oman tilan, jota hän voi hoitaa ja käyttää haluamallaan tavalla.

Entäpä veroseuraamukset? Halkomisessa ei tapahdu kiinteistöomaisuuden luovutusta. Omistuksen luonne vain muuttuu osuusomistuksesta konkreettiseksi tilusten omistukseksi ja omaisuuden arvo pysyy ennallaan, joten luovutukseen liittyviä veroseuraamuksia halkomisessa ei synny.

Yhteisomistuksessa olevien tilojen omistajat voivat selvittää omaa tilannettaan ja halkomistarvetta Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelussa.

 

Halkominen lyhyesti

  • Vuosittain viedään loppuun noin 200 halkomista.
  • Vuonna 2018 halkomisten keskimääräinen kestoaika oli noin 12 kuukautta.
  • Halkominen on nykyaikainen ja turvallinen tapa jakaa tila.
  • Yksikin osakas saa osuutensa yhteisomistuksesta erilleen.
  • Halkomisen merkitys korostuu, jos tilaan kuuluu monia omaisuusosia kuten peltoa, metsää, rakennuksia, virkistysarvoja, erityisarvoja jne.
  • Samalla kertaa voidaan jakaa useita tiloja, vaikka ne omistettaisiin eri suuruisin osuuksin.

 

Takaisin sisällysluetteloon