Kaiken ikää kartalla – paikkatieto haltuun

Teksti: Sari Putkonen

Paikkatieto-oppia on nyt saatavilla. Niin työelämässä oleville kuin vielä opintietä käyville on tarjolla mielenkiintoinen kirjo jopa maksuttomia paikkatiedon käyttöön opastavia kursseja ja aineistoja.

Maantieteen lehtori Sirpa Tarvainen valmistui opettajaksi "aikana ennen appseja", mutta matkan varrella tutuiksi ovat tulleet muun muassa paikkatietosovelluksista QGIS ja MapInfo. Kuva: Maanmittauslaitos

 

Paikkatietokurssilla uusiin aatoksiin innostuu yhä useammin paikkatietoammattilaisen rinnalla asiakaspalvelua suunnitteleva tai organisaation johdossa työskentelevä. Tämä johtuu siitä, että sijaintiin liittyvää tietoa osataan nykyään hyödyntää aiempaa laajemmin esimerkiksi palveluverkoston suunnittelussa, asiakaspalautteen keruussa tai vaikkapa viestinnässä organisaation palveluista kerrottaessa.

Kun jo työssä olevat tarvitsevat kurssitusta osaamisen syventämisessä tai uuden työvälineen haltuun ottamisessa, niin nuoret lukioissa tarvitsevat paikkatieto-opetusta, jotta osaavat nähdä paikkatiedon yhtenä uravaihtoehtona tai työkaluna erilaisissa työtehtävässä.

Karttakurssilla kerätään dataa

Maantieteen lehtori Sirpa Tarvainen Sveitsin lukiosta Hyvinkäältä toteaa, että jokainen käyttää paikkatietoa, vaikkei sitä itse tietäisikään. Vilkaisepa omaa kännykkääsi ja löydät melko varmasti Maps-sovelluksen, jolla voit katsoa ravintola-arvostelut kartalla. Käytät siis paikkatietosovellusta. Ei se sen kummempaa ole.

– Paikkatietoa kannattaakin opiskella, koska se voi vaikuttaa jatkokoulutussuunnitelmiin ja sen ymmärryksestä voi olla apua työelämässä, Tarvainen tiivistää.

– Lukiossa maantieteen peruskurssilla käydään läpi perusasiat paikkatiedosta. Syventävissä opinnoissa meillä on tarjolla myös erikoiskursseja, esimerkiksi karttakurssi, jolla käydään läpi kartografian perusteet ja siihen päälle paikkatietoasioita.

Tarvainen kertoo, että nuoret innostuivat erityisesti kurssista, jolla he keräsivät aineistoa lähimaastosta ilmaisella EpiCollect-sovelluksella. Kurssiin sisältyi opintokäynti Helsingin yliopiston Geopisteellä, jossa alan opiskelijat näyttivät lukiolaisille, kuinka laatia QGIS-alustalle karttoja oppilaiden keräämästä aineistosta. Geopiste on nykyisin osa Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskusta.

Kartta.nyt opettajien tietopankiksi

Tarvainen kertoo valmistuneensa opettajaksi vuonna 1996 ”aikana ennen appseja”. Kiinnostus karttoihin on säilynyt ja matkan varrella Tarvainen on tutustunut erilaisiin paikkatietosovelluksiin. Nyt omatoiminen opiskelu on aiempaa helpompaa, sillä alkuvuodesta opettajille ja muille kiinnostuneille avattiin uusi paikkatietoaineistoja ja -sovelluksia kokoava palvelu: Kartta.nyt.

Kartta.nyt-projektin projektikoordinaattorina toimii Virpi Hirvensalo Turun kaupungista. Sivusto ei ole vielä valmis, mutta sieltä löytyy jo nyt linkkejä useisiin eri kartta- ja paikkatietopalveluihin; palveluun, joissa kartalla voi esittää haluamansa luonto- tai historiakohteet, ja palveluun, jossa voi yhdistää valitulta alueelta Ilmatieteenlaitoksen sääkartat kuntarajat näyttävän karttatason päälle.

Erikseen kannattaa mainita TurfHunt-sovellus, jossa opettaja voi luoda halutulle alueelle suunnistusreitin tai pelin. Pelissä oppilaat etsivät kartalle merkittyjä kohteita ja kohteelle tullessa saavat tehtäviä tai tietoa esimerkiksi kohteen historiasta tai alueen kasvistosta – opetettavan oppiaineen mukaan.

Ei vain maantiedettä

Paikkatietoon liittyvät tarpeet vaihtelevat oppiaineittain. Kartta.nyt-sivustolla esitellään, kuinka eri oppiaineiden opetuksessa voidaan hyödyntää paikkatietoa.

– Sivuston idea on, että opettajat voivat täältä hakea vinkkejä opetukseen, Hirvensalo luonnehtii.

Hirvensalo on kiertänyt pitkään kouluissa kertomassa paikkatiedosta ja kouluille suunnatusta PaikkaOppi-sivustosta. Hän toteaa, että biologian, maantieteen ja teknologioihin orientoituneet opettajat ovat hanakimpia käyttämään opetuksessa paikkatietoa ja paikkatietosovelluksia.

– Sovellusten muuttuessa jatkuvasti helpommiksi käyttää ja monipuolisemmin eri tarkoituksiin soveltuviksi, ne tulevat löytämään käyttäjäkuntaa muidenkin oppiaineiden opettajista, Hirvensalo uskoo.

Kehitystä tukee Kartta.nyt ja sen geomentorit samoin kuin Maanmittauslaitoksen työpaikkalähettiläät, jotka vievät eteenpäin sanomaa maanmittauksen ja paikkatiedon mahdollisuuksista ja osoittavat, että nykyaikaiset paikkatietosovellukset ovat helppokäyttöisiä.

Kaiken ikää opintiellä

Kun paikkatietopohjaisia esityksiä ja analyysejä käytetään työelämässä, tarvitaan koulutettua henkilöstöä niitä laatimaan. Alan yritykset järjestävätkin monenlaista paikkatietokurssitusta.

– Perinteisten lähiopiskelun kysyntä on ollut laskussa, kun taas nousussa on verkkokoulutusten ja räätälöityjen, jopa yhdelle hengelle rakennettujen kurssien kysyntä, kertoo tiiminvetäjä Janne Saarikko Esrin Konsultointi-yksiköstä. Osa Esrin verkkokursseista on maksuttomia.

Koulutettavat voi jakaa Saarikon mukaan karkeasti kahteen ryhmään. Toisaalta on paikkatietoammattilaiset, jotka syventävät osaamistaan ja toisaalta muu henkilöstö, jonka määrä koulutuksissa on kasvussa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat paikkatietosovellusten loppukäyttäjät asiakaspalvelun ammattilaisista johtoon.

Valtionhallinnossa työskenteleville julkaistiin maaliskuussa 2018 omatoimiseen opiskeluun oppimisalusta, eOppiva, jossa opiskelu on maksutonta. Alustalla julkaistiin huhtikuussa 2019 myös Paikkatiedolla parempia päätöksiä -koulutus. Sen tavoitteena on, että oppija saa kuvan paikkatiedon merkityksestä sekä valmiudet sen käyttämiseen omassa työssään. Myös kartta.nyt-hankkeessa mukana olevat opettajat saavat osallistua verkkokoulutukseen.


Linkkivinkit

Opettajan työn tueksi tietoa sekä kootut linkit paikkatietosovelluksiin ja -aineistoihin.

Verkkokoulutus valtion työntekijöille.

Esrin maksuttomat paikkatietokurssit verkossa.

 

 

Takaisin sisällysluetteloon.