Kartta on tehty ihmiselle

Teksti: Katri Isotalo

Onko koordinaattitiedosto kartta? Entä kännykän ruudulla näkyvä reittiopas, tietokonepelin virtuaalikaupunkia kuvaava pelialusta tai autonavigaattori?

Jurkka Tuokko (vas.) ja Gispo Oy:n Pekka Sarkola keskustelivat kartan uusista muodoista. Kuva: Riku Nikkilä

 

Kartan määrittelyn vaikeus on tuttua Pekka Sarkolalle ja Jurkka Tuokolle. Molemmat ehtivät aloittaa uransa aikana, jolloin karttoja piirrettiin käsin eikä niiden painamisesta ollut tarvetta edes keskustella. Tällä hetkellä Pekka Sarkola tarjoaa paikkatietokonsultointia perustamassaan Gispo Oy:ssä. Jurkka Tuokko toimii Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa kartta- ja paikkatiedoista vastaavana johtajana.

– Kartta on tehty ihmisille, Sarkola määrittelee hetken pohdittuaan. Robotti ei tarvitse karttaa eikä tee peruskartalla mitään.

– Eikä robotti osaa lukea ilmakuvaa – ainakaan toistaiseksi, Tuokko jatkaa.

Kartan tehtävä on välittää tietoa ja luoda ymmärrystä. Pelkät koordinaatit tai edes paikkatiedot eivät siihen riitä. Paikkatiedot visualisoituna kartaksi sen sijaan havainnollistavat asioita usein paremmin kuin mikään muu tiedonvälityksen keino.

Peruskartta on visualisoinnin standardi

Visualisointi tarkoitti pitkään paperikarttaa, mutta digitaalinen kartta on vienyt visualisointimahdollisuudet uusiin sfääreihin. Kun Maanmittauslaitos luopui karttojen painamisesta vuonna 2017, valituksia ei juuri kuultu.

Kun kartta muodostetaan digitaalisesta tietokannasta, se on aina ajantasaisin lajissaan. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen Karttapaikan tai Avoimien aineistojen tiedostopalvelun aineisto päivittyy kerran vuorokaudessa. Painetun kartan aikoina sisällön ajantasaistusten väli laskettiin vuosissa.

Yhdistämällä eri tiedontuottajien aineistoja voidaan räätälöidä juuri tiettyyn käyttöön parhaiten istuva kartta. Kartta voi toimia reittioppaan käyttöliittymänä, tai maastokartan päälle voidaan lisätä autiotuvat, tai aineistoa voidaan käyttää toimipisteverkon optimointiin. Usein lopputulos muokataan väreiltään ja fonteiltaan oman organisaation näköiseksi.

– Yllättävän moni haluaa silti peruskartalta näyttävän kartan. Vastaavasti verkkokartat halutaan näyttämään samalta kuin Google Maps, kertoo Sarkola, jonka yritys kouluttaa organisaatioita erityisesti avoimen lähdekoodin karttatyökalujen käyttöön. Tiedon tulkitsemiseen ei haluta ylimääräistä kuormaa, ei siis vihreitä vesistöjä tai pinkkejä puita.

Myös aineistojen käyttö ennalta odotetusta poikkeavasti on lämpimästi tervetullutta. Esimerkiksi GTK käyttää alun perin tulvakartoitukseen suunniteltua laserkeilausaineistoa geologisten muodostumien etsimiseen.

Liikenne ja rakennettu ympäristö uusia suurkuluttajia

Ammattilaiskäyttöön tarkoitetun Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelun käyttö räjähti viime vuonna 12,5 miljoonaan ladattuun tiedostoon. Selitys löytyy lisääntyneestä laserkeilausaineistosta.

Liikenne ja rakennettu ympäristö ovat Jurkka Tuokon mukaan yksi nopeimmin kasvavia paikkatiedon sovellusalueita tällä hetkellä. Erilaisia autoilijan tiekarttoja on toki käytetty aina, ja niitä edelleen myös painetaan eri mittakaavoissa. Lisääntyvä paikkatietoaineistojen käyttö kohdistuu nyt erityisesti logistiikkaan ja tulevaisuudessa liikenteen automaatioon.

– Rakennetun ympäristön ongelma on se, että asemakaavaa tehdään edelleen vain ihmisille. Jotta asemakaavakartta saataisiin koko rakennetun ympäristön toimijaketjun käyttöön, myös sen tulisi olla koneluettavaa, Sarkola muistuttaa.

Paikkatietoikkuna avattiin yli miljoona kertaa viime vuonna

Eri tiedontuottajien tarjolla olevia aineistoja voi tarkastella Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa. Kukin kartta tai aineisto muodostaa portaalissa oman karttatasonsa, jolloin niitä voi asettaa päällekkäin samaan näkymään. Palvelussa on yli 1 600 karttatasoa, ja ne näytetään reaaliajassa yli 50 tiedontuottajan tietokannoista.

Paikkatietoikkunassa on maakuntakaavoja ja opaskarttoja, suojelualueita ja metsävaratietoja, muinaisjäännöksiä ja maaperäkarttoja. Tiedontuottajia ovat erityisesti valtion viranomaiset, kunnat ja maakuntaliitot.

– Paikkatietoikkuna on nimensä mukaisesti näyteikkuna siitä, millaisia aineistoja on olemassa, Tuokko määrittelee.

– Sen käyttö vaatii aika lailla osaamista, mutta kyllä aineistosta sellaisenaankin voi tehdä analyysejä, Sarkola jatkaa.

Paikkatietoikkuna avattiin viime vuonna yli miljoonaa kertaa, mikä tarkoittaa noin 3 000 kävijää päivässä.

Taideteos seinälle

– Painetusta kartasta tulee nykyään mieleen lähinnä seinälle laitettava taideteos, Sarkola heittää. Teos, jonka kohteella ja ajankohdalla on omistajalleen jokin erityinen merkitys.

Itselle tärkeän kartan hankkiminen onnistuukin Karttapaikalta helposti. Kartan tai ilmakuvan voi tulostaa tai tilata tulosteena vapaasti valitulla aluerajauksella. Mittakaava- ja kokovaihtoehtoja on useita, ja maastotietojen lisäksi karttaan voi sisällyttää rajamerkit, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset. Kansalaiskäytön lisäksi palvelua hyödyntävät muun muassa kiinteistönvälittäjät.

Karttapaikalle tehtiin viime vuonna keskimäärin lähes 14 000 käyntiä joka päivä. Vanhoja perus- ja topografikarttoja sekä vanhoja Karjalan karttojakin voi tarkastella ja ladata Maanmittauslaitoksen sivuilta. Painettuja perus- ja maastokarttoja voi edelleen myös ostaa karttalehdittäin.

Vaihtoehto kissavideoille

Vaikka Pekka Sarkola pitääkin painettua karttaa seinälle sopivana taideteoksena, on tilanteita, joissa paperikartta on voittamaton. Esimerkiksi pelastuspartion hälyttäminen maastoon vain siksi, että kännykästä hyytyi akku, on vähintäänkin noloa. Siksi retkikarttoja, samoin kuin merikarttojakin, painetaan edelleen. Retkeilyyn, matkailuun ja ulkoiluun liittyvien karttojen suurin kustantaja ja jakelija on Karttakeskus, jonka juuret juontavat historialliseen maanmittaushallituksen karttapainoon.

Moni pakkaa paperikartan myös kaupunkilomalle tai automatkalle laajemman kokonaiskuvan hahmottamiseksi siitä huolimatta, että kävelyreitti katsottaisiinkin kännykältä ja ajo-ohjeet kuunneltaisiin autonavigaattorista.

On silti jotain, mihin paperikartta ei taivu.

– Muutoksen esittäminen liikkuvana kuvana kartalla on kiehtovaa, sanoo Sarkola. Liikettä ei paperikartalle saa. Sen sijaan verkosta löytyy jo monenlaisia mielenkiintoisia kartta-animaatioita.

– Kartta voi siis olla myös video, herrat summaavat.

 

Takaisin sisällysluetteloon.