Kauppahintarekisteri seuraa kiinteistöjen hintojen kehitystä

Teksti: Suvi Takala
Kuva: Antero Aaltonen

Kauppahintarekisterin tietojen perusteella voi selvittää esimerkiksi maatalousmaan, tonttien tai lomakiinteistöjen tietynhetkisen hintatason haluamallaan alueella. Maanmittauslaitos on ylläpitänyt kiinteistöjen kauppahintarekisteriä 1980-luvulta lähtien.

Kauppahintarekisterin tarkoituksena on palvella kiinteistön arvon määrittämistä esimerkiksi lunastustoimituksissa, maankäytön suunnittelussa ja luotonannossa. Kauppahintarekisteristä löytyvät tiedot kiinteistökaupoista ja muista kiinteistönluovutuksista.

Vuonna 2019 kiinteistönluovutuksia oli yhteensä noin 76 000. Luku sisältää myös muut kuin kiinteistökaupat, esimerkiksi lahjakirjat ja vaihdot.

Kauppahintatilastot löytyvät verkosta, joten kuka tahansa voi tarkastella kauppahintojen kehitystä Maanmittauslaitoksen Tilastotietoa kiinteistökaupoista -palvelussa.

– Tiedot päivittyvät yhdestä kahteen kuukauden välein eli esimerkiksi helmikuun kiinteistökaupat tulevat palveluun näkyviin maaliskuun lopussa, rekisteripäällikkö Taisto Toppinen kertoo.

Toppinen on ollut Maanmittauslaitoksella töissä 1970-luvun lopusta asti. Aluksi hän teki toimitusinsinöörin töitä parikymmentä vuotta Kuopion alueella, kunnes siirtyi vuonna 1998 silloiseen Pohjois-Savon maanmittaustoimistoon rekisteripäälliköksi.

– Silloin työtehtävä oli laaja ja käsitti kaikki Maanmittauslaitoksen rekisterit. Nykyään olen yksi neljästä Maanmittauslaitoksen rekisteripäälliköstä, ja vastaan nimenomaan kauppahintarekisteristä, Toppinen kertoo.

Kauppahintatiedot kaupanvahvistajilta

Kauppahintarekisterin verkkoversiossa eli Tilastotietoa kiinteistökaupoista -palvelusta voi etsiä esimerkiksi asuinrakennusten, kesämökkien sekä maa- ja metsäalueiden hintatietoja. Tilastoja voi rajata kiinteistön käyttötarkoituksen, vuoden ja alueen mukaan.

– Kategorioita ovat koko Suomi, maakunnat ja yksittäiset kunnat. Verkkopalvelusta löytyvät tiedot vuodesta 1990 asti, Toppinen sanoo.

Kiinteistönluovutusten tiedot saadaan kauppahintarekisteriin suoraan kaupanvahvistajilta. Kiinteistökaupan jälkeen kaupanvahvistaja tekee ilmoituksen Maanmittauslaitokselle, joka vie tiedon kauppahinnasta ja kaupan muista ominaistiedoista rekisteriin.

Kaupanvahvistajia on Suomessa yhteensä kolmisen tuhatta. He voivat olla esimerkiksi kaupunkien maanmittareita, pankkijuristeja tai kokeneita kiinteistönvälittäjiä.

Toppinen työskentelee tiiviisti myös kaupanvahvistajien kanssa. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. kaupanvahvistajien opastaminen ja valvonta.

Yksittäiset kauppahinnat asiakaspalvelusta

Tilastotietoa kiinteistökaupoista -verkkopalvelusta saa laajat tiedot hintakehityksestä eri puolilla Suomea. Yksittäisen kiinteistökaupan tiedot voi saada Kiinteistötietopalvelusta tai Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelupisteistä.

Kiinteistötietopalvelu on tarkoitettu ammattilaisten – kuten kiinteistönvälitysliikkeiden – käyttöön. Tietosuojan vuoksi tiedoista ei selviä kiinteistön myyjä eikä ostaja.

Maanmittauslaitoksella on oma palvelunsa sähköiseen kiinteistökauppaan. Kiinteistövaihdannan palvelun kautta tehtyjen luovutusten tiedot siirtyvät suoraan kauppahintarekisteriin. Palvelun käyttö on lisääntynyt vähitellen.

– Näkisin, että myös Kiinteistövaihdannan palvelun käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, kun asuntokauppakin alkaa vähitellen sähköistyä, Toppinen arvioi.

Ensimmäinen askel asuntokaupan sähköistämiseen on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä, jonne kerätään vähitellen tiedot osakehuoneistoista ja niiden omistuksista. Huoneistotietojärjestelmän pohjalle yritykset voivat rakentaa omat sähköisen kaupankäynnin järjestelmänsä.

Tällä hetkellä kauppahintatilastoja asuntokaupasta ei oikeastaan ole olemassa. Kiinteistönvälittäjät ylläpitävät omia hintatilastojaan, jotka eivät ole julkisia.

– Suomeen on saatava kattava, julkinen ja puolueeton tilasto myös asuntojen kauppahinnoista. Sellaisen luomisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa ja siitä hyötyisivät monet, Toppinen toteaa.


Kolme usein kysyttyä kysymystä kauppahintarekisteristä

  1. Palvelun hintatilastoissa on sekä mediaani että keskiarvo. Kumpaa lukua kannattaa katsoa?

    Yleisesti kannattaa käyttää mediaania. Tilastoaineistot ovat joissakin tapauksissa hyvin pieniä, joten keskiarvot saattavat heittää enemmän, koska todella halvat ja todella kalliit kauppahinnat vaikuttavat enemmän keskiarvoon kuin mediaaniin eli keskihintaan.

    Tietoja kauppahinnoista ei palvelussa näy, jos kauppoja on vähemmän kuin kolme.
     
  2. Miksei palvelusta näy vuokratonttien kiinteistökauppojen hintoja?

    Monet kaupungit vuokraavat tontteja, mutta Tilastotietoa kiinteistökaupoista -palvelun tilastoissa näkyvät vain omistustontit. Vuokratontteja on pääosin isoissa kaupungeissa, joissa kaupunki asemakaavoittaa ja hankkii osan maasta itselleen.

    Haaveissa on, että tulevaisuudessa kauppahintarekisterissä näkyvät myös vuokratontit. Vuokraoikeuden siirrot Maanmittauslaitoksella jo kirjataan, mutta niihin ei ole vielä luotu tilastojärjestelmää.
     
  3. Miten paljon ulkomaalaiset ostavat kiinteistöjä Suomesta?

    Tilastotiedoista selviää se, kuinka paljon esimerkiksi venäläiset ostavat vuosittain kiinteistöjä Suomesta. Vuonna 2008 venäläiset ostivat noin 900 kiinteistöä lähinnä Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta kesäasunnoiksi. Sen jälkeen kauppamäärät ovat laskeneet merkittävästi: nykyisin venäläiset ostavat vain hieman yli 100 kiinteistöä vuodessa.

Kysymyksiin vastasi rekisteripäällikkö Taisto Toppinen.
 

Takaisin sisällysluetteloon.