Kestävä biotalous vaatii paikkatiedon tehokäyttöä

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Anniina Lundvall

Jaana Mäkelä.
Kuva: Anniina Lundvall.

 

Biotalous muodostaa Suomen elinkeinoelämän selkärangan. Yhteiskunnalle keskeiset, uusiutuviin luonnonvaroihin nojaavat maa- ja metsätalouden toiminnot, elintarviketeollisuus, luontomatkailu ja lääketeollisuus ovat osa biotalouden ekosysteemiä. Biotaloudella on erittäin suuri merkitys Suomen kansantaloudelle.

– Olemme laskeneet, että paikkatiedon tehokäytön potentiaaliset hyödyt biotalouden ekosysteemissä ovat jopa 1,2 miljardia euroa, kertoo myyntijohtaja Jaana Mäkelä Spatineolta. Spatineon Maanmittauslaitokselle tuottama, Paikkatietoalusta-hanketta ja Paikkatietopoliittista selontekoa varten tehty hyötyanalyysi julkaistiin syksyllä.

– Suurin hyöty syntyy eri tietojen yhdistelemisestä ja se on ollut vaikeaa, kun yhdistämisen tarpeita ei ole otettu huomioon eri tietojen määrittelyssä. Se on osasyy siihen, että paikkatietoja ei hyödynnetä niin paljon kuin olisi mahdollista, arvioi johtaja Juha Vilhomaa Maanmittauslaitoksesta.

Metsäteollisuus näyttää suuntaa 

Metsäteollisuudessa olosuhdetiedon hyödyntämisessä paikkatiedolla, kuten maaston kaltevuudella, korkeustiedoilla ja maaperätiedoilla on keskeinen merkitys. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi välttää maaston ja metsäteiden tarpeetonta vaurioitumista ja pienentää kustannuksia. Metsäteollisuus on ollut paikkatietojen tehokäyttäjä jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Suuret metsäyhtiöt ymmärsivät puunkuljetusten optimoinnin taloudelliset hyödyt ja ottivat digitaaliset paikkatietoaineistot käyttöön heti, kun niitä oli saatavilla. Yritykset
itse täydensivät esimerkiksi Maanmittauslaitoksen tuottamaa tieaineistoa, Mäkelä kertoo. Vaikka paikkatietojen hyödyntämisaste metsäteollisuudessa on jo korkea, on mahdollista asettaa uusia tavoitteita.

– Metsäteollisuuden Visio2020:n tavoitteena tulevaisuudessa on jopa 350 miljoonan euron kustannussäästöt. Tämän mahdollistaa se, että hyödynnetään uutta teknologiaa, Mäkelä toteaa.

Maa- ja energiataloudessa luvassa säästöjä

Euroopan tasolla maataloudessa paikkatietoja ja paikkatietoteknologiaa käytetään erityisesti täsmäviljelyssä. Spatineon mukaan Suomessa maatalouden vuosittaisesta potentiaalisesta säästöstä on realisoitunut vasta noin kymmenen prosenttia. Menestyminen jatkossa vaatii uusia liiketoiminnan tapoja, tehostamista ja kehittämistä. Suomessa esimerkiksi satelliittikuvien käyttö on ollut vähäistä.

– Suomessa pieni tilakoko, tuotantosuunta eli vilja- ja nurmikasvit ja tilojen alhainen investointikyky mahdollistavat arviolta 500 miljoonan euron potentiaaliset vuosittaiset säästöt, Mäkelä sanoo.

Suuri hyödyntämispotentiaali maa- ja metsätalouden lisäksi on muun muassa uusiutuvien energialähteiden, kuten biomassojen ja aurinkoenergian käytön sovelluksissa.

– Paikkatietoaineistoilla kuten 3D-rakennuksilla, jotka sisältävät kattomuodot ja puustotiedot, on ratkaiseva merkitys myös yksittäisille kuluttajille, jos lasketaan esimerkiksi aurinkopaneelien käytön kustannuksia ja säästöjä, Mäkelä muistuttaa.

Tulevaisuuteen kannattaa tarttua nyt 

Asiantuntijat löytävät monia syitä tarttua paikkatietojen tehokäytön mahdollisuuksiin. Paikkatietojen käytön osaamista on syytä kehittää ripeästi niin biotalouden kuin muidenkin yhteiskunnan ekosysteemien osalta.

– Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjästä. Uusien menetelmien käyttöönottoon vaaditaan resursseja. Ajan lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi investointeja ohjelmistoihin. Mahdollisuuksista ja konkreettisista hyödyistä pitäisi nyt viestiä tehokkaasti potentiaalisille käyttäjille, Mäkelä kannustaa. Investoinnit kannattavat, sillä ne lisäävät yrityksille mahdollisuuksia kehittyä ja tarjota töitä tekijöille:

– Nyt kun monet tehtävät on mahdollista tehdä digitaalisin menetelmin, mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tarvitaan sellaista osaamista, mitä ei paperikarttojen aikakaudella tarvittu. Olisi tärkeää kuulla potentiaalisilta tiedonkäyttäjiltä, miksi paikkatietoja ei ole käytetty ja voiko Maanmittauslaitos tehdä jotain, että niitä käytettäisiin enemmän ja tehokkaammin, Juha Vilhomaa pohtii.

Paikkatietojen haltuunotto mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen, ja juuri niitä tässä ajassa tarvitaan. Biotaloutta on myös metsien terveysvaikutus ja sen lisääminen.

– Paikkatiedon tehokkaamman käytön avulla voidaan helpottaa ihmisten pääsyä metsiin, edistää retkeilyä, marjastusta ja vaikkapa sienestystä, Vilhomaa konkretisoi.

Lisää hyvinvointia ihmisille ja resurssien säästöä yhteiskunnalle

– kuulostaa siltä, että kannattaa tarttua tilaisuuteen.

 

Ota käyttöösi yli 1000 paikkatietoaineistoa ja -palvelua!

Älykäs haku on Paikkatietoalustalta löytyvä palvelu, jonka kautta voi hakea paikkatietoaineistoja ja -palveluita. Älykäs haku hakee yli tuhannen Paikkatietohakemistoon tallennetun paikkatietoaineiston ja -palvelun metatietoja, jotka ovat nyt saatavilla helpon ja yksinkertaisen käyttöliittymän avulla kenen tahansa hyödynnettäväksi. Tämä parantaa merkittävästi paikkatietoaineistojen ja -palveluiden löydettävyyttä.

Hakutuloksia voi suodattaa aineistotyypin, aihealueen, INSPIRE-teeman tai vastuutahon mukaan. Aineistoja voi tutkia tarkemmin hakutuloksista avautuvien  metatietokorttien avulla, joista näkee myös esimerkiksi sen, mistä aineiston voi ladata.