Kiinteistön omistajatietoja luovutetaan oikealle taholle ja oikealla tavalla

Teksti: Eija Tynnilä
Kuvitukset: Hanna Malinen 

Kiinteistön omistajatiedot ovat julkista tietoa. Julkinen tieto ei ole kuitenkaan kaikissa tapauksissa avointa, vaan tietojen luovuttaminen on tarkkaan säädeltyä.

Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistötietojärjestelmän lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä, johon kuuluvat kiinteistöjen omistaja- ja kiinnitystiedot. Kiinteistön ostajalla on velvollisuus rekisteröidä omistusoikeus hakemalla lainhuutoa. Rekisteröinnin jälkeen ostaja on kiinteistön laillinen omistaja ja omistajuus näkyy kiinteistötietojärjestelmässä.

– Otteita, todistuksia ja tulosteita kiinteistötietojärjestelmästä luovuttavat vain Maanmittauslaitos, kunnat, digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Verkon kautta otteen, esimerkiksi kiinteistön omistajatiedoista,  voi ostaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa tai verkkolomakkeella, tietopalvelupäällikkö Pekka Jakobsson toteaa.

Kiinteistöjen omistajatietoja voidaan luovuttaa erillisinä omistajaselvityksinä. Tietojen haku tapahtuu kiinteistötunnuksen perusteella. Omistajaselvityksissä asiakkaalta pyydetään kirjallinen käyttötarkoitusselvitys. Omistajatiedot voidaan luovuttaa, jos käyttötarkoitus täyttää tietosuojalain ja -asetuksen vaatimukset. 

Yli 300 kuntaa käyttää kiinteistötietojärjestelmää

Hakemuksen perusteella Maanmittauslaitos saa myöntää luvan kiinteistötietojärjestelmään teknisen käyttöyhteyden avulla. Luvan voi saada ammattimainen käyttäjä, joka tarvitsee tietoja esimerkiksi kiinteistövälitykseen tai luoton myöntämiseen. Rekisteritietoja saa käyttää vain luvassa ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.

Sähköisessä kiinteistötietopalvelussa tehtiin viime vuonna noin 400 000 käyntiä. Kiinteistötietopalvelua käyttää säännöllisesti noin 12 000 ammattilais- ja viranomaiskäyttäjää. Kiinteistötietojärjestelmän palveluita käyttää kaikkiaan 306 kuntaa: kunnista 291 sijaitsee manner-Suomessa ja 15 Ahvenanmaalla. Kunnallisia käyttäjiä on kaikkiaan noin 7 200.

– Kun viranomaiset hakevat tarvittavat tiedot esimerkiksi rakennuslupaa varten suoraan kiinteistötietojärjestelmästä, säästyy sekä asiakkaan että viranomaisen aikaa, Jakobsson muistuttaa.

Sähköinen asiointi on yleistynyt

Asiakkaat ovat löytäneet Maanmittauslaitoksen sähköiset palvelut. Sähköiseen asiointipalveluun kirjauduttiin viime vuonna noin 200 000 kertaa – tämä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Asiakaskäynnit paikan päällä Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä ovat vähentyneet kuudessa vuodessa 46 prosenttia. Verkon kautta tapahtuva asiointi ja yhteydenotot ovat vastaavasti lisänneet suosiotaan. Kokonaisuudessaan kontaktien määrä on kasvanut verrattuna kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Verkkopalvelussa voi tarkastaa omien kiinteistöjensä tietoja, laittaa vireille kiinteistöasioita ja seurata niiden etenemistä sekä lähettää täydennyksiä käsittelijöille ja saada tiedot toimenpiteiden tuloksista. Sähköinen asiointipalvelu otettiin käyttöön vuonna 2017 ja chat-kanava vuonna 2018.

Chat-palvelu on tarkoitettu nopeaan viestintään ja viranomaisneuvontaan esimerkiksi hakemusten jättämisestä. Chatin kautta ei voi jättää tilauksia. Laajoihin kysymyksiin ja tilausten jättämiseen asiakas voi käyttää muita verkosta löytyviä palveluita, kuten verkkolomakkeita tai sähköpostia. Asiointipalvelun kautta asiakas voi ostaa esimerkiksi otteita. Chat-palvelu on käytössä arkisin klo 9–15. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse.

Usein suppea lainhuutotodistus riittää

Kiinteistön omistajatiedot löytyvät lainhuutotodistuksesta. Lainhuutotodistuksessa ovat joko suppeat tai laajat tiedot kiinteistön omistajasta. Suppeassa todistuksessa on vain omistajan nimi ja syntymäaika. Laajassa todistuksessa on omistajan nimi, henkilötunnus ja osoite.

Suppea todistus riittää useimmille asiakkaille. Nämä suppeat tiedot voidaan luovuttaa asiakkaalle käyttötarkoitusta kysymättä. Tietoja ei kuitenkaan luovuteta kiinteistön ostotarkoituksiin eikä kaupalliseen käyttöön. Omistajatietoja ei luovuteta suoramarkkinointiin eikä mielipide- tai markkinointitutkimuksiin.

– Kiinteistötietojärjestelmä on julkinen rekisteri. Henkilötietojen luovutuksessa varmistetaan, että tietoja luovutetaan oikealle taholle ja oikealla tavalla. Olemme luotettava ja vastuullinen rekisterinpitäjä, Jakobsson kertoo.

Laajat tiedot eli omistajan henkilötunnuksen ja osoitteen sisältävä ote voidaan luovuttaa kyseisen kiinteistön omistajalle tai asiakkaalle, jonka käyttötarkoitus täyttää tietosuojalain ja -asetuksen vaatimukset. Tavallisesti ote hankitaan kiinteistön kauppakirjan laatimiseen, kun ostaja on sopinut kaupasta nykyisen omistajan kanssa. Laajasta otteesta poistetaan omistajan osoite, jos kiinteistön omistaja on kieltänyt osoitetietojen luovutuksen tai henkilöllä on turvakielto.

Yleensä kiinteistöjen omistajatietoja tarvitaan erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin. Kiinteistönomistaja voi kaivata tietoa tonttinaapureista esimerkiksi rakennuslupa-asioissa. Paikalliset metsästysseurat tarvitsevat omistajien tietoja metsästysalueen vuokraamista varten. Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta saa yksittäisiä omistajatietoja suullisesti käyttötarkoitusta kysymättä.

 

Takaisin sisällysluetteloon.