Kiinteistörekisteriä parannetaan jatkuvasti

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Suvi Takala

Kolme maanmittaria asentaa mittauslaitteistoa kesäisessä mäntymetsässä.
Maastokaudella perusparantamista tehdään muiden töiden ohella, talviaikaan siihen pystyy keskittymään paremmin. Kuva: Julia Hautojärvi.

Yksi Maanmittauslaitoksessa käynnissä olevista isoista hankkeista on kiinteistörekisterin kiinteistökohtainen perusparannus, jota tehdään yhteistyössä monen eri yksikön kesken. Perusparannuksen tavoitteena on saada kiinteistörekisteriote selkeäksi, jotta esimerkiksi kiinteistökauppojen tekeminen sähköisesti olisi mahdollisimman helppoa.

Kiinteistörekisterin kiinteistökohtaisessa perusparannuksessa kiinteistöt käydään yksitellen läpi kartan ja kiinteistörekisterin avulla. Kiinteistörekisteri koostuu kahdenlaisesta tiedoista, sijaintitiedoista kartalla ja ominaisuustiedoista rekisteriotteella. Perusparannustyön tavoitteena on sijoittaa rekisterikartalle kaikki merkinnät, joille voidaan antaa sijainti sekä poistaa vanhentuneet tai muutoin tarpeettomat merkinnät kiinteistörekisteristä. Tavoitteena on myös yhdenmukainen kiinteistörekisteri koko Suomen alueelta.

– Noin 90 prosenttia työajasta menee tieoikeuksiin ja noin 10 prosenttia erilaisten epäselvien merkintöjen selvittämiseen, kertoo rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen Rekisterit-tulosyksiköstä.

Tieoikeuksien perusparannus tehdään joko arkistotutkimusten pohjalta kiinteistö kerrallaan ilman toimitusmenettelyä tai alueellisissa yksityistietoimituksissa, joissa käsitellään tavallisesti 200–300 kiinteistöä per toimitus.

Maanmittauslaitoksen Rekisterit-tulosyksikkö koordinoi ja suunnittelee perusparannusta. Yhteistyö muiden Tuotannon tulosyksiköiden, kuten Perustoimitusten, Arviointitoimitusten ja Tilusjärjestelytoimitusten, kanssa on kuitenkin tiivistä.

Tieoikeuksille sijainti myös rekisterikartalle

Kiinteistökohtainen perusparannus tehdään sisätyönä ilman maastokäyntejä. Jos kiinteistörekisterissä näkyy, että kiinteistöllä on tieoikeus, mutta sen sijainti ei näy rekisterikartalla, lähdetään tieoikeutta selvittämään tarkemmin arkistotutkimuksen avulla. Perusparannuksen jälkeen tieoikeusmerkintä on muutettu niin kutsutuksi käyttöoikeusyksiköksi, jolla on yksilöivän tunnuksen lisäksi sijainti myös kiinteistörekisterikartalla.

– Käytännössä kyseessä on lähinnä rekisteritekninen toimenpide, jossa merkintätapa muutetaan nykyaikaiseksi ja asiakastarpeita vastaavaksi, Pyykönen selittää.
Rekisterisihteeri Helena Ohisalo kertoo, että hänen tiimissään perusparannusta tekevät kaikki. Hänen työajastaan siihen kuluu reilusti yli puolet. Lisäksi hän korjaa muitakin kiinteistörekisterissä olevia virheitä, kuten väärissä paikoissa olevia rajoja tai virheellisiä pyykkien numeroita. Ohisalon mukaan kiinteistörekisterin kiinteistökohtainen perusparannus on laaja hanke, josta on hyötyä lähes jokaiselle.

– Maanmittauslaitoksella perusparannus helpottaa eniten asiakaspalvelua ja maanmittaustoimitusten tekijöitä, Ohisalo toteaa.

Fiksua tekemistä talviaikaan

Perustoimitukset-tulosyksikön rooli perusparannuksessa on ollut alusta lähtien varsin merkittävä. Yksikkö ryhtyi jo noin kymmenen vuotta sitten aktiivisesti tekemään perusparannusta, koska siellä huomattiin, että ajantasaiset tiedot helpottavat päivittäistä työtä huomattavasti. Tuotantopäällikkö Mika Autiomäen mukaan perusparannusta tehdään erityisesti talvisin. Muina vuodenaikoina perusparannusta voidaan tehdä aina tarvittaessa toimitusten yhteydessä.

– Talviaikoina perusparannusta tehdään usein järjestelmällisesti. Se on fiksua tekemistä meille silloin, kun maastotöitä ei pysty tekemään, Autiomäki selventää.

Autiomäen omalla toiminta-alueella Etelä-Karjalassa perusparannus on saatu täysin valmiiksi. Autiomäen mukaan se on helpottanut työtä monin tavoin: esimerkiksi toimitusten tekeminen helpottuu, kun voi käyttää suoraan kiinteistörekisteritietoja. Lisäksi asiakaspalvelu paranee, kun asiat ovat selkeitä myös kiinteistörekisteriotteella.

– Kyllä asiakasnäkökulma on tässä parannuksessa hyvin vahva. Ihmiset katselevat päivä päivältä enemmän kiinteistöjensä tietoja verkossa, mikä asettaa kovempia vaatimuksia myös rekisteritiedolle, Autiomäki huomauttaa.

Nopeuttava vaikutus perustoimituksiin

Myös Arviointitoimitusyksikössä kiinteistörekisterin kiinteistökohtainen perusparannustyö ajoittuu pääasiassa talvikaudelle, koska maastokaudella siihen ei ole aikaa. Kartoittaja Ari Hämäläisen mukaan maastokaudella saatetaan toimitusten yhteydessä tehdä lähinnä pieniä parannuksia, kuten rajamerkkien sijainti-
tarkkuuksien korjauksia.

Perusparannusta voikin tehdä hyvin itseohjautuvasti aina silloin, kun ei ole muita töitä. Hämäläisen omasta kokonaistyöajasta perusparannukseen kuluu vuosittain noin 15–20 prosenttia, eli se on merkittävä työllistäjä myös maastotyötä tekeville. Hämäläisen mukaan esimerkiksi Etelä-Savon alueella on vielä noin 70 000 kiinteistöä, jotka täytyy käydä läpi ja perusparantaa.

– Perusparannuksella on suuri nopeuttava vaikutus varsinkin lohkomisiin, joita tehdään kaikista eniten, Hämäläinen kertoo.

Edellytyksenä toimiva yhteistyö

Kiinteistörekisterin kiinteistökohtaista perusparannusta seurataan tarkasti. Jokaisesta kunnasta on olemassa seurantataulukot, joissa näkyy kiinteistöjen määrä kylittäin. Taulukoihin merkitään kylän perusparannuksen suorittajan nimi ja työn valmistuminen.

Perusparannustyö on jatkunut jo noin kymmenen vuotta, ja Mauno Pyykösen mukaan se etenee noin 7 prosentin vuosivauhtia, jos käytettävissä on samat resurssit kuin nyt. Koko Suomesta on perusparannettu tällä hetkellä yhteensä noin kolmasosa kiinteistöistä, joten töitä perusparannuksessa riittää vuosiksi eteenpäin. Laajan parannustyön edellytyksenä onkin eri yksiköiden välinen toimiva yhteistyö.

– Ilman yhteistyötä tätä ei kyllä pystyisi tekemään, Mika Autiomäki toteaa.