Hyppää pääsisältöön

Kolo kalliossa on tiedettä ja historiaa

Tietoa Maasta 3/2020

Teksti: Pirkko Yliselä

Oravivuoren Struven piste Puolakka sijaitsee Korpilahdella Jyväskylässä. Kuva: Sirkka Image/Markus Sirkka

Kapuamista metsäisellä polulla, portailla kiipeämistä, lopulta huikeita näkymiä. Tätä on Suomen kuudennen maailmanperintökohteen Struven ketjun nykypäivä.

Saksalaissyntyisen tähtitieteilijän uteliaisuus selvittää maapallon kokoa ja muotoa johti lopulta tähän: Struven kolmiomittausketju on osa Unescon maailmanperintöluetteloa. Mahtaisi professori Georg Wilhelm von Struve (1793–1864) olla tyytyväinen saavutukseen kuten oli lopulliseen mittaustulokseenkin – maapallo on navoiltaan litistynyt.

Struve haki rahoitusta mittavaan projektiinsa ja Venäjän tsaari näki kolmiomittausketjun poliittisen merkityksen. Tsaari sai yhdistettyä Venäjän länsiosan tiiviisti emämaahan, bonuksena tarkkoja karttoja koko alueesta. Struve sai rahansa.

2 820 kilometriä ja 265 kolmiopistettä

Mittausprojekti alkoi 1800-luvun alussa. Struve eteni Virosta pohjoiseen ja projektiin mukaan tullut Carl von Tenner eteni Latviasta etelään Mustaltamerelle, nykyisen Ukrainan Izmailiaan asti. 2 820 kilometrin pituinen mittausketju kulki läpi mahtavan Venäjänmaan ja Ruotsi-Norjan personaaliunionin. Viimeinen 265. kolmiopiste mitattiin Jäämeren rannalla lähellä Hammerfestia.

Struven nimeä kantava astemittausketju kulkee nykyisin 10 valtion läpi. Suojeltaviksi maailmanperintöpisteiksi on valittu 34 mittauspistettä, joista kuusi sijaitsee Suomen alueella. Kolmannes alkuperäisistä 265 mittauspisteistä sijaitsee Suomessa ja suojeltuja pisteitäkin on eniten meillä. Jokainen maa sai valita edustavimmat kohteet maailmanperintöluetteloon. Suomessa valittiin suojeltaviksi kohteiksi kuusi pistettä: Stuorrahanoaivi Enontekiöllä (rakennettu vuonna 1850), Aavasaksa Ylitorniossa (1845), Alatornion kirkko (1842), Oravivuori Jyväskylässä (1834), Porlammi Myrskylässä (1833) ja Mustaviiri Pyhtäällä (1833).

10 valtion yhteinen maailmanperintö

Mittaukset merkittiin poraamalla kallioon muutaman sentin halkaisijaltaan oleva reikä. Maailmanperintökohteena se ei todellakaan näytä kaksiselta, vain kololta kalliossa mahtavien maisemien keskellä. Tämä kolo on näkyvä merkki aikansa huippututkimuksesta, tieteestä ja maailmanhistoriasta, jota on tehty keskellä korpea 200 vuotta sitten. Intohimoisen tutkijan jäljissä maapallon muoto on tarkentunut ja mittaaminen kehittynyt.

Struven ketju on edustanut 15 vuoden ajan tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä. Vuonna 2005 Struven maat hakivat ketjua yhdessä osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa. Vieläkin se on Unescon maailmanperintökohteista ainoa, jossa on mukana monta eri valtiota. Suomi yhdessä Norjan, Ruotsin, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valkovenäjän, Moldovan ja Ukrainan kanssa jakavat Struven ketjun maailmanperintökohteena.

 

Struve tänään

Struven ketju näyttää kovin staattiselta, mutta sen ympärillä tapahtuu edelleen. Keski-Suomen maailmanperintökohteet eli Petäjäveden vanha kirkko ja Struven Oravivuoren piste ovat suunnittelemassa yhteistä infokeskusta Petäjäveden vanhan kirkon kupeeseen.

Pohjoiset Struven pisteet Tornionjokilaakson molemmin puolin miettivät, miten pisteiden tunnettuutta saadaan lisättyä ja matkailijoita innostettua paikalle. Pohjoiset Struven pisteet ovat ottaneet yhdeksi tunnuslauseekseen ”Struven ketju on matka”. Sitä se totisesti on.

 

Takaisin sisällysluetteloon.