Laserkeilauksen uusi aikakausi alkaa

Teksti: Emma Marttila

Tiheämpi aineisto mahdollistaa muun muassa kolmiulotteisten rakennusten tuotannon kuntien ja kansalaisten hyödyksi.

Laserkeilausaineistoja ja siitä tuotettuja kolmiulotteisia malleja hyödynnetään mm. melumallinnuksessa, kaavoituksessa ja metsävaratiedon keruussa. Kuva: Maanmittauslaitos 

 

Laserkeilaus on tekniikka, joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta – sen muodoista ja sen päällä olevista kohteista. Laserkeilauksella tuotettavaa kartoitustietoa kutsutaan pistepilveksi. Uusi kansallinen laserkeilausohjelma alkaa ensi vuonna – tällä hetkellä tehdään kilpailutusta aineiston hankinnasta.

– Uuden laserkeilausohjelman avulla aineiston pistetiheys kymmenkertaistuu 0,5 laserpisteestä 5 laserpisteeseen yhtä neliömetriä kohti. Pisteiden tarkkuus paranee ja samalla ohjelman myötä laserkeilauksen toistosykli nopeutuu yli kymmenestä vuodesta kuuteen vuoteen, Laser2020-projektin päällikkö Juha Kareinen kertoo.

Uudistus nostaa laserkeilausaineistojen hyödynnettävyyden uudelle tasolle – esimerkiksi metsävaratiedon tarkkuus paranee. Aineistoa voidaan hyödyntää myös uusiin tarkoituksiin.

Suomi laserkeilataan päästä varpaisiin

Maanmittauslaitoksen tavoitteena oli saada jo tänä vuonna valmiiksi ensimmäinen koko Suomen kattava laserkeilauskierros, joka on kestänyt noin 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että koko Suomi on laserkeilattu. Näissä aineistoissa pistepilvien tiheys on noin puoli laserpistettä neliölle.

– Tavoitteena oli saada koko Suomi laserkeilattua vuoden 2019 loppuun mennessä. Mutta valitettavasti huonojen säiden ja urakoitsijan myöhästymisen vuoksi Angelin alueelta Lapista jäi keilaamatta noin 1 700 neliömetriä.

Maanmittauslaitos jakaa nykyistä laserkeilausaineistoa kaikille avoimena aineistona tiedostopalvelun kautta. Ajantasaista aineistoa voi kuka tahansa hyödyntää esimerkiksi rakennetun ympäristön ja kaavoituksen tukena, metsävaratiedon keruussa tai vaikkapa luonnonympäristön muutoksen kuvaamisessa. Myös kulttuurihistoriasta kiinnostuneet voivat hyödyntää aineistoa vapaasti.

Aikaisempaan aineistoon verrattuna uusi laserkeilattu aineisto on paljon tarkempaa. Samalla on keskusteltu ja pohdittu uuden tarkemman aineiston avaamista kaikille turvallisuusnäkökulmasta. Kuinka avointa laserkeilattu aineisto on? Mitä aineistoa voidaan näyttää tavalliselle kansalaiselle?

– Puolustusvoimat näkee turvallisuusuhkia koko Suomen kattavassa tiheässä laseraineistossa, Kareinen kertoo.

Turvallisuuden vuoksi tulevaisuudessa keilattava tiheämpi viiden laserpisteen aineisto ei ole samalla tavalla avointa kuin aikaisemmin keilattu puolen pisteen aineisto.

– Alkuperäisen, tiheämmän laseraineiston saaminen tulee vaatimaan käyttöoikeusluvan. Tiheämmästä aineistosta tullaan tekemään myös harvennettu 0,5 pistetiheyden versio, joka tulee avoimesti kaikkien käyttöön.

Rakennusten 3D-geometrioiden tuotantoa edistetään

Maanmittauslaitos aloittaa myös rakennusten 3D-tiedonkeruun. Tänä vuonna on keilattu koetuotantoalueita uuden ohjelman mukaisella viiden pisteen tarkkuudella.

– Näillä koetuotantoalueilla testataan menetelmiä rakennusten 3D-geometrioiden luomista varten. Koetestien pohjalta luomme prosessin, jolla voimme ensi vuonna alkavassa laserkeilaustuotannossa tuottaa rakennuksille 3D-geometriat, Kareinen toteaa.

3D-geometrioiden tuotantoa edistetään erillisessä rakennusten 3D-vektorointijärjestelmän toteutusprojektissa. Järjestelmällä tuotetaan koko maan kattava rakennusten 3D-vektoriaineisto, joka perustuu uuden keilausohjelman pistepilviaineistoon.

Yhteistyösopimuksen avulla edelläkävijäksi

Kansallista laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaa koskevan yhteistyösopimuksen (KALLIO-sopimus) allekirjoittivat tänä syksynä Maanmittauslaitos, Metsähallitus, Ruokavirasto, Suomen metsäkeskus ja Suomen ympäristökeskus. Mukana uudessa yhteistyöelimessä ovat myös maa- ja metsätalousministeriön, puolustusministeriön ja ympäristöministeriön edustajat.

Sopimus edistää laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen moninkertaista käyttöä ja parantaa aineistojen hankinnan taloudellisuutta. Päällekkäinen työ organisaatioissa vähenee ja aineistojen laatu paranee koko yhteiskunnan toimintojen tehostamiseksi.

Sopimuksen kautta syntynyt yhteistyö on edistyksellistä niin Suomen julkishallinnossa kuin Pohjoismaisella tasolla. Uuden laserkeilausohjelman selkeä päämäärä on saada ohjelmalle kansallinen, pysyvä rahoitus, kuten esimerkiksi Ruotsissa on. Sopimuksessa on sovittu keilaus- ja ilmakuvausohjelmien rahoituksesta eli käytännössä kustannusten jaosta.

– Tavoitteemme on toteuttaa laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmia. Koska aineiston hankinnan kilpailuttaminen on kesken, ei meillä ole täyttä varmuutta aineistojen lopullisista kustannuksista, Kareinen toteaa.

Kilpailuttamisen jälkeen selviää, onko mukana olevilla organisaatioilla riittävästi varoja ohjelmien toteuttamiseen. Alku uudelle laserkeilaamisen aikakaudelle on lupaava, vaikka työtä ja tekemistä riittää edelleen.

 

Takaisin sisällysluetteloon.