Hyppää pääsisältöön

Maailma muuttuu ja niin muuttuu lehtikin

Tietoa Maasta 4/2020

Teksti: Pirkko Yliselä
Kuvat: Maanmittauslaitos

Maailma ei muutu, ainakaan kerralla. Se tarkentuu, päivittyy, saa uusia näkökulmia. Kartta on kartta, vaikka sitä muuksi nimitettäisiin. Näin ainakin, jos luemme menneiden vuosien Tietoa Maasta -lehtiä.

Olen selannut läpi Tietoa Maasta -lehdet koko julkaisun ilmestymisajalta. Ensimmäinen painettu lehti julkaistiin vuonna 2001 – muutaman sivun Tietoa Maasta -niminen asiakastiedote ilmestyi tosin jo vuodesta 1995.

Kartoistaan Maanmittauslaitos tunnetaan

Haluamme lehdessä ennakoida tulevaa. Maastotietokannan kanssa se on onnistunut. Olemme lehdessä ennakoineet sen valmistumista, valmistujaisjuhlia, toteutumaa ja muuta muutosta niin monta kertaa, että sekosin laskuissani.

Se on valmistunut uudelleen ja uudelleen. Ensimmäisen kerran Maanmittauslaitoksen ylläpitämältä alueelta, sen jälkeen koko Suomesta. Aina aiheesta on riittänyt kerrottavaa, tässä viimeisessä numerossa myös. Tarina jatkuu tulevina vuosina verkossa – tämä ainakin on varmaa.

Toinen vakioaiheemme lehden ilmestymisestä 1995 lähtien on ollut Karttapaikka: maailman ensimmäinen, julkinen, ilmainen, koko valtakunnan kattava karttapalvelu. Vuonna 2007 iloittiin, kun Karttapaikka oli yksi Suomen tunnetuimmista verkkobrändeistä. Karttapaikka on edelleen suosittu, pääosa verkkosivuillemme tulijoista suuntaakin suoraan Karttapaikalle.

 

Tietoa Maasta lehden kansikuvia.

Olet tässä

Osoitteista ja paikannimistä on artikkeleita joka kantilta kautta lehden koko historian. Paikannimistä, kartannimistä, osoitetiedoista tai niiden puutteista on kerrottu asiakkaan ja tiedontuottajien tarpeiden näkökulmista.

Tuotteet ja termit tutuiksi

Maastosta kartaksi -palstaa julkaistiin muutaman vuoden ajan 20 vuotta sitten. Haluttiin kertoa koko kartantuotantoprosessi kiintopisteistä digituotteisiin. Vastaavasti on esitelty muitakin palveluja. Tämän vuoden numeroissa Terminurkka on avannut termistöä – termit ovat tulleet tutuiksi muillekin kuin maanmittausalan ammattilaisille.

Numeerinen, digitaalinen, sähköinen

Termit kertovat myös ajasta. Minua aivan naurattaa termit numeerinen tai sähköinen, kun tarkoitetaan digitaalisia palveluita.

CD:t, välityspalvelutuotteet ja rajapinnat kertovat, miten tietoa on vuosien saatossa annettu ja jaettu käyttöön. Maastotietojen avaaminen 2012 oli sitkeän taistelun tulos. Maanmittauslaitos menetti tuloja, mutta yhteiskunta on saanut avoimilla ja ajantasaisilla tiedoilla yhteistä hyvää.

 

Sarjakuvia ja valokuvataidetta

Näkyvä osa lehden ulkonäköä ja luettavuutta saadaan kuvituksesta. Aikoinaan kaksi nuorta valokuvataiteilijaa Magnus Scharmanoff 1990-luvulla ja Julia Hautojärvi 2017 ovat saaneet tilaisuuden tutustua Maanmittauslaitoksen toimintaan. Tietoa Maasta-lehti on saanut käyttöönsä näiden valokuvaajien teoksia.

Sarjakuvakertomuksia palveluistamme ilmestyi kymmenen vuoden ajan jokaisessa numerossa. Ensimmäisen kerran 2002 kerrottiin sarjakuvan keinoin rajannäytöstä. Sarjakuvien sisältö syntyi vaivattomasti, aiheitahan riitti maanmittauspalveluista Struven historialliseen kolmiomittausketjuun. Sarjakuvia katsoessani muistan elävästi hilpeät ideointipalaverit.

Tietoturvaa

Viime vuosina julkiseen keskusteluun noussut tietoturva näkyy myös Tietoa Maasta -lehdessä. Tietoturvaa esitellään kattavasti monesta näkökulmasta: kerrotaan yksityisyyden suojasta, turvallisista kartoista, GDPR-tietosuoja-asetuksesta, rekistereissä olevien tietojen turvaamisesta ja laitoksen henkilöstön kouluttamisesta.

Entä toimitukset?

Suurin osa henkilöstöstä tekee maanmittaus- ja kiinteistötoimituksia. Vaikka kartat ja paikkatiedot, uudet tietojärjestelmät ja hankkeet sekä vuodesta 2015 lähtien tutkimustoiminta saavat hyvin palstatilaa, muistetaan aina myös meidän perustehtävämme – maanmittaustoimitukset.

Vuodesta toiseen olemme esitelleet maanmittaustoimituksia eri näkökulmista: Olitko tekijä vai asiakas? Olitko ostaja vai myyjä? Olitko perijä vai osakas? Olitko yhteistyökumppani vai tiedontuottaja?

Maanmittauksen toimitustyypit on esitelty useaan kertaan. Koska lukijakunta vaihtuu jatkuvasti ja lehti ilmestyy neljästi vuodessa, ei toiston tuntua tule. Paitsi minulle, kun näitä lehden vuosikertoja olen selannut.

Lehdentekijät vuosien varrelta

Lehteä on toimittanut ja tuottanut iso joukko Maanmittauslaitoksen myyntipalveluiden, tietopalveluiden ja viestinnän väkeä. Lehti on tehty lähes kokonaan organisaation omin voimin. Taitosta ovat vastanneet Marja-Leena Tauru, Virpi Lönnström ja Pekka Jussila. Muutaman vuoden lehteä taitettiin talon ulkopuolella Lagartossa.

Toimitussihteereinä ja toimittajina ovat olleet muuan muassa Katri Isotalo, Sari Putkonen, Jussi Tossavainen, Liisa Kallela, Kirsi Mäkinen, Mervi Laitinen, Lea Kujanpää, Suvi Staudinger ja Jade Lehtinen. Tämänvuotisissa lehdissä on näkynyt Eija Tynnilän kädenjälki. Päätoimittajia lehdellä on ehtinyt olla neljä: Pekka Lehtonen 2001–2008, Liisa Kallela 2008–2013, Pirkko Yliselä 2014–2020 ja Maija Ilvonen 2020.

 

Kirjoittaja on ollut Tietoa Maasta-lehden päätoimittaja vuosina 2014–2020.

 

Takaisin sisällysluetteloon.