Maanmittarista GIS-strategiksi

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Sari Putkonen

Kuvassa maanmittauslaitoksen nuoria työntekijöitä
Maanmittauslaitoksessa on myös muiden alojen työpaikkoja. Kuvissa esiintyy paikkatietoasiantuntija Sakeri Savolan (alla) lisäksi vuonna 2018 aloittanut asiakaspalvelusihteeri Sini Viljakainen (ylhäällä), 2017 aloittanut viestintäasiantuntija Emilia Hannula (vasemmalla), sekä 2017 Oikeuspalveluissa asiantuntijana aloittanut Jussi Nurmikari. Kuva: Julia Hautojärvi

Maanmittausalan koulutus ei vedä opiskelijoita. Maanmittarin nimike antaa kapean mielikuvan, vaikka tehtäväkenttä on laaja.

Maanmittausalaa voi opiskella ammattiopistossa valmistuen kartoittajaksi. Lapin ammattikorkeakoulussa ja pääkaupunkiseudun Metropoliassa voi suorittaa maanmittaustekniikan ammattikorkeakoulututkinnon valmistuen insinööriksi (amk). Diplomiinsinööriksi valmistutaan Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta, jossa maanmittausalasta kiinnostunut voi valita pääaineeksi joko kiinteistötalouden tai geoinformatiikan, jota muun muassa paikannus ja paikkatieto ovat. Tarjolla on myös tohtorikoulutusohjelma.

Alan osaamista tarvitaan kiinteistöarvioinnissa, yhdyskunta- ja rakennussuunnittelussa sekä myynnissä, markkinoinnissa ja paikkatietoja hyödyntävässä sovelluskehityksessä. Alaa opiskelleet ovat perustaneet kansainvälisille markkinoille suuntaavia start up -yrityksiä. Kansainvälisesti kiinnostavaa tutkimusta tehdään niin Aallossa kuin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessakin.

Alaa opiskelleet ovat sijoittuneet hyvin työelämään. Lapin ammattikorkeakoulusta maanmittaustekniikan koulutuksen yliopettaja Pasi Laurila kertoo, että vuonna 2017 heiltä valmistui 43 opiskelijaa, joista 81 prosentilla oli vakituinen työpaikka valmistuessaan.

Silti alan koulutusta järjestetään vain kolmessa korkeakoulussa, ja aloituspaikkoja ja hakijoita on melko vähän. Laurila huomauttaa, että vaikka työpaikkoja on ympäri Suomen, Lapista valmistuu yli puolet alan amk-insinööreistä. Ongelmallista hakijamäärän kasvattamisen kannalta on, että opiskelijat tulevat Rovaniemelle pääasiassa alueelta, jolla on vain 300 000 asukasta.

Kyse on kehästä, jossa pienenevät opiskelijamäärät tarkoittavat pieneneviä resursseja, mikä pahimmillaan näkyy tarjottavan opetuksen laajuudessa. Alalla toimivat ovatkin huolissaan pätevien osaajien riittävyydestä.

– Ongelma on tunnistettu niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, ja huoli on alan yhteinen. Olemme yhdistäneet voimamme tilanteen kohentamiseksi, kertoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.

Alan osaajien riittävyydestä tulevaisuudessa huolensa on ilmaissut myös paikkatietoalan yrityksien toimintaedellytyksien parantamista ajava yhdistys FLIC.

Työntekijät tykkäävät, nuoret eivät innostu

– Tämä on ihan huippuhommaa, tokaisee paikkatietoihin liittyviin rajapintapalveluihin tuotteita tarjoavan Spatineon myyntijohtaja, tekniikan tohtori Jaana Mäkelä.

Spatineo on suomalainen, kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys, jonka tuotteilla varmistetaan raja-pintojen jatkuva toimiminen. Mitä enemmän dataa hyödynnetään, sitä tärkeämmäksi rajapinnat muut-tuvat. Ajatellaan vaikka robottiautoja. Oletamme, että niiden käytössä on koko ajan reaaliaikaista dataa muun muassa Ilmatieteen laitokselta ja Liikennevirastolta ja tämä taas edellyttää rajapintojen häiriötöntä toimintaa.

Työtehtäviin liittyvää tyytyväisyyttä voi aistia Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörien kertoessa omasta työstään tai seminaarissa, jossa Googlen – paikkatietoyritys sekin – paikkatietolähettiläs ja University College Londonin vieraileva professori Ed Parsons visioi tiedon järjestämisestä siten, että se linkittyy sijaintiin.

Työntekijät tykkäävät, mutta miten maanmittausalan houkuttelevuutta voidaan parantaa nuorten silmissä?

Kartasta paikkatietoon ja maanmittarista GIS-strategiksi

Maanmittausalan töistä monelle tulevat mieleen kumisaappaat ja maastossa työskentely. Tätä työ myös toisinaan on, mutta kumisaapasimago kaventaa kuvaa alan työtehtävistä, sillä valtaosa valmistuneista sijoittuu aivan toisenlaisiin tehtäviin.

Tehtävien kirjoa kuvaa hyvin se, että yksi lohkoo tontteja haja-asutusalueella ja toinen suunnittelee Booking.comille tai jollekin muulle sovellusyritykselle paikkatietopalvelua.

Alalla ollaankin tilanteessa, jossa vanhat ammattinimikkeet eivät houkuta nuoria, ja uudet, kuten tieto-mallikoordinaattori, ovat heille silkkaa hepreaa. Monesta suusta todetaan myös, että asiaa ei auta Aallon koulutusohjelmien ja pääaineiden tiuhaan vaihtuvat nimet.

Pitäisikö etsiä yksi uusi ammattinimike brändättäväksi ja käyttöön otettavaksi?

– Itse pidän Ruotsin kunnissa käytössä olevasta GIS-strategi-nimikkeestä. Se kertoo työn sisällöstä ja viittaa siihen, että tekijällä on myös päätösvaltaa, Mäkelä visioi.

Nykyisin tehtävänimikkeet ovat yleisluontoisia, kuten esimerkiksi ohjelmistosuunnittelija, tuotekehitys-päällikkö tai myyntipäällikkö.

Monimuotokoulutus ja keskustelut innostavat alalle

Lapissa vähenevien hakijamäärien haasteeseen on vastattu etäopiskeluna suoritettavalla monimuoto-koulutuksella. Opiskelumuoto on vetänyt hyvin opiskelijoita ympäri Suomen. Mukana on alanvaihtajia, esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan osaajia, joiden osaamiselle on kova kysyntä paikkatietoja hyödyntävissä sovelluskehitysyrityksissä ja myös Maanmittauslaitoksessa.

Viime vuonna Maanmittauslaitos oli mukana Otaniemessä TalentIT-messuille. Kokemus oli hyvä.

– Näimme yllättyneitä ilmeitä. Nuorten ennakko-odotukset maanmittausalasta olivat muuta kuin mitä ala todellisuudessa on. Nuoret pitivät myös siitä, että töitä voi tehdä nykyaikaisilla välineillä etänä ja myös muuhun kuin perinteiseen virka-aikaan, viestintäasiantuntija Pia-Maria Pekkinen kertoo.

Maanmittauslaitos tekee alaa tunnetuksi myös tarjoamalla opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Sovelluspal-veluissa on lähes jatkuva haku käynnissä. Tänä vuonna harjoittelijoita palkataan noin 70. Viime kesänä Maanmittauslaitoksen Instagram-tili oli harjoittelijoiden hallinnassa: vuoroviikoin eri harjoittelijat kertoivat kokemuksistaan ja hauskoista sattumuksista.

Alan tulevaisuuden, kehityksen ja imagon kannalta oleellista on, että Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille koulutusväylän aina tohtoriksi asti. Maanmittauslaitos ja Aalto tekevät tiivistä yhteistyötä ja sopivat vii-me vuoden lopulla kahden yhteisprofessuurin perustamisesta kiinteistö- ja paikkatietoaloille. Tällä varmistetaan, että alalla on osaajia ja eteenpäin vievää tutkimusta myös tulevaisuudessa.

 

Enemmän paikkatietoa peruskouluun

Keväällä 2018 alkaa yhteistyöhanke, johon osallistuvat koulut saavat opetuksen tueksi suomalaista paikkatieto-osaamista ja aineistoja Maanmittauslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen ammattilaisilta. Esri Finland tarjoaa kouluille ilmaisen käyttöoikeuden selainpohjaiseen ArcGIS Online pilvipalveluun, jossa paikkatietoja voidaan käsitellä ja jakaa. Esrin avoin ArcGIS Online tarjoaa kouluille myös pääsyn globaaleihin aineistoihin.

Maanmittauslaitoksen, Suomen ympäristökeskus SYKE:n, Opetushallituksen ja Esri Finlandin uudessa hankkeessa tavoitellaan paikkatieto-osaamisen kehittämistä perus- ja toisen asteen koulutuksessa Suomessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on mukana 10 koulua. Hanke laajenee kevätlukukauden jälkeen kaikille perus- ja toisen asteen kouluille.