Tietoa Maasta 2/2020
Maanmittauslaitoksessa on rakennettu uutterasti Kansallista maastotietokantaa (KMTK) ja Paikkatietoalustaa (PTA). On huhkittu kasaan paikkatietojen ja prosessien mallinnusta sekä rakennettu kokonaisuutta tukevia työkaluja ja palveluita. Päämääränä on saada yhteentoimivat, laadukkaat ja ajantasaiset paikkatietoaineistot mahdollisimman helposti käyttäjille hyödynnettäväksi. Ei ole muuten ihan yksinkertainen savotta.
Tavoitteeseen pääseminen vaatii monipuolista yhteistyötä eri toimijoilta. Tiedontuottajien pitää yhteistuumin toimia yhteisten määritysten mukaisesti, jolloin päästään eroon päällekkäisestä työstä. Vain näin voi toteutua yhteinen haave: Entistä ajantasaisemman ja laadukkaamman aineiston tuottaminen suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, mikä antaa mahdollisuudet parempaan päätöksentekoon. Oli kyse kaavoituksesta, turvaviranomaisten toiminnasta tai vaikkapa yksittäisen kansalaisen navigoinnista.
Nykyinen tuotantojärjestelmä ei vastaa uusiin vaatimuksiin
Maanmittauslaitos on Kansallisen maastotietokannan keskeinen tiedontuottaja ja ylläpitäjä. Maanmittauslaitoksen nykyisen maastotietojen tuotantojärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on ollut valtakunnallinen karttatuotanto. Järjestelmää on toki kehitetty tukemaan paikkatietojen analyysikäyttöä, mutta se ei vastaa kaikkiin nykyisiin tarpeisiin eikä tue kaikilta osin uutta yhteistä Kansallisen maastotietokannan mukaista mallinnusta. Esimerkiksi tukea ei löydy 3D-tiedonhallinnalle.
Maastotietojärjestelmä pitää uudistaa, jotta se tukee yhteistä mallinnusta mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Uudistusta ohjaavat mm. kansainväliset standardit, 3D-mallinnus, elinkaaritietojen hallinta, pysyvät tunnisteet ja yhteentoimivuus Paikkatietoalustan palvelujen kanssa. Samalla pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin muualla tuotettuja aineistoja ja nykyaikaisten teknologioiden luomia automatisointimahdollisuuksia.
Verkostotoiminta on tärkeää
Nykyistä maastotietojärjestelmää ovat kehittäneet ja ylläpitäneet pääosin omat asiantuntijat. Tähän kehittämismalliin pitää tehdä muutos. Olemassa olevia ratkaisuja ja verkostoja tulee hyödyntää tehokkaasti. Ratkaisu tulee tehdä niin, että tukena on laaja kehittäjä- ja käyttäjäverkosto, joiden toimintaan osallistutaan aktiivisesti.
Omaa kehittämisosaamista tarvitaan edelleen, mutta tarvittavat kyvykkyydet ovat muuttuneet. Tulee pohtia laajemminkin sitä, millainen kehittämismalli sopii parhaiten Maanmittauslaitoksen toimintaan.
Uudistukseen liittyvää selvitystä on jo tehty mm. referenssikartoituksella ja selvittämällä olemassa olevia teknologioita. Tämä ei vielä riitä, vaan uudistuksessa käytettävä kehittämismalli tulee valita tänä vuonna, jotta voidaan valita myös käytettävä hankintamalli. Muuten emme saa järjestelmäuudistusta alkamaan vuonna 2021, ja ilman uudistusta ei saada aikaan tavoiteltuja hyötyjä.
Uskon, että yhteistyöllä tämäkin asia hoituu kuntoon.
Risto Ilves,
Kansallisen maastotietokannan ohjelmapäällikkö