Tietoa Maasta 2/2020
Kuinka monta pyhä-alkuista paikannimeä löytyy Suomenmaasta? Ovatko ne kallioita, kukkuloita vai niemenkärkiä? Nimisampo löytää vastaukset näihin ja moniin muihin paikannimiä koskeviin kysymyksiin alta aikayksikön.
Nimisampo-paikannimistöpalvelu yhdistää avointa dataa Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterin paikka- ja nimitiedoista sekä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitaalisesta Nimiarkistosta. Verkkopalvelusta löytyvät lisäksi luovutetun Karjalan paikannimiaineisto, yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallinen kartta-aineisto ja karttoja eri aikakausilta.
Nimistöä voi tarpeensa mukaan selailla karttoina, datana tai tilastoina. Nykyisten karttapohjien lisäksi palvelusta löytyy myös historian havinaa: luovutetun Karjalan karttoja ja 1900-luvun vaihteen venäläisiä Senaatin kartastoja eli Etelä-Suomea kuvaavia karttoja, jotka Venäjän armeija teki 1800–1900-luvuilla.
Nimistöntutkijan ja -harrastajan työväline
Nimisampoon linkitettyjä tietoja voi käyttää vaikkapa nimistön- ja historiantutkimuksessa. Tutkija tai paikannimistä kiinnostunut kansalainen löytää palvelusta esimerkiksi nimistön levinneisyyttä sekä asutuksen historiaa.
Nimisammon avulla pääsee selvittämään esimerkiksi oman kotipaikkansa tai sukunsa nimien esiintymistä Suomen kartalla. Nimistöntutkijan ammattikäytössä nimistöpalvelu on laaja ja monipuolinen työväline, jossa miljoonia kotimaisia paikannimiä voi käyttää digitoituna avoimena datana omassa tutkimuksessaan. Nimistöntutkimuksessa eri aineistolähteiden paikannimiä voi vertailla keskenään ja selvittää, onko samalla maantieteellisellä paikalla eri nimiä eri aineistoissa.
Verkkopalvelulla on tähän mennessä ollut noin 35 000 käyttäjää. Nimisampo-projektin vetäjän, professori Eero Hyvösen arvion mukaan verkkopalvelua käyttävät mm. nimistön- ja kielentutkijat, opinnäytteiden tekijät, sukututkijat, historioitsijat, arkeologit, kyläkirjojen tekijät, retkisivustojen tekijät, kuntien nimistönsuunnittelusta vastaavat sekä muut nimistöstä kiinnostuneet kansalaiset.
Pohjana Nimiarkisto ja paikannimirekisteri
Nimisammon pohjana on Kotimaisten kielten keskuksen digitoima Nimiarkisto, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimen paikannimirekisteri. Nämä kaksi data-aineistoa linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta. Näiden lisäksi palveluun on liitetty Sotasampo.fi-palvelun luovutetun Karjalan karttojen yli 30 000 paikkaa ja yhdysvaltalaisen Getty-säätiön Thesaurus of Geographical Names (TGN) historiallisten paikkojen yli 4,1 miljoonaa paikannimeä.
Paikannimistöpalvelun ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden Heldig-keskus ja Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijat. Nimisammon data on saatavilla avoimen Linked Data Finland -palvelun kautta. Vuonna 2019 avatun verkkopalvelun rahoitus saatiin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuus-rahastosta.
Nimisampo – paikannimistön tutkijan työpöytä
Teksti: Eija Tynnilä
Kuva: Maanmittauslaitos
Mihin kaikkeen paikannimitietoa käytetään?
Paikannimet ovat tärkeitä kaikessa viestinnässä. Hahmotamme ja jäsennämme maailmaa ja lähiympäristöämme nimien avulla. Kaikki nimetyt paikat ovat jollekin yhteisölle tärkeitä paikkoja, koska niistä on tullut tarve puhua ja kirjoittaa tehokkaasti. Kun käytössä ovat yhteiset nimet, sanoma menee oikein perille.
Kartoissa ja hakupalveluissa nimet auttavat paikkojen löytämisessä. Pelastustoimessa paikannimissä on kyse jopa ihmishengistä. Tarkistettua nimilähdettä tarvitsevat myös muut viranomaiset, tietoinfrastruktuurin rakentajat ja hyödyntäjät, paikkatiedon jatkojalostajat, median ja viestinnän ammattilaiset – tai kuka tahansa, jolla on tarve selvittää tietyn paikan nimi ja sen oikea tai suositeltu kirjoitusasu.
Millaista yhteistyötä nimistöasioissa tehdään?
Teemme päivittäistä yhteistyötä. Kotuksen nimistönhuoltajat selvittävät paikoista käytettyjä nimiä ja pohtivat niiden kirjoituasua Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta. Saamenkielisen nimistön tarkistus tilataan Oulun yliopistosta.
Maanmittauslaitoksen ja Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat 1960-luvulta lähtien osallistuneet aktiivisesti kansainväliseen paikannimityöhön.
Mitä tietoa nimistörekisteri sisältää?
Nimistörekisterin paikannimirekisterin 800 000 nimestä noin 66 prosenttia on luonnonpaikkojen, 33 prosenttia asuinpaikkojen ja prosentti muiden kulttuuripaikkojen nimiä. Paikat on luokiteltu yhdeksän teeman mukaan ja kaikkiaan paikanlajeja on noin 150.
Lisäksi nimistörekisteri sisältää Maanmittauslaitoksen jokaisen karttatuotteen karttanimistön, jotka kaikki perustuvat paikannimirekisteriin.
Tietosisällön täydentämisessä keskitytään tällä hetkellä rakennetun ympäristön nimistöön, keskeisiin julkisiin palveluihin sekä erilaisiin toiminnallisiin kohteisiin ja tapahtumapaikkoihin.
Teksti: Maria Vilppola
Asiantuntijana Teemu Leskinen, Maanmittauslaitos