Onnekas tapaus

Keskiviikkona 25. syyskuuta 2019 klo 6.30 valmistauduimme puolisoni kanssa kotona yhteiseen junamatkaan työpaikoillemme. Sen piti olla tavallinen keskiviikkoaamu. Tai kenties tavallista parempi aamu. Ensimmäinen merkintäni sähköisessä kalenterissa oli KALLIO-yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuus Säätytalolla. Tätä yhteistyötä vahvistavaa sopimusta on aihetta juhlistaa.

Sitten se tapahtui. Aamulehti jäi kesken, kun kuulin rymähdyksen toiselta puolelta asuntoa. Ryntäsin paikalle ja nopeasti selvisi, että kaikki ei ole kunnossa. Puolisoni jalka oli pettänyt alta eikä hän päässyt omin voimin ylös. Tarvittiin kiireellistä apua. Etsin kännykän ja naputtelin 1-1-2.

”Hätäkeskus”

Ilmoitin oman nimeni ja osoitteeni niin selkeästi kuin pystyin. Puhelimessa selvitimme muutamalla kysymyksellä potilaan kuntoa. Lopuksi varmistettiin vielä oikea osoite ja sain tiedon, että sairasauto on tulossa muutamassa minuutissa. Alkoi tuskallinen odotus. Ne minuutit olivat todella pitkiä.

Vihdoin ambulanssi ajoi pihaan ja ensihoitajat aloittivat potilaan tilan arvioinnin. Kertasimme tapahtuneen ja nopeasti selvisi, että lähtö Meilahden sairaalaan on edessä. Saattajana pääsin hälytysajoneuvon etupenkille vaimoni käsilaukun kanssa. Sairasauton kuljettaja syötti navigaattoriin määränpään osoitteen.

Sanattomana katselin, kuinka edessä olevat autot antoivat aamun pimeydessä tietä ja väistivät kiltisti kiireellistä kuljetusta. Peräosassa ensihoitaja jututti potilasta ja kuulin vaimoni vastaavan. Se rauhoitti minua hieman.

Reitti oli tuttu, mutta tässä kyydissä ja roolissa täysin tuntematon. Matkan eteneminen tuntui hitaalta, vaikka nopeutta oli parhaimmillaan reilusti yli suurimman muille sallitun. Se ei minua kuitenkaan pelottanut vaan luotin ammattilaiseen.

Viimein Meilahden sairaala. Potilas kiidätettiin tutkimuksiin ja minut ohjattiin odotusaulaan. Katsoin kelloa ja totesin, että tapahtumien käynnistymisestä oli kulunut tunti. Silloin en tiennyt, oliko se liikaa, mutta joutuisammin asiat eivät olisi voineet sujua.

Myöhemmin selvisi, että tämä oli onnekas tapaus. Saatu hoito tehosi ja potilas on toipunut hyvin. Toimijat hoitivat tehtävänsä ammattimaisesti eikä tietokatkoksia tapahtunut. Kriittinen kuljetus tuli perille ripeästi ja osoitteet olivat kunnossa. KALLIO-sopimuskin saatiin allekirjoitettua.

Osoitetietojen virheettömyys ei ole Suomessa aina itsestäänselvyys. Noin 5 prosenttia asuinrakennusten osoitteista on joko virheellisiä tai ainakin tarkistettavia. Kaikista rakennuksista tarkistusta vaativia on jopa viidennes. Tämä ei voi olla riittävä määrä.

Oikeilla osoitteilla pelastetaan ihmishenkiä. Hätätilanteissa jokainen kirjain, numero, metri ja minuutti ovat kriittisiä ja tärkeitä. Meidän – paikkatiedon ammattilaisten – pitää pystyä parempaan.

 

Jurkka Tuokko on kartoista ja paikkatiedoista vastaava johtaja Maanmittauslaitoksessa.

Takaisin sisällysluetteloon.