Osoitehaavilla kerätään sisäänkäynnit ja kulkupisteet talteen

Teksti: Maria Vilppola

Paikkatietoalustan Osoitteet-osahankkeessa on rakennettu joukkoistamissovellus, joka tuo tarkennusta ja täsmennystä siihen, mitä osoitetieto nykyisellään meille kertoo. Tervetuloa mukaan osoitetalkoisiin!

Paikkatietoalustan Osoitteet-osahankkeen vetäjä Paula Ahonen-Rainio ja Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Sakeri Savola vastaavat Osoitehaavin kehittämisestä. Kuva: Maanmittauslaitos

 

Osoitteet ovat keskeisimpiä paikkatietojamme. Jäsennämme paikkojen sijainteja osoitteiden avulla, ja osoite on se tieto, jonka perusteella arjessa suunnistamme.

Ajattele vaikkapa ostoskeskusta, toimistokompleksia tai monesta kerrostalosta koostuvaa taloyhtiötä. Jos kirjoitat osoitteen kännykän karttasovellukseen, minne se oikeastaan ohjaakaan? Nykysysteemissä osoite ohjaa rakennuksen luo tai pahimmillaan vain tienvarteen. Useimmiten haluaisit kuitenkin löytää reitin nimenomaan oikealle sisäänkäynnille. Mistä on kulku asiakkaille? Mistä ajan autolla parkkihalliin? Miten tavarakuormaa tuova kuljettaja löytää lastauslaiturille?

Näitä kysymyksiä varten jotkut kaupalliset toimijat, kuten Google, jo keräävätkin dataa, mutta nyt tarkentavaa osoitetietoa lähdetään keräämään valtakunnallisesti.

– Lähtökohtana meillä on ollut se, että nykyinen osoitetieto ei yksinkertaisesti ole riittävää, eikä täydentävää tiedonkeruuta myöskään voi jättää vain kaupallisten toimijoiden varaan. On tärkeää kerätä tietoa valtakunnallisesti ja tarjota se kaikkien tarvitsijoiden käyttöön, korostaa Paikkatietoalustan Osoitteet-osahankkeen vetäjä Paula Ahonen-Rainio.

Syntyi ajatus Osoitehaavista – verkkopalvelusta, jonka kautta kuka tahansa voi tallentaa osoitteisiin sisäänkäyntejä ja perille opastavia kulkupisteitä. Tiedot liitetään valtakunnallisiin osoitetietoihin.

– Muutamassa kunnassa kerätään jo nyt sisäänkäyntien sijainteja, mutta meillä on kuitenkin ne muut yli 300 kuntaa, joilla kaikilla ei ole mahdollisuuksia tähän. Sijaintien kerääminen viranomaistyönä olisi käytännössä mahdoton ratkaisu, Ahonen-Rainio taustoittaa.

Tärkeimpänä tavoitteena on saada Osoitehaavin tiedot mahdollisimman nopeasti pelastajien ja ambulanssien käyttöön. Turvallisuusviranomaiset ovatkin olleet tiiviisti mukana Osoitehaavin kehitystyössä, ja Osoitehaavi oli mukana myös Paloturvallisuusviikon avaavassa Päivä paloasemalla -tapahtumassa.

Kaikki voivat osallistua osoitetalkoisiin

Osoitehaavin toimivuutta testattiin ensimmäisen kerran tositoimissa keväällä 2019, kun palvelua pilotoitiin Lempäälän kunnan kanssa.

– Lähtökohtana on ollut tehdä Osoitehaavista sellainen, että kuka tahansa osaa sitä käyttää. Palvelumuotoilu ja käyttäjäpolun hahmottaminen ovat olleet tärkeässä osassa. Pilotin aikana käyttäjiltä saadun palautteen perusteella pystyimme vielä parantamaan Osoitehaavia, kertoo Maanmittauslaitoksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä Sakeri Savola, joka on toiminut Osoitehaavin tuoteomistajana kehityksen ajan.

Pilotin jälkeen teknisiä kupruja on hiottu ja esimerkiksi ohjeistusta on parannettu. Uutena ominaisuutena Osoitehaaviin lisättiin mahdollisuus tallentaa kuvia taloyhtiöiden ja muiden rakennuskompleksien opastauluista, joiden avulla pelastushenkilöstö voi tutkia piha-alueen pelastusreittejä jo matkalla kohteeseen.

Pilotin aikana huomattiin, että käyttäjiä mietityttävät etenkin tietoturvaan liittyvät kysymykset. Tietojen tallentaminen edellyttää tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla, mutta palveluun ei tallenneta mitään käyttäjiin liittyvää tietoa. Osoitehaavia ylläpitää Maanmittauslaitos, joka vastaa myös tietojen saatavuudesta. Suunnitelmissa on, että ensimmäiset tietopalvelut saataisiin valmiiksi keväällä 2020.

Osoitteet syntyvät kunnissa, ja kunnat ovat tärkeitä kumppaneita myös Osoitehaavi-työssä.

Osoitehaaviin kerätään myös ilmoituksia puuttuvista ja virheellisistä osoitteista. Ilmoitukset käsitellään Maanmittauslaitoksessa ja lähetetään sitten kunnalle tiedoksi. Kunta voi myös halutessaan ottaa itselleen aktiivisen roolin hakemalla valtuutetun käyttäjän oikeuksia Osoitehaaviin. Näin kunnan edustaja saa oikeudet esimerkiksi tallennettujen tietojen vahvistamiseen.

– Riippumatta siitä, aikooko hakea valtuutetun käyttäjän roolia, kunnan kannattaa joka tapauksessa käydä tallentamassa Osoitehaaviin ainakin kunnan omien rakennusten tiedot, Ahonen-Rainio kannustaa.

Pohjana innovaatioille

Verkkokaupan suosio kasvaa, monella ovella vierailee viikonloppuiltaisin ruokalähetti ja väestön vanhetessa myös esimerkiksi kotisairaanhoidolle on tarvetta. Tilaamme palveluita yhä enemmän suoraan omalle kotiovelle, ja tämä tarkoittaa jatkuvasti suurempaa joukkoa lähettejä ja kuljettajia etsimässä oikeaa ovea. Osoitehaavin dataa voikin tulevaisuudessa käyttää pohjana esimerkiksi logistiikan tarpeisiin rakennetuille sovelluksille.

– Logistiikan kohdalla on kyse hyvin suurista volyymeista. Vaikka säästetty aika olisi vain kaksi minuuttia yhtä kuljetusta kohti, puhutaan loppujen lopuksi hyvin merkittävästä ajansäästöstä, kun se kaksi minuuttia kertautuu ja kertautuu joka kohteessa, Ahonen-Rainio toteaa.

Hyödyntämismahdollisuuksien toteutuminen riippuu siitä, minkä verran Osoitehaaviin saadaan dataa. Onneksi osoitetalkoisiin osallistuminen on helppoa. Kuka tahansa asukkaista voi esimerkiksi tallentaa koko taloyhtiön sisäänkäynnit ja seudun tunteva mökkiläinen voi lisätä Osoitehaaviin vaikka koko naapuruston kulkupisteet ja näin varmistaa, että ihmiset, tavarat, kuljetukset – ja ennen kaikkea apu – löytävät mahdollisimman nopeasti perille.

– Päivä paloasemalla -tapahtuman slogan, ”sinä pelastat”, sopii hyvin Osoitehaavinkin kohdalle. Tietojen tallentaminen Osoitehaaviin on pieni vaiva, mutta sillä on aivan varmasti suuri vaikutus, Paula Ahonen-Rainio muistuttaa.

 

Mikä Osoitehaavi?

Osoitehaavi on verkkopalvelu, jonka avulla kerätään joukkoistamalla tietoja sisäänkäyntien ja perille opastavien kulkupisteiden sijainneista ja ominaisuuksista. Tiedot tulevat osaksi valtakunnallisia osoitetietoja. 

 

Takaisin sisällysluetteloon.