Paikkatietoalustan rakennusta Ruotsin malliin

Teksti: Anniina Lundvall

Ruotsin Lantmäteriet lähti selvittämään edellytyksiä oman paikkatietoalustan rakentamiseksi. Sekä Suomessa että Ruotsissa pidetään tärkeänä yhteistyöverkoston, erityisesti kuntien, saamista mukaan.

Lantmäterietin paikkatietoprojektin vetäjä Malin Klintborg ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoalusta-hankkeen vetäjä, yli-insinööri Antti Jakobsson korostavat molemmat viranomaisyhteistyön merkitystä. Kuvat: Lantmäteriet ja Riku Nikkilä.

 

Paikkatietojen tehokkaampi tuotanto, analysointi, hyötykäyttö ja jakaminen ovat ajankohtaisia teemoja koko Euroopassa. Haasteet ovat samanlaisia kaikkialla: tieto ei ole yhteentoimivaa, sen saatavuudessa ja käytettävyydessä on ongelmia ja rahaa valuu hukkaan, kun toimijat eivät saa dataa virtaamaan esimerkiksi päätöksenteon tueksi tai uusien sovellusten raaka-aineeksi. Pohjolassa on otettu viime vuosina harppauksia, jotta asiaan saadaan muutos.

– Suomi on monella tapaa edelläkävijä. Esimerkiksi paikkatietopoliittista selontekoa vastaavaa linjauspaperia ei löydy juuri mistään muualta. Datan avaamisessa Suomi on Norjan ja Tanskan kanssa edennyt ripeästi. Myös Viro on edelläkävijöiden joukossa, he ovat avanneet muun muassa kiinteistötiedot, kertoo Paikkatietoalusta-hankkeen vetäjä, yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitoksesta.

Asuntojen rakentamiseen vauhtia

Ruotsissa kehitystä jarruttaa se, että rakentamista varten vaadittavat asianmukaiset ja ajantasaiset tiedot ovat vaikeasti saatavilla. Aloitetussa paikkatietoalusta-hankkeessa työ painottuu rakentamisprosessien tehostamiseen digitalisaation avulla ja tämän avulla nopeampaan ja kustannustehokkaampaan asuntorakentamiseen. Projektin vetäjänä Ruotsissa toimii Malin Klintborg, joka tiimeineen odottaa hallituksen päätöstä.

– Toivomme, että pääsemme toteutusvaiheeseen ensi vuoden alussa. Sitä odotellessa olemme yhdessä muiden viranomaisten, kuntien ja järjestelmätoimittajien kanssa edistäneet ja pilotoineet kansallisia määrityksiä digikaavoitukselle ja entistä laajemmalla rakennustiedolla, Klintborg kertoo.

Laitos ehdotti Ruotsin hallitukselle viime keväänä yli 600 miljoonan kruunun eli noin 57 miljoonan euron investointia toimintamallin rakentamiseksi. Suomessa kaksivuotisen Paikkatietoalusta-hankkeen budjetti oli 8 miljoonaa euroa, ja työ jatkuu hankkeen päätyttyä. Ruotsissa tavoitteena on, että paikkatietoalustan avulla saadaan aikaan säästöjä 22,5 – 42,6 miljardia kruunua eli noin 2,2 miljardista 4,3 miljardiin euroon – joka vuosi.

Suomessa digikaavoituksen mallia kehitettiin Paikkatietoalustan Maankäyttöpäätökset -osahankkeessa, jossa testattiin prosessien toimivuutta.

– Suomessa digikaavoituksen koko kaaren toimeenpano on haastavampaa, koska meiltä puuttuu Ruotsin mallissa oleva, toiminnan kehittämisestä vastaava virasto. Tilanne vaatii viranomaisyhteistyötä ja alan toimijoiden ponnistelua kohti yhteistä maalia, Jakobsson pohtii.

Ongelmiin löytyy ratkaisut

Ruotsin paikkatietoalusta-hankkeen suunnittelun ja toteutuksen aikana on törmätty paikkatiedon hajautetun tiedonhallinnan keskeisiin perushaasteisiin. Julkishallinnon tiedontuottajia – kuten kuntia – sitova lainsäädäntö puuttuu, minkä vuoksi paikkatietoa ei saada virtaamaan niin tehokkaasti kuin haluttaisiin. Tietosuojahaasteiden ja avoimen tiedon jakamisen etujen välillä tasapainottelu mutkistaa päätöksentekoa. Kansallista paikkatiedon standardointia kaivataan. Samanlaisia keskusteluja käydään myös Suomessa.

– Hallitukselle annettu ehdotus on mielestäni tasapainoinen. Olemme arvioineet ongelmia ja tarjonneet niihin ratkaisuja. Alustan arkkitehtuurin suunnittelussa on otettu huomioon tiedontuottajien oikeudet ja toisaalta vaatimukset, jotka koskevat tiedon avoimuutta sekä turvallisuutta. Tiedon käsittelyn joustavuuteen on myös kiinnitetty huomiota, Malin Klintborg kertoo.

Ehdotuksessa on puntaroitu myös Lantmäterietin roolia suhteessa standardointiprosesseihin sekä tilanteisiin, joissa virastossa tarvitaan tehokkaampia viranomaisoikeuksia. Myös Suomessa viranomaisten roolit puhututtavat.

– Paikkatieto on yhteydessä kaikkeen tietoon: on vaikeaa määritellä, kenelle alan viranomaishallinta oikein kuuluu. Juuri siksi on päästävä pois siiloista ja tehtävä päämäärätietoisesti yhteistyötä yli viranomaisrajojen. Paikkatietoalusta-hankkeessa syntynyttä yhteistyötä ei pidä hukata, Jakobsson painottaa.

Yhteistyöstä saa voimaa

Suomen Maanmittauslaitos järjesti ruotsalaisille kollegoille viime heinäkuussa tilaisuuden, jossa jaettiin osaamista ja kokemuksia paikkatietoalustojen rakentamisesta. Malin Klintborg on kiitollinen tilaisuudesta ja tiiviistä yhteistyöstä Suomen kanssa:

– On tärkeää tehdä yhteistyötä. Prosesseissa on toki eroja, sillä Suomessa paikkatietoalustalla on rahoitus ja meillä sitä vasta suunnitellaan – samoin hallinnon digitalisaatiota viedään eri tavalla eteenpäin Ruotsissa. Toisaalta meillä on yhteisiä juridisia, teknisiä ja organisatorisia haasteita, joiden ratkaisemiseksi voimme toimia yhdessä. Myös paikkatiedon laatuun liittyvät kysymykset yhdistävät meitä, Klintborg kertoo.

Kohti tulevaisuutta

Sekä Suomessa, että Ruotsissa on todettu, että tärkeää on saada yhteistyöverkosto, erityisesti kunnat mukaan työhön. Malin Klintborg painottaa, että muutoksen johtamisessa tärkeintä on viestintä ja yhteistyö.

– Pitää ymmärtää, että tiedonhallinta ja tiedon jakaminen ovat jokaisen digitaalisessa yhteiskunnassa toimivan viranomaisen keskeinen tehtävä, hän sanoo.

Suomen Paikkatietoalusta-hankkeesta on viestitty webinaareissa, tapahtumissa, koulutuksissa, esitteissä, verkkosivuilla sekä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Dialogi tiedontuottajien kuten kuntien kanssa on syventynyt muun muassa kuntafoorumin avulla. Kuntia on tavattu ja otettu mukaan valmistelutyöhön monin tavoin.

– Paikkatietoalustan työ jatkuu, vaikka hanke päättyy. Maanmittauslaitos valmistelee ohjelmaa, jossa yhteistyöllä ja yhteisellä kehittämisellä on vahva rooli. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin, Antti Jakobsson summaa.

 

Takaisin sisällysluetteloon.