Tietoa Maasta 2/2020
Reilut kymmenen vuotta sitten meillä oli unelma. Unelma karttapalvelusta, joka yhdistäisi eri organisaatioiden kartat yhteen paikkaan. Joka olisi kaikkien saatavilla. Jota tehtäisiin yhdessä ja avoimesti. Unelmasta syntyi Paikkatietoikkuna kesällä 2009.
Paikkatietoikkunaan on koottu 1 600 karttatasoa noin 60 eri organisaatiolta. Karttapalvelu on Suomen laajin ja monipuolisin paikkatietoaineisto, jota päivitetään jatkuvasti. Käyttäjä voi yhdistellä karttatasoja ja tehdä kokonaan uuden kartan.
– Kartat voi helposti tulostaa ja liikuteltavan nettikartan julkaiseminen omilla verkkosivuilla on vain muutaman klikkauksen päässä, paikkatietoasiantuntija Riikka Kivekäs kertoo.
Paikkatietoikkuna on avoin ja maksuton palvelu kaikille. Kuka tahansa voi käyttää geoportaalia helposti verkkoselaimella. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia tietoja ja näkymiä sekä käyttää niitä myöhemmin. Karttapalvelu toimii sujuvasti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Avuksi ammattilaisille alasta riippumatta
Karttapalveluun on tuotu monen erilaisen tiedontuottajan aineistoja. Suurimmat tiedontuottajat ovat kansallisia valtionhallinnon organisaatioita ja virastoja, monet pienimmät puolestaan kuntia tai kaupunkeja. Tiedontuottajien joukkoon mahtuvat myös maakuntien liitot, yliopisto, yksityisiä paikkatietoalan yrityksiä ja järjestöjä.
– Paikkatietoikkunaa tehdään yhdessä. Me tekijät olemme aina olleet kiinnostuneita siitä, mitä tiedontuottajat ja käyttäjät toivovat palvelun kehittäjiltä, Paikkatietoikkunan palvelupäällikkö Teemu Saloriutta sanoo.
Karttapalvelun lähdekoodi on jaettu alusta asti avoimena lähdekoodina. Paikkatietoikkunasta on saanut alkunsa Oskari-verkosto, jossa avoimen lähdekoodin karttapalveluja kehitetään yhdessä Oskari-ohjelmistolla.
Seuraava askel on kevyt mobiiliversio
Paikkatietoikkunaa käytetään erityisen paljon kiinteistöjen ominaisuuksien ja metsätietojen tarkasteluun. Muita ammatillisia käyttötarkoituksia ovat erilaiset rakentamiseen, maankäytön ja infran suunnitteluun, ympäristölupiin ja teiden kunnossapitoon liittyvät työtehtävät.
Palvelujen käyttäjiltä säästyy useimmiten sekä aikaa että rahaa, kun paikkatietoaineistoja ei tarvitse keräillä kymmenistä eri lähteistä omaan GIS-ohjelmaan. Toimintojen kolmen kärki erottui selvästi: karttatasojen katselu päällekkäin, osoitteiden ja paikkojen haku sekä matkojen ja pinta-alojen mittaus.
Ylivoimaisesti yleisin vapaa-ajan käyttötarkoitus on omien reittien suunnittelu retkeilyä, pyöräilyä tai muuta ulkoilua varten. Metsästäjät, kalastajat, marjastajat ja sienestäjät ovat ahkeria palvelun käyttäjiä.
Heikko mobiilitoimivuus on nykyisen karttapalvelun suurin puute. Käyttäjäkyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten toivottu kehityskohde oli mobiilituki. Yksinkertaistetun mobiiliversion suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta toteutusta saadaan vielä odottaa. Tämä kevytversio sisältäisi vain tärkeimmät toiminnot, kuten paikkahaun, karttatasovalikon ja mittaustyökalut.
– Kymmenen vuoden takaisista unelmista on tullut totta. On aika lentää kolmanteen ulottuvuuteen. Mitä kaikkea se ja siirtyminen mobiiliaikaan tuo tullessaan? Sen näemme tulevina vuosina, Kivekäs visioi.
Kohti kolmiulotteista ulottuvuutta
Yhä useammat paikkatietoaineistot sisältävät kolmiulotteista tietoa. Jotta 3D-aineistoja voidaan esittää kartalla, on Paikkatietoikkunaan kehitetty erillinen kolmiulotteinen näkymä. Uusi näkymä otettiin käyttöön huhtikuussa. Seuraavassa vaiheessa palveluun kerätään sopivia 3D-aineistoja, kuten kaupunkien tuottamia rakennusaineistoja.
Kolmiulotteisen näkymän käyttö on helppoa. Virtuaalinen karttaelämys on mainio tapa tarkastella erilaisia aineistoja uudesta näkökulmasta ja pyöritellä näkymää eri tavoin. Tuttu kotikatukin näyttää vallan tuoreelta kolmiulotteisena.
Erilaiset geologiset muodostumat nousevat esiin eri tavalla kolmiulotteisessa näkymässä. Tämän avulla suunnaksi voi ottaa vaikkapa historialliset jäljet maastossa ja hyödyntää Paikkatietoikkunan laajaa aineistokirjastoa.
Teksti: Sini Pöytäniemi
Kuvat: Sonja Saloriutta ja Niku Kivekäs