Paikkatietojen yhteiskunnallinen merkitys on ymmärretty

Teksti: Katri Isotalo

Johtava paikkatietoasiantuntija Mari Laakso uskoo vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Hyviä ja toimivia käytäntöjä halutaan monistaa useampien toimijoiden käyttöön. Kuva: Riku Nikkilä

Laukaisualusta, joka sinkoaa paikkatietojen yhteiskäytön uusiin sfääreihin, alkaa olla valmis.

Paikkatiedoista tai paikkatietostandardeista ei ole pulaa. Työkalujakin on jo pitkään saanut kaupan hyllyltä ja nykyään pilven reunalta. Yhteiset käsitteet ja määrittelyt ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan. Esimerkiksi rakennus on voitu määritellä eri järjestelmissä eri tavoin. Tämä on aiheuttanut monta takkua paikkatietojen hyödyntämisessä.

Vuoden lopussa päättyvässä Paikkatietoalusta-hankkeessa käsitteet ja määrittelyt nostettiin vihdoin niille kuuluvalle jalustalle.

– Voi sanoa, että vasta nyt on otettu lusikka kauniisti käteen ja myönnetty, että vanhat tietomassat on muokattava, koska muita keinoja paikkatietojen saamiseksi yhteiseen käyttöön ei ole, toteaa johtava paikkatietoasiantuntija Mari Laakso maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Vuoropuhelu kuntien ja Maanmittauslaitoksen välillä on ollut Paikkatietoalusta-hankkeessa monin tavoin hedelmällistä ja auttanut ymmärtämään, mikä merkitys kuntien keräämien tietojen laadulla on valtakunnallisesti, muotoilee asian erityisasiantuntija Susanna Hyvärinen Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksiköstä. Sekä Laakso että Hyvärinen ovat olleet Paikkatietoalustan ohjausryhmän jäseniä.

Toisin sanoen yhtenäisen valtakunnallisen aineiston – kuten osoitetietojen – yhteiskunnallinen merkitys on ymmärretty.

Vähemmän verta ja kyyneleitä

Olemassa olevien tietomassojen muokkaus tarkoittaa monessa kunnassa ja muissakin organisaatiossa yhä verta ja kyyneleitä, mutta teknologian kehittymisen ansiosta vähemmän kuin aiemmin. Kyyneleiden, ylitöiden ja veroäyripaineiden minimoimiseksi Paikkatietoalusta-hankkeessa kehitettiin esimerkiksi laatuvahtipalvelu, joka helpottaa aineistoissa olevien poikkeamien löytämistä ja korjaamista. Muitakin työkaluja tietojen perusparannukseen on luvassa.

Teknologian kehittymisen lisäksi yhteistyöhön innosti ymmärrys paikkatietoekosysteemin tarpeesta, jota vuosi sitten eduskunnan hyväksymässä Paikkatietopoliittisessa selonteossakin korostettiin. Jotta yhteistyö ei jää pelkän innostuksen varaan, uusi tiedonhallintalaki velvoittaa viranomaiset tietojen yhteiskäyttöön.

Myös väestörekisterikeskuksessa kehitetään parhaillaan yhteentoimivuusalustaa, jolla pyritään tietojen yhteisiin määrittelyihin ja mallintamiseen. Paikkatietoalustasta poiketen se ei kuitenkaan toimi tietojen jakelukanavana eikä harmonisoi tietoja. Paikkatietoalustan tietomäärittelyt viedään yhteentoimivuusalustaan.

Viestintä elävöittää

Paikkatietoalustalle tuodaan valtion, maakuntien ja kuntien paikkatietoja sellaisessa muodossa, jossa eri organisaatiot – niin julkiset kuin yksityisetkin – voivat hyödyntää niitä. Tavoitteena on parantaa päätöksentekoa ja karsia päällekkäistä työtä. Kun julkishallinnon keskeiset paikkatietoaineistot tuodaan yhteiselle tarjottimelle, se luo myös uusia mahdollisuuksia yrityksille paikkatietoja hyödyntävien palveluiden kehittämiseksi.

Parasta parivuotisessa Paikkatietoalusta-hankkeessa on monen mielestä ollut yhteistyön merkittävä lisääntyminen.

Susanna Hyvärinen kehuu Paikkatietoalustahankkeen järjestämää kuntakierrosta, jossa järjestettiin 14 tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa kunnan ja valtion viranomaiset ovat päässeet jakamaan ajatuksiaan paikkatietoesitysten lomassa. Tilaisuuksiin osallistui yli 400 henkeä 127 kunnasta. Myönteisenä sivuvaikutuksena kuntakierros lisäsi keskinäistä yhteistyötä myös kuntien kesken. Myös Kuntafoorumi, jossa on mukana 85 kunnan edustajia, osoittautui hyväksi yhteistyökuvioksi.

– Toivottavasti vastaavaa toimintatapaa voidaan jatkaa esimerkiksi Rakennetun ympäristön alustahankkeessa, Hyvärinen summaa.

Mari Laaksokin näkee yhteistyön lisääntymisen tärkeänä Paikkatietoalustan synnyttämänä edistysaskeleena.

– En usko, että tahtoa yhteistyöhön olisi puuttunut ennenkään, mutta omien työtapojen muuttaminen on aina vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on, jos muutoksiin ei ole riittävästi resursseja. Nyt on opittu paremmin ymmärtämään toisten tapoja tehdä työtä.

Muut painavat edistysaskeleet ovat hänen mielestään pitkälti konepellin alla tehtyä työtä, joka ei sellaisenaan näy tietojen käyttäjälle, mutta jota ilman kone ei kävisi. Myös hankkeen aikana tehty aktiivinen viestintä saa Laaksolta kiitosta.

– Se on elävöittänyt koko alaa.

Työkalujen lisäksi kunnat toivovat valtiolta rahaa tietojensa perusparannukseen. Usein unohdetaan, että työ ei ole valmis, kun hanke päättyy. Hanketyön jälkeen tarvitaan resursseja järjestelmän ylläpitoon, päivitykseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Tiedonkeruu muuttuu

Rajatonta paikkatietojuhlaa ei yhteistyön edistymisestä huolimatta ole odotettavissa, sillä yhteistyössäkin jokaisella osa-alueella on oltava vastuutaho. Tiedon liikutteluun eri organisaatioiden välillä tarvitaan myös rajapintoja.

Tulevaisuudessa tiedonkeruuprosessit todennäköisesti muuttuvat. Kun kaukokartoitusaineisto tarkentuu ja sen käyttö helpottuu – ja samaan aikaan maatilojen koot kasvavat – ei esimerkiksi jokaisen pellon havainnointi maastokäynneillä ole tarpeen. Metsätieto tarkentuu uuden laserkeilausaineiston ansiosta, ja myös rakennustietojen päivitykseen on odotettavissa apua taivaalta.

Keskeinen tietoaineisto Paikkatietoalustassa on Maanmittauslaitoksen vastuulla oleva kansallinen maastotietokanta. Siihen tuottaa jo nykyään tietoja moni taho. Esimerkiksi suurin osa rakennuksiin liittyvistä tiedoista tulee kunnilta, joten paikkatietojen liittäminen rakennusten ominaisuustietoihin mahdollisimman sujuvasti on kaikkien etu.

Rakennetun ympäristön paikkatietoihin keskityttiin erityisesti ympäristöministeriön vetämässä Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa. Siinä koeponnistettiin digikaavoituksen uusi prosessi ja määrittelyt. Uuden hallitusohjelman mukaan ympäristöministeriö lähtee kehittämään rakennetun ympäristön tietoalustaa ja rekisteriä.

Tämän hetken tärkein kehityskohde on osoitetietojen perusparannus. Se tunnistettiin Paikkatietopoliittisessa selonteossa harvinaisen yksimielisesti, ja siihen on myönnetty rahoitusta.

Paikkatietopoliittinen selonteko nosti laajaan tietoisuuteen myös paikkatietoihin liittyvät turvallisuuskysymykset. Tietoturvan varmistamiseksi Paikkatietoalustasta on tehty turvaselvitys ja tietoturvan tekniset ratkaisut hoidetaan keskitetysti.

Paikkatietoalustaa käyttävät maakuntien liitot ja Väylävirasto, minkä lisäksi useat kunnat ovat testanneet sitä. Kaikki Paikkatietoalustassa kehitetyt työkalut ja palvelut ovat kaikkien niiden käytössä, jotka tuovat omat aineistonsa osaksi palvelua.

 

Takaisin sisällysluetteloon.