Parempaa palvelua maastotöissä

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Maria Vilppola

Yhteiskuntavastuu näkyy myös maastotöissä. Se ei ole päälle liimattu lisuke ripoteltuna raportteihin, vaan pikemminkin pohja, jolle työn tekeminen perustuu.

Yksi keskeisistä Maanmittauslaitoksen tehtävistä on tuottaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Havainnekuva maanmittarn työasusta

– Yhteiskuntavastuun kantaminen on sitä, että tehdään oikeita asioita. Että keräämämme maastotieto on sellaista, mitä käyttäjät tarvitsevat. Tämä vaatii vuoropuhelua ja sitä, että aika ajoin ollaan valmiita tekemään muutoksia tietosisältöön, kertoo johtaja Juha Vilhomaa Maasto- ja rajatiedot -yksiköstä.

Kansallinen maastotietokanta -ohjelmassa (KMTK) digitalisoidaan ja päivitetään maastotiedot vastaamaan nykypäivän tarpeita. Yksi tavoite on kerätä tiedot kohteiden muodoista ja korkeuksista eli muuttaa kaksiulotteiset kartat 3D-tiedoiksi. Toinen ajankohtainen tarve on tieto kohteiden elinkaaresta. Esimerkiksi tieverkoston kohdalla elinkaaritieto voisi tehostaa joukkoliikenteen suunnittelua.

Kun on kyse yhteiskunnalle tärkeistä tiedoista, vastuullisuuteen kuuluu myös tiedon laadusta huolehtiminen. Laatutaso määritellään tiedon käyttäjän kanssa, ja prosesseja kehitetään tarpeen mukaan. Samassa tahdissa pidetään huolta myös osaamisen kehittämisestä.

– Lean-ajattelu on päivän muotisana, jossa on paljon elementtejä siitä, mitä ollaan jo vuosien ajan eri nimien alla ajettu. Prosessien toimivuus takaa laatua, ajantasaisuutta ja sitä, että tietoa tuotetaan taloudellisesti tuhlaamatta resursseja, Vilhomaa korostaa.

Tehokkuutta lisää nykyisin se, että yhä useammin voidaan tukeutua jo olemassa oleviin tietoihin. Maastossa tehtävä työ vähenee, ja ajokilometreistä säästetään entisestään reittisuunnittelulla. Maastotöissä käyttöön on otettu tablettitietokoneet, joilla havainnot kirjataan suoraan järjestelmiin. Sähköisten välineiden myötä myös paperinkäyttö on käytännössä kokonaan loppunut kartoitustöissä, mikä säästää sekä rahaa että luontoa.

Viestintää ja vuorovaikutusta

Jos toiminnan vaikutukset ulottuvat laajalle, myös vastuullisuus rakentuu monista osista – ja monista näkökulmista. Maanmittaustoimituksista tällainen on esimerkiksi tilusjärjestely, jossa parannetaan maatilojen tilusrakennetta. Peltotilusjärjestelyssä hajallaan sijaitsevat pellot kerätään lähemmäksi tuotantorakennuksia, jotta toiminta tehostuu ja tuotannosta saadaan isompi hyöty irti. Tämä parantaa viljelijän jaksamista, mutta laajemmin kyse on myös koko alueen ja maaseudun elinvoimasta sekä maatalousyrittäjyyden mahdollistamisesta.

Tilusjärjestely, oli sitten kyse pelto- tai metsätilusjärjestelyistä tai väylähankkeista, koskettaa aina samanaikaisesti useampaa maanomistajaa. Vastuullisuuden näkökulmasta asia numero yksi on asiakaslähtöisyys. Tilusjärjestelyt-yksikön johtaja Timo Potka korostaa, että kaikkia asianosaisia tulee kuulla riittävästi, jotta lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolien tarpeita. Tärkeä periaate on, että tilusjärjestelylle on vahva kannatus.

– Jokainen toimitusinsinööri haluaa päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, saada tuotannon olosuhteet mahdollisimman hyväksi. Maa-asioihin liittyy kuitenkin aina myös tunnearvoa, mikä tekee työstä välillä haastavaa. Työ on monien mielipiteiden ja tavoitteiden yhteensovittamista, Potka kuvailee.

Asiakaslähtöisyyden lisäksi vastuullisuus rakentuu avoimesta viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Kaikkia haastatellaan ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Erilaisia vaihtoehtoja esitetään usealla haastattelukierroksella, kunnes sopivin ratkaisu löytyy.

– Luottamus lähtee siitä, että asianosaiset kokevat, että heitä on kuunneltu riittävästi prosessissa. Mitä avoimempaa vuorovaikutus on, sitä paremmin luottamus nousee. Toinen tärkeä vastuullisuusnäkökulma on se, että kun käytetään yhteiskunnan varoja, lopputuloksen tulee olla niin yrittäjien kuin yhteiskunnankin näkökulmasta kannattava, Potka korostaa.

Puolueeton ja vastuullinen

Kaikki maanmittaustoimitukset eivät kuitenkaan välttämättä lähde maanomistajan toiveista. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi arviointitoimitukset. Tyypillinen arviointitoimitus on maantietoimitus, jossa päätetään lunastuksista ja korvauksista, kun valtiolla on tarve saada käyttöönsä maa-alueita esimerkiksi tien levennystä varten. Maanmittauslaitoksen vastuu on huolehtia puolueettomuudesta ja siitä, että kaikki osapuolet voivat luottaa toimituksen objektiivisuuteen.

Arviointitoimitukset-yksikön johtaja Mauri Asmundelan mukaan arviointitoimituksissa korostuu toimitusinsinöörien osaaminen ja varmaotteisuus. Luottamus syntyy, kun asioita ei käsitellä hapuillen. Siitä rakentuu myös vastuullisuus.

– Arvioinnit tehdään kaikille samoilla menetelmillä. Ratkaisu ei riipu siitä, kenelle toimitusta tehdään. Mikään ohje ei tietenkään pysty kaikkia erityistilanteita kattamaan, joten iso osa luottamuksesta syntyy toimitusmiesten toiminnasta ja osaamisesta. Kokemusten vaihto koskien vaativia tilanteita on tärkeää ja sitä tehdään esimerkiksi pienryhmäkeskusteluissa, Asmundela kertoo.

Luottamusta ja objektiivisuutta vahvistaa myös asiakkaan omat vaikutusmahdollisuudet. Ne vahvistuvat entisestään, kun saadaan käyttöön uusi sähköinen asiointipalvelu, joka on samalla vuorovaikutuksen väline. Paperipinon sijasta voidaan lähettää linkki sähköiseen karttaan, joka zoomausmahdollisuuksineen on aina myös paperista karttaa laadukkaampi ja tarkempi.

Vaikka digiloikka on jo täällä, Asmundela korostaa, että kaikki lähtee kuitenkin ihmisistä. Jokainen maanmittauslaitoslainen vaikuttaa omalta osaltaan siihen, miten yhteiskuntavastuu ja luottamus rakentuvat. Se kumpuaa pienistäkin asioista.

– Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että maastossa liikkuvat henkilöt näyttävät virallisilta. Että on työasu kunnossa, viralliset henkilökortit esillä, autoissa merkinnät ja vilkut katolla. Asiakkaan kohdatessaan jokainen osaa aina kertoa, mitä on tekemässä. Se herättää luottamusta. Ani harvoin meille enää soitellaan ja ihmetellään, että mitäs hiippareita täällä on liikkunut, Asmundela naurahtaa.