Mikä merkitys on peltolohkojen tilusjärjestelyillä?

Kuva: Julia Hautojärvi

 

Tätä olemme pohtineet Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelyporukoissa niin kauan kuin muistan. Jos katsoo alan vanhoja julkaisuja, samaa kysymystä ovat miettineet myös meitä edeltäneet tilusjärjestelijät.

Tilusjärjestelyissä pyrimme saamaan aikaan isoja, hyvänmuotoisia ja lähellä talouskeskusta sijaitsevia peltolohkoja. Tämä pienentää viljelykustannuksia, sen ymmärtää jo maalaisjärjellä. Viljelijän ei tarvitse ajaa traktorilla kauas, kierrellä mutkikasta lohkorajaa eikä siirrellä koneita lohkolta toiselle. Viljelijän aikaa ja polttoainetta säästyy.

Pystymme laskemaan viljelykustannusten euromääräisiä säästöjä erilaisissa tilusjärjestelyissä. Säästöjen tarkkaa laskentaa varten olemme laatineet laskentapohjan 10 vuotta sitten. Olemme päivittäneet laskentapohjaa tarvittaessa: joitakin vuosia sitten laskentapohjaan lisättiin hiilidioksidipäästöjen merkityksen laskenta.

Miten viljely muuttuu uusilla peltolohkoilla?

Viljelyn kustannusten ja ilmastosäästöjen lisäksi olemme pohtineet sitä, miten viljelytavat muuttuvat kun kylän pellot pyöräytetään uuteen järjestykseen. Mikä merkitys tilusten uudelleenjärjestelyillä on yhteiskunnalle?

Viime vuonna selvitimme tilusjärjestelyiden yhteiskunnallisia vaikutuksia yhteisessä tutkimusprojektissa Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tutkimusprojektia veti Luonnonvarakeskuksen tutkija Sami Ovaska. Seurasin tutkimuksen etenemistä ja havaitsin tyytyväisenä, että tutkijoilla oli hyvin hallussa hallinnon ja maaseudun eri rekistereiden hyödyntäminen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Sieviä, koska kunnassa on tehty lukuisia tilusjärjestelyjä viime vuosina. Vertailukunniksi otettiin Haapajärvi, Reisjärvi ja Kiuruvesi. Nämä kolme kuntaa ovat maantieteellisesti ja maataloudellisesti Sievin kanssa vertailukelpoisia eikä näissä kunnissa ole tehty tilusjärjestelyjä.

Peltojen vuokraus ja raivaus vähenivät Sievissä

Tutkimus toi meille lukuisia tuloksia, mutta kaksi tulosta pisti erityisesti omaan silmääni. Sievissä peltojen vuokraus oli vähentynyt ja peltoja oli raivattu vähemmän kuin verrokkikunnissa 2000-luvulla. Suomessa peltovuokrausten määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa, mutta tilusjärjestelyt käänsivät Sievissä kehityksen toiseen suuntaan.

Maatalouden kannalta peltojen vuokraus on ongelmallinen ilmiö. Se halvaannuttaa vuokratun pellon kunnostustoimet: esimerkiksi ojitukset jäävät tekemättä, kun vuokraviljelijä ei tiedä, viljeleekö lohkoa seuraavana satokautena.

On mielenkiintoista, että uusien peltolohkojen raivaaminen väheni tilusjärjestelyiden jälkeen. Ilmeisesti viljelijän tarve raivaukselle vähenee, kun hänellä on mahdollisuus saada käyttöön hyviä peltolohkoja ja lisäalaa talouskeskuksen läheltä.

 

Kalle Konttinen, tilusjärjestelypäällikkö 

Takaisin sisällysluetteloon.