Pohjoismainen yhteistyö maanmittauksessa on ainutlaatuista

Teksti: Emilia Hannula

Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon johtajat tapaavat pohjoismaisten kollegojen verkostoaan säännöllisesti. Kansainvälisessä mittakaavassa yhteistyö on ainutlaatuisen monimuotoista ja järjestelmällistä.

Maanmittari lukee mittauslaitteistoa metsässä.
Maanmittauksen ja paikkatietojen parissa tehtävä pohjoismainen yhteistyö ei anna toiminnan kehittämiseen suoria vastauksia, mutta herättää ideoita ja tukee ratkaisuja. Kuva: Jussi Valkeajoki.

Suomalainen pelastusyksikkö on saanut avunpyynnön rajan takaa Ruotsista. Tehtävänä on auttaa pohjoismaisia kollegoita metsäpalon sammuttamisessa. Yksikön pelastusauto ylittää valtioiden rajan Haaparannassa, mutta navigoi perille kohteeseen vaivattomasti, koska maiden välinen tieverkko jatkuu yhtenäisenä ja paikkatiedot ovat keskenään yhteensopivia.

Tapaus on kuvitteellinen, mutta lähellä tosielämää. Kesällä 2018 Keski-Ruotsin Ljusdalissa kärsittiin laajoista metsäpaloista, jotka saatiin sammutettua viranomaisten yhteistyöllä.

Pelastusyhteistyön lisäksi tarina kertoo pohjoismaiden yhteistyön merkityksestä maanmittauksessa ja paikkatiedon tuotannossa.

– Aivan saumatonta Pohjoismaissa navigointi ei tosin vielä ole, sillä paikan päällä Ljusdalissa suomalaiset palomiehet käyttivät paikannuksessa ruotsalaisia järjestelmiä ja paikallisilta saatuja tietoja, tarkentaa Juha Vilhomaa, Maanmittauslaitoksen maastotietotuotannosta vastaava johtaja.

– Ruotsissa esimerkiksi maankäyttö, kuten metsät, merkitään karttoihin eri tavalla kuin Suomessa, joten suomalaisten järjestelmien käyttö ei olisi ollut mahdollista, hän jatkaa.

Pohjoisilla raja-alueilla pelastusyhteistyö on nykyään päivittäistä, joten myös yhteensopivien paikkatietojen merkitys korostuu. Vilhomaa onkin yksi Suomen edustajista maastotietotuotannon työryhmässä, jossa keskustellaan muun muassa paikkatiedon laatuvaatimuksista pohjoismaisella tasolla.

Lähes 30 vuotta yhteistyössä

Parhaiden toimintatapojen etsimistä, toisilta organisaatioilta oppimista ja verkostojen luomista päivittäistä työtä varten. Sitä on pohjoismainen yhteistyö paikkatiedon ja maanmittauksen parissa.

Yhteistyön kulmakiviä ovat maanmittauksesta vastaavien virastojen pääjohtajien vuosittaiset kokoukset sekä erilaisten teemojen, kuten maastotietotuotannon, kiinteistörekisterinpidon ja kiinteistöjen kirjaamisasioiden ympärille perustetut työryhmät.

– Työryhmien myötä pohjoismaiset kollegat ja toimintatavat ovat tulleet tutuksi, mikä helpottaa työtämme myös kokousten ulkopuolella. Maanmittauslaitoksen toiminnalle ei ole kotimaassa verrokkeja, joten on luontevaa etsiä vertailukohtia omille prosesseille muista Pohjolan maista, kertoo kiinteistöjen kirjaamisasioiden johtaja Janne Murtoniemi.

Yhteistyö nojaa Pohjoismaiden keskinäiseen sopimukseen, joka solmittiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja on uusittu viimeksi elokuussa 2016. Sopimuksessa ovat mukana Tanskan, Suomen, Färsaarien, Grönlannin, Islannin, Norjan ja Ruotsin maanmittauksesta ja paikkatiedosta vastaavat valtion laitokset. Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa pohjoista yhteistyötä paikkatiedon tuotannossa ja maanmittauksessa.

Kansainvälisessä mittakaavassa yhteistyö on ainutlaatuisen monimuotoista, järjestelmällistä ja säännöllistä. Sen ytimessä on kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Kun yhden maan edustaja esittelee kokemuksiaan, saavat muut eväitä omaan toimintaansa.

– Suoria ratkaisuja ei yhteistyö naapurimaiden kanssa anna, koska jokaisen maan toimintakenttä on omanlaisensa, mutta käytännön kokemusten kuuleminen herättää ideoita ja naapurimaissa tehdyt valinnat ovat usein tukemassa ratkaisuja Suomessa, kertoo johtaja Mauri Asmundela, joka vastaa lunastus- ja muista arviointitoimituksista.

Datan käyttö puhuttaa

Kartoitukseen, paikkatietoon ja maanomistukseen liittyvien aiheiden lisäksi Pohjoismaiden välisissä kokouksissa käsitellään strategisia ja teknologisia kysymyksiä sekä standardisointiin ja tiedon tuotantoon liittyviä käytäntöjä. Usein keskusteltavat asiat ovat hyvin konkreettisia. Esimerkiksi ilmakuvauksia käsiteltäessä puhe kääntyy käytännön tekemiseen.

– Suomessa noin puolet kuvauksista tehdään itse ja puolet tilataan yrityksiltä. Tanskassa taas kaikki kuvaukset tilataan alihankintana. Virastojen yhteistyö antaa meille mahdollisuuden keskustella ilmakuvausten laatuvaatimuksista niin, että kuvausten taso säilyy jatkossakin hyvänä kaikissa maissa, kertoo Vilhomaa.

Kukin pohjoismainen viranomainen on vastuussa suurista valtiollisista tietokannoista, joten datan käyttöön ja sen hallintaan liittyvät menettelytavat puhuttavat. Toisinaan datan avaaminen kansalaisille tuo mukanaan haasteita.

– Tällä hetkellä esimerkiksi kiinteistörekisterikartan laadun kehittäminen ja siihen liittyvät palvelut ovat isoja aiheita. Pohjoismaissa kiinteistörekisterikarttoja on alettu digitalisoinnin ja avoimen datan myötä käyttää enemmän, ja haasteena on, miten tarjota tiedot kansalaisille ymmärrettävässä ja helppokäyttöisessä muodossa, mainitsee Asmundela.

Myös johtamiseen, talouden hallintaan ja henkilöstöasioihin liittyviä hyviä käytäntöjä jaetaan ahkerasti. Kun puhutaan työntekijöiden mahdollisuudesta sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika, Maanmittauslaitos on edelläkävijä.

– Meillä joustava työaika ja monipaikkainen työ ovat jo arkea, toisin kuin muissa pohjoismaisissa virastoissa. Olemme myös esitelleet pohjoismaisille kollegoille Maanmittauslaitoksessa käytössä olevaa Lean-johtamisfilosofiaa, mikä on herättänyt kiinnostusta, toteaa Murtoniemi.

Yhteiset arvot kannattelevat

Johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö pohjoismaisella tasolla toimii, koska arvot ja tavoitteet ovat kaikissa maissa samat. Jokaisessa virastossa halutaan, että toiminta palvelee tarkoitustaan, kehittyy ja että prosessit olisivat mahdollisimman joustavia.

Myös EU-tason asioissa yhteisen pohjoismaisen näkökulman löytäminen on yleensä vaivatonta, koska yhteiskunnat, toimintamallit, järjestelmät ja maanomistuksen luonne ovat samanlaisia.

Tärkeimmäksi yhteistyön hedelmäksi kolmikko nostaa johtaja- ja asiantuntijatasolle vuosien varrella muodostuneen verkoston, joka kantaa myös kokousten välisenä aikana.

– On se vain helpompaa ottaa puhelin käteen ja pyytää norjalaiselta kollegalta apua työasiassa, kun on muutaman kerran käynyt kokousten ohessa lounaalla ja tutustunut, summaa Asmundela.

 

Takaisin sisällysluetteloon.