Seitsemän vuotta avointa dataa

Teksti: Suvi Staudinger

Maanmittauslaitoksen maastotietoaineistot ovat olleet avointa ja maksutonta dataa 1.5.2012 lähtien. Karttasovellus metsästykseen,  sota-arkeologiset löydöt Lapissa ja automaattinen suunnistuskartan teko olisivat ehkä jääneet syntymättä, jos maastotietoja ei olisi avattu.

Suomen pystykorva -rotuinen koira, jolla on jäljityspanta kaulassa.
Kuva: Tracker Oy

 

Kun Maanmittauslaitos avasi kartta-aineistonsa maksuttomiksi vuonna 2012, toivottiin avaamisen mahdollistavan karttojen laajan käytön ja liiketoiminnan rakentamisen karttojen ja paikkatietoaineistojen päälle.

Avoimia aineistoja rajapinnalta käyttäessä tai itselleen ladatessa Maanmittauslaitos ei kysy lataajan taustatietoja.

– Emme kysy, mihin kukakin aineistojemme lataaja käyttää avointa dataamme, joten aina nämä käyttökohteet ilahduttavat, kun niitä tulee vastaan, sanoo Maanmittauslaitoksen innovaatiojohtaja Antti Kosonen, joka oli avaamassa aineistoja seitsemän vuotta sitten.

Metsästäjät reaaliajassa kartalla

Suomalainen Tracker Oy myy paikannuslaitteita ja niihin liittyviä ohjelmistoja.

Trackerin Jussi Lahdenniemi esittelee paikannusjärjestelmän idean: kaikilla metsästysseuran jäsenillä on älypuhelin ja niihin ladattuna Tracker-karttasovellus. Metsällä mukana olevilla koirilla on paikanninlaite kaulassaan, joka paikantaa itsensä GPS:n avulla. Paikannin lähettää sijaintitietonsa GSM-verkon välityksellä pilvipalvelimelle, josta se siirretään metsästysseuran jäsenen puhelimen karttanäkymään. Karttasovelluksessa siis näkee metsästyskoirien ja muiden metsästäjien sijainnin lähes reaaliajassa.

Tracker lataa maastotietokannan ja kiinteistöjen rajat Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta, prosessoi karttaa muun muassa siten, että maaston muodot ilmenevät kartalta selkeämmin ja ylläpitää muuttuneita karttalehtiä.

– Maanmittauslaitoksen aineisto on tarkkaa ja ajantasaista, ja rajapintapalvelu ja tiedostolataus on ilmaista. Laatu on erittäin hyvää, kertoo Jussi Lahdenniemi.

Sota-arkeologiaa pintamalleilta

Sotahistorian harrastajat Emil Sillanpää ja Aleksi Rikkinen ovat kartoittaneet Lapissa natsi-Saksan aikaista tuhansien sotavankien rakentamaa Sturmbock-puolustuslinjaa.

Maantiedon opiskelija Rikkinen tiesi opintojensa pohjalta mitä laserkeilausaineistoja Lapista on saatavilla. Hän latasi laserkeilausaineiston ja teki siitä metrin pintamallin. Kohteiden tulkinnassa Rikkinen ja Sillanpää käyttivät apuna myös ortoilmakuvia ja kahden metrin vinovalovarjostetta.

– Aineistot on helposti ladattavissa ja metatiedot ovat hyvät, mutta mitään ohjeita aineiston prosessointiin ei vielä teiltä löydy, Aleksi Rikkinen kertoo kehittämisterveisenä Maanmittauslaitokselle.

Nuoret menevät tänä kesänä kartoittamaan Sturmbock-linjan taka-alueita ja etsimään linnoituskohteita aina Norjan rajalle saakka.

– Näistä ei ole vielä mitään tietoa saatavilla muualla kuin ilmavoimien sotapäiväkirjoissa. Toivottavasti meidän tuottaman aineiston perusteella historiallisten kohteiden suojelu on helpompaa, nuoret opiskelijat Sillanpää ja Rikkinen sanovat.

– Tuomme Sturmbock-aineistot avoimelle karttapohjalle nettiin tämän kesän kartoitusten jälkeen.

Karttapullautin parempaan maastonavigointiin

Suunnistuskarttojen tekeminen automaattisesti on alallamme klassikkoesimerkki. Jarkko Ryypön Karttapullautin on tehnyt suunnistuskarttoja jo vuodesta 2012, ja sen käyttö on levinnyt jo pitkin Eurooppaa, Australiaa ja Amerikkaa saatavilla olevan laserkeilausaineiston mukaan. Sen juju on tekijän mukaan maaston muotoja selkeämmin kuvaava korkeuskäyrä. Pullauttimelle kehitetty jatkoidea – suunnistuskarttatasoisen kartan tarjoaminen koko Suomesta – on MapAnt.fi-verkkopalvelu.

MapAntin takana ovat Jarkko Ryypön lisäksi ruotsalaiset maajoukkuetason suunnistajat Joakim Svensk ja Mats Troneg.

– Karttapullautin syö laserkeilausaineistoa ja maastotietokantaa zip-muodossa. Haen aineistot Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta, Karttapullautinta ja MapAntia harrastuksenaan tekevä Ryyppö kertoo.

– Latauspalvelu on tehty ihmiskäyttäjälle. Meidän piti kiertää ja rakentaa ohjelma, joka latailee aineistoja itsestään, Ryyppö sanoo.

Ryypöllä on tapana seurailla tiedostopalveluun ilmestyviä aineistoja. Tänä kesänä hän odottaa lähinnä Saarijärven tiedostojen tuloa.

MapAntin maksutonta kartta-aineistoa pääsee käyttämään suoraan rajapinnoilta (WMS ja WMTS). MapAntin dataa hyödyntävät omissa karttapalveluissaan esimerkiksi kunnat (mm. Helsinki, Turku, Lohja, Paimio, Uusikaupunki), metsäammattilaisille suunnattu Tapio Oy:n Forest Kit sekä maastopyöräilysovellus Bikemap. MapAnt julkaisee dataa, eikä Ryypöllä ole loppukäyttäjistä tietoa kuin niistä, joihin sattumalta törmää – aivan kuten ei Maanmittauslaitoksellakaan.

– Itsekin olen osa ketjua, joka lähti liikkeelle Maanmittauslaitoksen datan avaamisesta.

 

Avoin karttadata

Maanmittauslaitoksen aineistoja voi ladata itselleen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta tai käyttää rajapinnan kautta. Rajapintapalveluiden käyttöä varten tarvitsee sovelluksen, joka pystyy tekemään tietohaut Maanmittauslaitoksen palvelimelle. Aineisto on molemmilla tavoilla maksutonta, mutta rajapintapalveluiden käytöstä peritään ylläpitokustannukset.

 

Takaisin sisällysluetteloon.