Ulkomaiset osaajat vahvistavat tutkimustiimejä

Teksti: Carita Lehti

Kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää Maanmittauslaitoksen tutkimusyksikössä Paikkatietokeskuksessa. Arvostettu yksikkö on tuottanut paikkatietoalan huippututkimusta jo yli sadan vuoden ajan niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla – rautaisten ammattilaisten ansiosta. Yksi heistä on apulaisprofessori Nicola Linty.

Nicola Linty poseeraa Suomen kartan edessä hymyillen.
Nicola Linty Halusi haastaa itseään tutkijana ja nähdä hyvämaineisen Paikkatietokeskuksen omin silmin. Kuva Riku Nikkilä.

 

Italialaisen Nicola Lintyn ura on vienyt tutkijan ympäri maailmaa – aina Alankomaista Kanadaan ja sieltä Antarktiksen kautta Suomeen. Alpeilla syntynyt Linty toteaakin huvittuneena siirtyvänsä kylmästä maasta toiseen. Tällä kertaa paikannuksentutkimus on tuonut hänet Kirkkonummella sijaitsevaan Maanmittauslaitoksen tutkimusyksikköön. Paikkatietokeskuksen tuore tenure track -professori on erityisessä tilanteessa, sillä hän on laitoksen historian ensimmäinen tutkija, joka on valittu kyseiselle vakinaistamispolulle.

– Tenure track on professorikandidaateille suunnattu polku, jonka ehtoja noudattamalla he voivat saavuttaa tutkimusprofessorin aseman Paikkatietokeskuksessa, selventää ylijohtaja Jarkko Koskinen.

Nicola Linty työskentelee Paikkatietokeskuksen Navigoinnin ja paikannuksen osastolla. Hän kertoo tutkimuksensa keskittyvän satelliittipaikannukseen ja erityisesti erilaisten signaalityyppien yhdistämismahdollisuuksiin.

– Tutkimukseni käsittelee paikantamissignaaleja hyvin laaja-alaisesti. Tiivistäen ilmaistuna pyrin tiimini kanssa löytämään keinoja satelliittipaikannuksen luotettavuuden lisäämiseen. Haluamme tehdä sijainnin paikannuksesta entistäkin tarkempaa ja häiriöttömämpää, Linty selventää.

Ulkomainen osaaminen on tervetullutta

Navigoinnin ja paikannuksen osaston ammattilaistiimi koostuu monista eri kansallisuuksista. Linty korostaa osaavan tiimin tärkeyttä huippututkimuksen onnistumisessa.

– Eritaustaiset ammattilaiset tuovat yhteisiin haasteisiin erilaisia ratkaisutapoja. Kaikista parhaita ovat tilanteet, joissa toisen tutkijan kanssa huomaamme kummankin voivan opettaa toiselle jotain uutta, Linty kuvailee.

Linty kertoo Suomeen saapumisen olleen suhteellisen mutkatonta, sillä ala on korostuneen kansainvälinen ja Euroopan sisäinen liikkuminen on tehty helpoksi. Lintyllä oli useita syitä tulla Suomeen, sillä hän halusi sekä haastaa itseään tutkijana että nähdä omin silmin hyvämaineisen Paikkatietokeskuksen työskentelytapoja. Lisäksi hän halusi kokea, millaista on asua maailman onnellisimmaksi listatussa maassa.

– Olin lukenut paljon suomalaisesta kulttuurista ja Paikkatietokeskuksesta, mutta olin silti positiivisesti yllättynyt kaikesta huomaavaisuudesta, mitä kohtasin jo ensimmäisinä työpäivinäni. Tutkimuslaitos panostaa selvästi ulkomaalaisten tutkijoiden sopeutumiseen, Linty kertoo.

Paikkatietokeskus panostaa kansallisuudet ja erikoisalat läpäisevään yhteistyöhön myös talon ulkopuolella: usein yhteistyötä tehdään monikansallisten instituutioiden tai jopa valtioiden kanssa.

Kansainvälistä huippututkimusta

Paikkatietokeskus on viidestä osastosta koostuva tutkimusyksikkö, jolla on tälläkin hetkellä käynnissä yli 50 projektia. Maanmittauslaitoksessa tehtävä tutkimus kattaa koko paikkatietoalan mannerlaattojen liikkeistä satelliitteihin, karttasovelluksiin ja älyliikenteeseen. Paikkatietokeskuksen 142-henkisestä ammattilaistiimistä löytyy yli tusinan verran erilaisia kansallisuuksia ja vielä useampia koulutustaustoja.

Paikkatietoala on tiivis ja kansainvälinen, mikä näkyy Paikkatietokeskuksen tutkijoiden työssä. Tutkijat käyvät puhumassa kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa. Monet heistä ovat olleet vierailevina professoreina tai luennoitsijoina ulkomaisissa yliopistoissa sekä tutkimuskeskuksissa.

Tutkijoilla on myös kansainvälisen tason vastuutehtäviä: esimerkiksi professori Markku Poutanen valittiin kansainvälisen geodeettisen yhdistyksen International Association of Geodesyn pääsihteeriksi tämän vuoden keväällä, ja muun muassa ylijohtaja Jarkko Koskinen on pitänyt paikkatietoalan puheenvuoroja useissa kansainvälisissä järjestöissä ja kokouksissa.

Paikkatietokeskuksen tutkijat tekevät kansainvälistä kärkitutkimusta, ja tutkimusyksikön lukuisat julkaisut ovat alan parhaimpien lehtien viitatuimpia tai ladatuimpia. Jarkko Koskinen kuvaa nykyaikaisen huipputieteen olevan lähtökohtaisesti kansainvälistä, sillä tasokas tutkimus edellyttää erilaista osaamista tieteen eri osa-alueilta.

– Esimerkiksi laserkeilaus on yksi tärkeä osaamisalueemme, mutta sen avulla saatavan datan tehokas hyödyntäminen edellyttää eri alojen ammattilaisten yhteistyötä. Laserkeilausta tavataan käyttää muun muassa metsän biomassan ja hiilipäästötietojen kartoittamiseen. Tällaisessa asetelmassa teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kohdemaan metsäekologien ja ilmastotieteilijöiden kanssa, Koskinen kuvailee.

Tietoa yhteiskunnan hyödyksi

Koskinen korostaa, että toimivasta yhteistyöstä hyötyvät aidosti kaikki osapuolet. Paikkatietokeskus hakeekin kumppaneikseen alojensa parhaita osaajia, jotta yhteistyön myötä saavutettu hyöty olisi mahdollisimman merkittävä. Tällöin tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa huomattavasti – tämä on myös tie tieteellisiin läpimurtoihin.

– Meille on selvää, että paikkatietoon liittyvä tutkimus ei ole itseisarvo. Sen sijaan keskitymme siihen, mitä tutkimustemme tuloksilla voidaan saavuttaa. Tutkimuksellamme pyrimme rakentamaan toimivaa yhteiskuntaa. Kansalaisille suunnatun tiedonvälityksen lisäksi haluamme auttaa päättäjiä hyödyntämään ja ymmärtämään paikkatietoa, Koskinen selittää.

Paikkatiedon yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä erilaisten paikkatietojen yhteensovittaminen on avainasemassa. Paikkatietokeskuksen asiantuntijat kehittävät jatkuvasti uusia keinoja edistää paikkatietojen yhteensopivuutta. Esimerkiksi yhdistämällä osoitteet ja paikannimet oikeisiin sijainteihin luodaan edellytykset hyvälle palo- ja pelastustoiminnalle.

– Tutkimuksemme ei siis ole suunnattu vain muille tutkijoille: tutkimme maapalloamme Suomen ja koko muun maailman hyväksi, Koskinen summaa.

 

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen osastot

Geodesia ja geodynamiikka
painovoima, maankuoren liikkeet, koordinaattijärjestelmät

Geoinformatiikka ja kartografia
kartat ja käyttöliittymät, verkkopalvelut, teholaskenta

Kaukokartoitus ja fotogrammetria
maanmittaus ja robotiikka, pistepilvialgoritmit, sensorit

Navigointi ja paikannus
satelliitti- ja sisätilapaikannus, Galileo

Paikkatietoinfrastruktuurin palvelut
yhteentoimivat paikkatiedot, standardit, avoin lähdekoodi

 

Takaisin sisällysluetteloon.