Uuden ajan digikaavoitus tulee – asukkaiden mahdollisuudet osallistua lisääntyvät

Teksti: Anniina Lundvall

Kun suomalainen valitsee uutta kotia, hän pohtii pääseekö pihalta metsään, rakennetaanko lähelle uusi päiväkoti, ja miten alueelta pääsee liikkumaan. Näitä päätöksiä tehdään kuntien kaavoitustyössä.

Satu Taskinen ja Topi Tjukanov.
Satu Taskinen ja Topi Tjukanov muistuttavat, ettei digikaavoitus ole itseisarvo. Digitalisaatio mahdollistaa kaavoituksen vaikutuksien tehokkaan arvioinnin ja sidosryhmien osallistumisen. Kuva: Maanmittauslaitos

Paikkatietoalusta-hankkeen Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa tehdään kaavoituksen digiloikkaa. Tavoitteena on, että kaavoitus kaikkiaan koko Suomessa muuttuu digitaaliseksi. Käytännössä muutos tavoittelee sitä, että nykyisestä piirretystä kaavasta luovutaan ja tieto muuttuu paikkatieto-ohjelmistoissa käsiteltäväksi ja yhtenäiseksi dataksi. Maankäyttöpäätökset-osahankkeen vetäjänä ympäristöministeriössä toimiva projektipäällikkö Satu Taskinen lupaa muutoksen näkyvän myös kuntien asukkaille.

– Jos kaavatieto on koneluettavaa, sen avulla pystytään muodostamaan vaivattomasti useita eri suunnitteluvaihtoehtoja ja laskea näille erilaisia vaikutuksia, vaikkapa eri vaihtoehtojen hiilijalanjäljen. Sovellusten avulla niistä voidaan luoda malleja, joita maallikonkin on helppo tutkia ja kertoa mielipiteensä, Taskinen kertoo. Parhaimmillaan asukas voi esimerkiksi oman kännykän kautta pyöritellä 3D-teknologiaa hyödyntävään sovellukseen rakennettuja suunnitelmia ja jättää mielipiteensä suoraan sen kautta.

Osallistumisen kynnys matalalle

Laki määrää, että kansalaisilla on oikeus osallistua ja ottaa kantaa kaavoitustyöhön. Asukkaille järjestetään erilaisia osallistumismahdollisuuksia ja suunnitelmista saa usein melko hyvin tietoa verkosta. Vaatii kuitenkin aktiivisuutta ottaa asioista selvää ja arvioida kaavoituksen vaikutuksia omaan arkeen.

– Osallistumisen pitäisi olla vaivatonta. Kaavojen digitalisointi tähtää osaltaan siihen, että jatkossa asukkaiden on vaivattomampaa osallistua kaavoitusprosessiin. Päätöksentekoprosessi on tulevaisuudessa täysin läpinäkyvä. Kun lähtötiedoista alkaen on selkeää, miten päätöksiin on päästy, on kuntalaisten helpompi ymmärtää päätökset, Satu Taskinen selvittää. Kun prosessi on kaikille selvä, voivat myös kaavavalitukset vähentyä. Tämä vähentää kaavoituspäätöksiin liittyvän mielipahan lisäksi myös valituksiin liittyviä käsittelykustannuksia ja ripeyttää ympäristön rakentamista.

Digitalisaatio auttaa kuntayhteistyötä

Jokainen kunta tuottaa nykyään kaavatietoa eri järjestelmillä ja jopa niin, että tieto on saatavilla vain paperilla. Kaavatietoa ei voi välttämättä yhdistää kovin notkeasti tietojärjestelmien välillä. Se hidastaa ja vaikeuttaa kunnan sisäistä yhteistyötä ja myös yhdessä kehittämistä kuntien välillä.

– Nykyisin tiedon tulkinta on monimutkaista ammattilaistyötä. Maankäyttöpäätökset ovat hajallaan ja vaikka katsoisit yhtä asemakaavaa alueeltasi, et voi suoraan olla täysin varma, mitkä osat siitä ovat voimassa ja onko esimerkiksi johonkin myönnetty poikkeuslupia, jotka eivät kaavasta näy, kuvailee Maankäyttöpäätökset-osahankkeessa työskentelevä asiantuntija Topi Tjukanov. Kuntien yhteistekemisen vaikeus näkyy asukkaille harmittavina kömmähdyksinä.

– Oikeassa maailmassa ei ole kuntarajoja. Maankäytön suunnittelun tulisi voida jatkua saumattomasti myös kunnan rajan toiselle puolelle, jotta taataan turvallisen ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys, Satu Taskinen jatkaa. Kun kaavat digitalisoidaan valtakunnallisen mallin mukaan ja tehdään paikkatieto-ohjelmistojen kanssa yhteensopiviksi, ammattilaisten on helpompi tehdä yhteistyötä.

Kohti avoimuuden kulttuuria

Kaavoituspäätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elinympäristöön. Kaavoitus on prosessi, jossa toisinaan ristiriitaisten tavoitteiden pohjalta luodaan toimiva kokonaisuus. Kaikilla on yhteinen tahtotila siitä, että kaavoitus onnistuu ja tuottaa asuin- ja elinympäristön, jossa asukkaat viihtyvät. Digikaavoitus luo pohjan sille, että asukkaita kuullaan ja heille tarjotaan tietoa nykyistä havainnollisemmin, mutta muutosta tarvitaan myös suunnittelijoiden asenteissa.

– Kun tieto on digitalisoitu ja se on läpinäkyvästi ja avoimesti saatavilla, suunnittelukulttuurikin muuttuu entistä vuorovaikutteisemmaksi. Kaikkien toimijoiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät, erityisasiantuntija, pitkään itsekin kaavoittajana toiminut Pilvi Nummi pohtii. Asukkaiden aktiivisuus vaikuttaa koko päätöksentekoketjuun. Kertomalla toiveistaan ja tarpeistaan sekä ehdottamalla parannuksia, pystyy vaikuttamaan oman asuinalueen viihtyisyyteen ja toimivuuteen – tulevaisuudessa vielä helpommin.

– Digikaavoitus ei ole merkityksellistä sinänsä vaan oleellista on se, että digitalisaatio mahdollistaa kaavoituksen vaikutuksien tehokkaamman arvioimisen ja sidosryhmien osallistamisen. Näin luodaan parempia, reilusti ja avoimesti kehitettyjä asuinympäristöjä ja sitä kautta hyvinvointia kuntalaisille, Satu Taskinen summaa.

 

Mitä seuraavaksi?

  • Maankäyttöpäätökset-osahanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Tuloksiin voit tutustua jo nyt osoitteessa maankaytto.paikkatietoalusta.fi
  • Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sanelee aikanaan digitalisaation vauhdin ja suunnan kunnissa. Tutustu lain etenemiseen osoitteessa mrluudistus.fi
  • Oman kunnan digitaalisia osallistumis-mahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan kunnan kaavoittajilta ja kaupunkisuunnittelijoilta.

 

Takaisin sisällysluetteloon