Vaihtokaupoilla Euroopassa

Teksti: Lea Kujanpää

Kansainvälinen yhteistyö on parhaimmillaan vaihtokauppaa, jossa jokainen osapuoli sekä antaa että saa. Mutta onko kyseessä ideaali vai onko yhteistyöllä aidosti merkitystä?

Kehitysjohtaja Pekka Halme on usein mukana erityisesti kiinteistö- ja maanhallintaan liittyvissä kansainvälisissä hankkeissa. Kuva: Maanmittauslaitos.

 

Maanmittauslaitoksen kansainvälisen työn painopiste on Pohjoismaissa, mutta tiivistä yhteistyötä tehdään myös Baltian maiden, erityisesti Viron kanssa, sekä laajemmin Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Maanmittauslaitoksen kehitysjohtaja Pekka Halme on ollut pitkään mukana alan kansainvälisessä yhteistyössä ja nähnyt sen muuttuvan ja kehittyvän nopeaa vauhtia.

– Moni työntekijämme on asiantuntijana mukana kansainvälisessä toiminnassa. Eurooppalainen yhteistyö perustuu eurooppalaisissa organisaatioissa toimimiseen, hän kertoo.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään kokouksissa istumista vaan aktiivista verkostoitumista ja yhteisiä projekteja. Lisäksi meillä on valtavasti paikkatietoteknistä sekä tutkijoiden välistä kansainvälistä yhteistyötä ihan maailmanlaajuisesti.

”Miten teillä on organisoitu?”

Kansainvälisissä tapaamisissa Suomella on ollut mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa ja asiantuntemustaan. Halme huomauttaa, että Suomi on Euroopan kärkimaita tässäkin, sillä meillä on aina sellaista esitettävää, joka kiinnostaa muita. Emme ole yksittäinen johtotähti, mutta kuljemme eturintamassa.

– Tiedonvaihto eurooppalaisten sisarorganisaatioiden kanssa on tosi avointa. Olemme vastikään esitelleet esimerkiksi rakenteilla olevaa huoneistotietojärjestelmää, 3D-kiinteistönmuodostusta ja 3D-rakennustietojen tuottamista Maastotietokantaan.

Toisten maiden käytäntöjä ei yleensä voi kopioida sellaisenaan, sillä kansallinen lainsäädäntö on eri maissa erilainen. Valtioiden rajat ylittävien palveluiden kehittäminen kuitenkin helpottuu, kun toisten maiden kiinteistörekisterit ja katasterijärjestelmät ovat tuttuja. Päällekkäinen työ vähenee ja kustannukset alenevat, jos Suomessa tuotettuja paikkatietoja voidaan käyttää EU:ssa yhteisen paikkatietoinfrastruktuurin avulla.

Halme tietää, että kun jollain maalla on suunnitelmissa jotain, Suomen Maanmittauslaitokselta kysytään usein, miten meillä vastaava asia on organisoitu.

– Äskettäin kyseltiin muun muassa tiedon avoimuudesta ja maksullisuudesta sekä siitä, ovatko meillä viranomaiset, media ja kansalaiset samassa asemassa tässä asiassa. Mitä paremmin tunnemme kyseisen maan kollegat, sitä useammin meiltä kysytään neuvoa, ja toisaalta voimme tarvittaessa myös itse luontevammin kääntyä heidän puoleensa, hän toteaa.

Heinäkuusta alkaen Suomi on toiminut puheenjohtajamaana EU:n kiinteistörekisterikomiteassa. Suomalaista paikkatieto- ja 3D-kiinteistöosaamista esitellään lisää kansainväliselle yleisölle marraskuussa, jolloin Helsingissä järjestetään kiinteistörekisterikomitean yleiskokous sekä seminaari. Suomen puheenjohtajakaudella huomiota halutaan kiinnittää erityisesti asiakkaan näkökulmaan, ja tällä työllä komitea haluaa osaltaan olla mukana vähentämässä eriarvoisuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Ei pelkkiä onnistumisia

Kansainväliset yhdistykset edistävät asioiden tunnettuutta ja kehittämistä Euroopassa. Samalla ne toimivat yhteistyöverkostona sekä kommunikaatiokanavana alan organisaatioiden ja EU-komission välillä. Yksi niiden tärkeimmistä tehtävistä on tuoda esille rekisteri- ja paikkatietoasioiden merkittävyyttä yhteiskunnassa.

Yhteistyö ei silti aina tuota toivottuja tuloksia. Halme oli European Land Information Servicen (EULIS) johtokunnan puheenjohtajana edistämässä maksullista palvelua, joka mahdollisti yhden luukun periaatteen niin, että toisten maiden kiinteistötietoja voi tarkastella helposti yhteisen portaalin kautta. Portaalin lisäksi EULIS loi yhteiset sanastot ja termien kuvaukset, mutta vuoden 2008 lama hyydytti kysynnän. Kun talous alkoi elpyä, EU-komissio aloitti vastaavan ilmaisen palvelun rakentamisen. Portaali oli aluksi tarkoitus rakentaa aiempaa työtä hyödyntäen, mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan EULIS lakkautettiin keväällä 2018.

Mallimaa Suomi on sekä opettaja että oppilas

Vaikka sovellettavat periaatteet ovat kaikkialla samanlaisia, toteutuksessa Suomi erottuu monesta muusta maasta. Perusrekisterijärjestelmämme on Euroopan mittakaavassakin esimerkillinen, koska rekisterit on integroitu ja niiden tietoja voi käyttää ristiin. Myös rekisterien yhteiskäyttöisyys ja yhteistoiminta ovat muuhun Eurooppaan verrattuna keskimääräistä paremmalla tasolla.

Opittavaakin löytyy, ja Halme puhuu vaihtokaupasta.

– On tärkeää, että kansainvälisistä organisaatioista on hyötyä eikä niitä perusteta turhaan, hän muistuttaa.

– Meillä pitää olla mahdollisuuksia kuulla ja nähdä, miten asioita toteutetaan muissa maissa. Vaihdamme tietoa ja osaamista, ja vaikka ehkä annammekin enemmän kuin saamme, niin Euroopan laajuinen toiminnan tehostaminen koituu myös meidän parhaaksemme. Tavoitteena on aina oman toiminnan kehittäminen ja parantaminen.

 

Näissä olemme mukana

  • EuroGeographics: kartta-, katasteri- ja maarekisterilaitosten yhteenliittymä
  • ELRA, European Land Registry Association: kirjaamisviranomaisten yhdistys
  • ELS, European Location Services: eurooppalainen paikkatietopalvelu
  • CLGE, The Council of European Geodetic Surveyors / Comité de Liaison des Géomètres Européens: maanmittariyhdistysten eurooppalainen organisaatio
  • UN-GGIM, Committee of Experts on Global Geospatial Information Management: YK:n paikkatietokomitea
  • PCC, Permanent Committee on Cadaster in the European Union: EU:n kiinteistörekisterikomitea
  • WPLA, Working Party on Land Administration, United Nations Economic Commission for Europe UNECE: YK:n ECE:n alainen maanhallinnan edistäjä

 

Takaisin sisällysluetteloon.