Valtio turvaa, arki rullaa

Takaisin sisällysluetteloon

 

Meistä monen arki rullaa pitkälti samalla kaavalla: aamulla lähdemme töihin, käymme harrastamassa ja illalla palaamme omaan kotiin. Kotiin, jonka olemme hankkineet asuntolainalla. Maksamme veroja, lyhennämme lainaa ja samalla haaveilemme lottovoitosta. Huomiomme kiinnittyy niihin arjen pieniin asioihin, joista kevään uutisoinnin mukaan rakentuu kuitenkin maailman onnellisin kansa. Mutta emme monestikaan tule ajatelleeksi valtion roolia kaikkien arjen itsestäänselvyyksien taustalla. Huomaammeko sitä, että valtio on rakentanut vahvan turvaverkon sekä kansalaisille että eri sektoreiden toimijoille? Turvaverkon osasia ovat esimerkiksi luotettavat rekisterit ja henkilötiedot, asuminen, pankkitoiminta, digitalisaatio ja niin edelleen.

Maanmittauslaitos tuottaa paljon tietoa kiinteistöistä, niiden tarkoista sijainneista sekä omistuksesta. Paikkatieto määrittelee tarkasti esimerkiksi kiinteistöjen rajat. Kiinteistöihin liittyvät rekisterit kertovat kiinteistöjen ominaisuudet, omistukset, oikeudet sekä rasitukset. Maanmittauslaitos saa väestötietojärjestelmästä kiinteistöjen ja rakennusten omistajien henkilötietoja, kuten kotiosoitteen tai muuttuneen sukunimen. Verottaja käyttää edellä mainittuja tietoja kiinteistöverotuksen pohjana. Kunnat ja kaupungit käyttävät, ylläpitävät ja tuottavat kyseisiin rekistereihin tietoja esimerkiksi rakennuslupia käsitellessään. Listaukseen pystyisi lisäämään valtion viranomaisia lisääkin. Näistä kaikista tiedoista rakentuu luotettava pohja suomalaiselle markkinataloudelle.

Tarkastellaanpa kiinteistöä. Sana voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Meille Maanmittauslaitoksessa sana tarkoittaa itse maapohjaa, mutta kansalaiselle se voi tarkoittaa rakennusta. Kiinteistön omistaminen tai vuokraaminen on meidän monen tapa asua. Maa ja rakennukset muodostavat suomalaiselle usein kalleimman omaisuuserän koko elämämme aikana. Maa on meidän sydäntämme lähellä erityisesti Maanmittauslaitoksessa. Tulevaisuudessa myös asunto-osakkeet ovat kiinnostuksemme kohteita.

Otetaan vielä esimerkiksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, jonka julkinen luotettavuus on pankkien luototusjärjestelmän vankka perusta. Julkinen luotettavuus tarkoittaa sitä, että valtio vastaa tietojen oikeellisuudesta. Kiinteistön ostaja voi kiinnittää hankkimansa kiinteistön ja käyttää sitä asuntovelan vakuutena. Luottoa myöntäessään pankki saa rekistereistä kiinteistön tarkat tiedot, joille se voi perustaa kiinteistön vakuusarvon ja turvata tällä oman rahoitustoimintansa. Tämän luototusjärjestelmän perustan lisäksi Maanmittauslaitos tarjoaa turvallisen tavan hoitaa sekä kaupankäynnin että kiinnitysten hakemisen sähköisesti.

Vastaava toimintatapa laajenee vuoden 2019 alussa myös asunto-osakkeisiin ASREK-hankkeen myötä. Maanmittauslaitos rakentaa yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa julkista osakehuoneistorekisteriä. Rekisteristä osakkeiden omistajien lisäksi saadaan tieto myös osakkeiden panttauksista. Rekisteritietojen tallentaminen on valtava ponnistus sekä meille Maanmittauslaitoksessa että myös isännöitsijöille ja asunto-osakeyhtiöille. Vastaamme tästä uudesta julkisesti luotettavasta rekisteristä.

Kuten varmasti huomasit, ei mikään viranomainen yksinään voi taata sitä, että meidän kaikkien arki rullaisi ilman ylimääräisiä haasteita. Viranomaisten yhteistyöllä valtio pystyy takaamaan meille kansalaisille ja markkinoiden eri toimijoille luotettavaa tietoa, toimintaympäristön ja digitaalisia palveluja. Yhteistyön kehittäminen on haaste, jonka kanssa teemme innolla töitä. Haluamme taata sinulle vieläkin varmemman tulevaisuuden!

 

Sanna Ranta, Maanmittauslaitoksen kirjaamispäällikkö

Sanna Ranta