Yhteistyö laajentaa perspektiiviä

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Sari Putkonen

Ari Tella istuu rannalla kalaverkot sylissään.
MaaVero-hankkeen vetäjä Ari Tella pitää aktiivisesti yhteyttä hankkeen kaikkiin toimijoihin. Kuva: Riku Nikkilä


Yhteiskunnallisesti merkittävät uudistukset ja tutkimukset eivät aina solahda nätisti yhden tahon vastuualueelle. Tämän vuoksi kansalaisten kannalta merkittäviä uudistus- ja tutkimushankkeita tehdään yhä useammin yhteistyönä.

Se kiinnostaa niin kansalaisia, etujärjestöjä kuin mediaakin. Se kosketta julkishallinnossa ainakin Verohallintoa, Tilastokeskusta, Väestörekisterikeskusta, Kuntaliittoa, Maanmittauslaitosta, valtiovarainministeriötä ja maa- ja metsätalousministeriötä. Ja sehän on parhaillaan käynnissä oleva kiinteistöverouudistus.

Koska kiinteistöjen verotus ei rajoitu vain yhden viranomaisen toimialueelle, viedään sen uudistusta läpi laajassa yhteistyöhankkeessa mainittujen tahojen kesken.

– Digitalisaatio, isot hankkeet ja asiakaspalvelunäkökulma ovat johtaneet yhteistyön lisääntymiseen julkishallinnossa, pohtii yli-insinööri Ari Tella Maanmittauslaitoksesta. Tella vetää kiinteistöverouudistukseen liittyvää maapohjan arvostamisjärjestelmän uudistusta MaaVero-projektissa.

Kiinteistöverouudistuksen ohjausryhmän edellinen vetäjä Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä toteaa, että ministeriön näkökulmasta on lottovoitto saada uusien järjestelmien aktiiviseen rakentamiseen mukaan ne, jotka tuntevat tehtäväkentän ja ovat omalla vahvuusalueellaan. Ministeriön resurssit ja asiantuntemus eivät riitä näin kunnianhimoisen hankkeen toteuttamiseen.

– Onneksi naapurivirastoihin on helppo ottaa yhteyttä ja raja-aidat ovat hälventymässä. Tosin kustannusten syntyminen ja niiden rahoittaminen aiheuttavat välillä kitkaa, jos kukin taho katsoo kustannuksia vain oman organisaationsa kannalta. Mutta kun vastaan tulee oikea henkilö, asiat saadaan sovittua ja tehtyä. Esimerkiksi kun Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen sitoutui kiinteistöveron uudistushankkeeseen, asiat alkoivat edetä, kuvailee finanssineuvos Pylkkänen.

Arvo Kokkonen puolestaan toteaa, että verkostoituminen on ainoa keino saada aikaan hyviä tuloksia digitaalisessa maailmassa.
Valtiovarainministeriössä painotetaan myös palvelunäkökulmaa, sillä verojärjestelmän pitää olla niin hyvä ja läpinäkyvä, että se ansaitsee kansalaisten hyväksynnän eikä ainakaan vähennä veronmaksuhalukkuutta.

Kiinteistöverotuksen uudistamishankkeen ohjaus- ja tukiryhmän puheenjohtajana elokuussa aloittanut Päivi Jäske Verohallinnosta on ollut mukana kiinteistöveron uudistushankkeessa alusta lähtien. Hän painottaa yhteistyöstä saatavia synergiaetuja.

– Kaikkea uutta ei tarvitse aina luoda alusta asti, vaan hyödynnetään viranomaisilla jo olevia tietoja sekä osaamista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kiinteistöverotuksen uudistamishanke on hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa hyödynnetään kunkin mukana olevan tahon osaamista ja tietopohjaa, Jäske toteaa.

Arktinen karttapalvelu tuntee kahdeksan kieltä

Kotimaisten kehittämishankkeiden lisäksi Maanmittauslaitos tekee kansainväistä yhteistyötä. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtaja 2017–2018 ja puheenjohtajakautensa aikana Suomi haluaa vahvistaa arktista yhteistyötä. Maanmittauslaitos tukee tavoitetta työskentelemällä kahdeksan maan Arctic Spatial Data Infrastructure -hankkeessa (Arctic SDI), jonka puheenjohtajana toimii tämän vuoden loppuun saakka Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.

– Vapaaehtoisesta yhteistyöstä halutaan luoda perusta arktisen alueen tulevalle kehittämiselle. Arctic SDI tarjoaa alueelta paikkatietoa, kuten kaikkien kahdeksan karttalaitosten kartta-aineistoja. Yhteistyö on ainoa keino saada tarvittava aineisto tästä valtavan suuresta alueesta, joka on kuudesosa maapallon koko pinta-alasta, pääjohtaja Kokkonen toteaa.

Maanmittauslaitos rakentaa hankkeessa muun muassa karttapalvelun, josta voi hakea paikannimiä monilla eri kielillä.

Tutkimme ja testaamme tulevaisuuden teknologioita

Tutkimustoiminta on yksi Maanmittauslaitoksen tehtäväalueista. Kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusta tehdään Paikkatietokeskuksessa.

Yksi esimerkki tehtävästä tutkimuksesta on 3D-digitalisaation COMBAT/Pointcloud-hanke, jossa tutkitaan 3D-mittaustekniikoita, robotiikkaa ja laskentamenetelmiä. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoitusta saavassa hankkeessa on yli kolmenkymmentä tutkijaa Paikkatietokeskuksesta, Oulun yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Turun yliopistosta sekä noin 40 yhteistyökumppania.

Tutkimusprofessori ja konsortion johtaja Harri Kaartinen kertoo, että tieteellisten artikkeleiden tuottamisen lisäksi hankkeessa tehdään koetöitä ja pyritään viemään uusia ratkaisuja tuotantokäyttöön. Esimerkiksi metsäpuolella tehdään käytännön laitetestejä, joilla tuetaan metsänhoitotoimien optimointia. Kehitettyjä menetelmiä pilotoidaan myös muun muassa Liikenneviraston tarpeisiin.

Tieto ohjaa tekemistä

Kun hallintoa ja kansalaispalveluja kehitetään, keskiöön laitetaan tieto, ei organisaatio. Hanketta valmisteltaessa katsotaan, mitä tietoa ja osaamista tarvitaan ja keillä sitä on. Sen jälkeen kootaan tekijät.

Laajat hankkeet vaativat osaavaa johtamista, ja kun kaikki menee kohdilleen, saadaan hallinnonrajat ylittävästä yhteistyöstä myös merkittäviä hyötyjä.

– Perspektiivi laajenee, nähdään kokonaisuus, jolloin saadaan aikaiseksi toimivampi järjestelmä. Vältetään siis virheitä ja siten myös säästetään kustannuksissa, finanssineuvos Pylkkänen luettelee.

Elina Pylkkänen siirtyi elokuussa 2018 Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi. Kiinteistöveron kehittämishankkeen tuki- ja ohjausryhmän uusi puheenjohtaja on Päivi Jäske.
 

Yhteistyöhankkeissa tarvitaan kuulevia korvia

Kun hankkeessa on mukana lukuisia virastoja, ministeriöitä ja kymmeniä asiantuntijoita, miten hanketta voi hallita ja työssä onnistua? Kysytään tekijöiltä heidän vinkkinsä. Ensimmäisenä puheenvuoron saa Ari Tella kiinteistöverouudistusprojektista. Hän painottaa, että työnteon tulisi sujua yhteistyöhengessä, jossa ollaan halukkaita kuuntelemaan muita. Yhdessä olisi ymmärrettävä tavoite ja taso, jolla se toteutetaan.

Muita Maanmittauslaitoksessa käynnissä olevia laajoja yhteistyöhankkeita ovat Paikkatietoalusta-hanke ja Asunto-osakerekisteri-hanke (ASREK). Molemmissa hankkeissa on mukana useita ministeriöitä ja virastoja, Paikkatietoalusta-hankkeessa myös kuntia, kaupunkeja ja paikkatietoalan yrityksiä.

Johtava asiantuntija Heli Laaksonen Paikkatietoalusta-hankkeesta näkee, että yhteistyön onnistumisessa avainasemassa on avoin ja selkeä viestintä.

– Yhteisen ymmärryksen muodostamiseen on varattava aikaa ja resursseja, sillä eri toimijoiden tarpeet, odotukset ja valmiudet muutoksiin voivat poiketa suuresti toisistaan, painottaa ASREK-hankkeen ohjausryhmän sihteeri Antti Kosonen.