Tulipaloissa kuolee tai loukkaantuu Suomessa vuosittain kymmeniä ihmisiä. Suurin osa henkilövahingoista tapahtuu asuntopaloissa. Erityisen suuri riski on suurissa kaupungeissa. Palkittu pro gradu -työ kertoo, miten riskitekijät vaikuttavat tulipalojen esiintyvyyteen eri alueilla.
Teksti: Sara Todorovic
Naapurustojen rakenteelliset piirteet, sosioekonominen asema ja kotitalouksien ominaisuudet vaikuttavat siihen, missä asuinrakennuspaloja todennäköisemmin syttyy Helsingissä. Paloriskiin vaikuttavien tekijöiden maantieteellinen mallintaminen paikkatietojen avulla tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ilmiön tutkimiseen. Samalla se edistää onnettomuuksien ehkäisyä ja niihin varautumista.
Tähän mennessä tietoa asuinrakennuspalojen alueellisista riskitekijöistä on kerätty vain vähän. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli lisätä tietoa aiheesta. Tutkimukseni kohteena olivat Helsingissä syttyneet asuinrakennuspalot. Millä alueilla tulipaloja esiintyy ja miten eri riskitekijät vaikuttavat tulipalojen esiintyvyyteen?
Riskitekijät kartalle
Tulipalon syttymiseen johtavia tekijöitä ja niiden mahdollisia yhdistelmiä voi olla monia, ja palojen taustalla olevat tekijät vaihtelevat alueellisesti. Esimerkiksi työttömyys voi aiheuttaa suuren riskin toisella alueella, kun taas toisaalla se ei välttämättä lisää riskiä lainkaan.
Maantieteellisesti painotettu regressio (Geographically Weighted Regression, GWR) huomioi tämänkaltaisen spatiaalisen heterogeenisyyden. Malli ottaa perinteistä regressiota paremmin huomioon alueelliset erot. Sen avulla voidaan nähdä, miten mallin eri muuttujat vaikuttavat paloriskiin eri puolilla kaupunkia.
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto (PRONTO) tarjosi työtä varten tarkan aineiston asuinrakennuspaloista ja läheltä piti -tilanteista Helsingissä vuosina 2014–2018. Jokaisessa tehtävässä on paikka- ja aikaleima sekä paljon erilaista ominaisuustietoa. Naapurustojen piirteistä kerättiin aineistoa Tilastokeskuksen Ruututietokannasta ja Suomen ympäristökeskuksen YKR:stä (yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot). Tiedot yhdistettiin 250 x 250 metrin ruudukkoon.
Tulipalojen alueellinen riippuvuus selvisi havainnoimalla tilastollisesti merkittäviä palojen keskittymiä. Lisäksi luotiin riskimalli, joka auttoi tunnistamaan tulipalojen alueelliseen esiintyvyyteen vaikuttavia rakenteellisia, sosioekonomisia ja väestöllisiä piirteitä. Toisin kuin lineaarisessa regressiossa, GWR mahdollistaa tulosten visualisoinnin kartalla. Yhdellä vilkaisulla voidaan siis nähdä, missä kaikkialla yksittäinen muuttuja on merkittävä.
Paloriskiin vaikuttaa moni alueellinen tekijä
Tulokset osoittivat, että asuinrakennuspalot ovat Helsingissä keskittyneet tietyille alueille. Keskittymiä löytyi erityisesti kantakaupungin alueelta ja pienempiä esiintymiä Itä-Helsingistä.
Tulosten perusteella naapurustojen rakenteelliset piirteet, sosioekonominen asema ja kotitalouksien ominaispiirteet vaikuttavat asuntopalon syttymisen todennäköisyyteen. Paloriskiä lisäävät korkea väestöntiheys, matala koulutustaso, työttömyys ja asumisväljyys. Riskiä taas pienentävät suurempi rakennustiheys, uudempi rakennuskanta ja korkea koulutustaso. Omistusasuminen puolestaan vaikutti alueesta riippuen sekä riskiä nostavasti että sitä laskevasti.
Yleisesti Helsingin alueella nämä kahdeksan muuttujaa selittivät noin puolet asuinrakennuspalojen esiintyvyyden alueellisesta vaihtelusta. Mallien välisessä vertailussa GWR tunnisti myös merkittäviä paikallisia eroja siinä, miten selittävät muuttujat vaikuttavat tulipaloriskiin.
Riskien ymmärtäminen ehkäisee onnettomuuksia
Kuten aiemmin jo huomattiin, riskitekijät eivät ole yksiselitteisiä. Yksittäisten tekijöiden vaikutus paloriskiin voi vaihdella alueellisesti joko riskiä lisäävästi tai vähentävästi. Esimerkiksi omistusasuminen voi kuvastaa parempaa koulutus- ja tulotasoa sekä tietoisuutta riskeistä. Toisaalta omistusasuminen voi olla edullisempaa huono-osaisilla alueilla, jolloin omistusasuntojen osuus saattaakin korostua paloriskiä lisäävänä tekijänä.
Tämä ilmentää paloriskin taustalla olevien tekijöiden monimutkaisuutta, jolloin myös syy-seuraussuhteiden löytäminen on vaikeaa. Jotta riskit tunnistetaan ja niitä voidaan hallita yhä paremmin, on tunnettava myös kaupungin historia ja alueelliset kehityskulut.
Pelastustoimen on tärkeää ymmärtää kattavasti, mitkä riskitekijät vaikuttavat asuinrakennuspaloihin. Näin ne voidaan ottaa huomioon onnettomuuksien ehkäisyssä ja toimintavalmiuden suunnittelussa.
Pelastuslaitoksia kiinnostaa, missä onnettomuuksia tapahtuu, jotta resurssit voidaan kohdentaa oikein. Paikkatiedot ja soveltavat tilastomenetelmät tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia näiden riskien mallintamiseen.
Lue lisää
Tutkielman suomenkielinen tiivistelmä: Asuinrakennuspalon riskin ja siihen vaikuttavien tekijöiden maantieteellinen mallinnus Helsingin pelastustoimen alueella
Kirjoittaja työskentelee suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). Hän valmistui Helsingin yliopistosta geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Pro gradu -työtä ohjasivat Helsingin yliopistossa yliopistonlehtori Petteri Muukkonen ja apulaisprofessori Venla Bernelius, sekä Helsingin pelastuslaitoksesta tutkimuspäällikkö Hanna Rekola. Hän sai ProGIS ry:n ja Helsingin kaupungin opinnäytetyöpalkinnot syksyllä 2020. Sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi