Raide-Jokeri ja Kruunusillat ovat valtavia projekteja pääkaupunkiseudulla. Ne työllistävät satoja ihmisiä ja vaikuttavat tuhansien elämään. Keskitetyllä tiedonhallinnalla varmistetaan, että kaikki osapuolet tietävät, missä mennään ja mitä tehdään seuraavaksi.
Teksti: Arla Hillner, Tia Kokkonen
Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kaksi isoa pikaraitiotien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää allianssihanketta. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiotie. Kruunusillat yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Hankkeissa syntyy yhteenlaskettuna jopa 50 pysäkkiparia ja 35 raidekilometriä.
Raide-Jokerissa työskentelee vuodenajan mukaan noin 500–1000 alan asiantuntijaa, ja hankkeen tiedonhallintajärjestelmään on tallennettu lähes 85 000 tiedostoa. Vastaavat luvut Kruunusilloissa ovat 340 toimihenkilöä ja yli 21 000 tiedostoa. Erot luvuissa selittyvät sillä, että hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa: Raide-Jokeria rakennetaan jo tuotantovaiheessa, kun Kruunusilloissa työskennellään vielä tuotantovaihetta edeltävän kehitysvaiheen parissa.
– Tietoaineistojen ja sitä käyttävien henkilöiden määrä molemmissa hankkeissa on massiivinen. Tämän kokoluokan hankkeissa ei ole samantekevää, kuinka aineistoja hallitaan ja hyödynnetään hankkeen aikana, vaan syntyvät tiedot tulee olla nopeasti kaikkien osapuolten saatavilla, toteaa Kruunusiltojen tietomallinnuksesta vastaava Liisa Kemppainen.
Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa tietovirtojen ja tietoaineistojen käytettävyyteen ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota jo projektien alkumetreiltä asti.
Tiedonhallinnan merkitys korostuu suurissa hankkeissa
Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen kaltaisissa suurissa allianssihankkeissa yhteisesti sovittujen selkeiden tiedonhallinnan toimintaperiaatteiden merkitys korostuu, kun asiantuntijat useista eri organisaatioista työskentelevät yhdessä. Kun tilaaja, suunnittelija ja rakentaja istuvat saman pöydän ääressä, on tärkeää, että kaikki osapuolet pystyvät toimimaan samassa tiedonhallintaympäristössä samojen periaatteiden mukaisesti omasta taustastaan huolimatta.
Toimintaperiaatteet määritellään tiedonhallintasuunnitelmassa siten, että ne vastaavat hankkeen yksilöllisiin tarpeisiin alan yhteisiä standardeja unohtamatta. Yhteiset standardit tietoaineistojen jaottelussa ja tiedonsiirtoformaateissa kuten myös vakioidut toimintamallit ovat äärimmäisen tärkeitä, koska ihmiset omaksuvat uusia toimintamalleja verrattain hitaasti eikä tieto jalkaudu käytäntöön hetkessä.
Kehittämällä alan yhteisiä standardeja ja organisaatioiden rajat ylittäviä vakioituja toimintatapoja asiantuntijoiden tietotaito lisääntyy ja arjen rutiinit tehostuvat. Hankkeissa voidaan säästää aikaa ja resursseja.
Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa tiedonhallinnan pääperiaatteet vastaavat toisiaan. Kummassakin hankkeessa käytetään metatietopohjaista M-files-tiedonhallintajärjestelmää koko hankkeen yhteisenä projektipankkina. Kaikki allianssiosapuolet toimivat samassa järjestelmässä, eikä muita tiedontallennuspaikkoja käytännössä hyväksytä. Jokaisesta dokumentista on vain yksi versio, joka korvataan uudemmalla versiolla. Versiohistoriaan on aina mahdollisuus palata tarvittaessa.
Vakiointi mahdollistaa automatisoinnin
Vakioidut toimintatavat helpottavat ihmisten tekemää manuaalista työtä, kun yhtenäisten toimintamallien ansiosta työnteon tueksi voidaan lisätä automatiikkaa.
Kruunusilloissa ja Raide-Jokerissa automatisointeja on voitu hyödyntää metatietopohjaisen tiedonhallintajärjestelmän ansiosta. Esimerkiksi tiedostot nimetään ja jaetaan kansionäkymiin automaattisesti tiedostolle annettujen metatietojen perusteella.
– Myös datan avaaminen on helpottanut ja lisännyt tietoaineistojen käytettävyyttä infra-alalla. Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä muiden toimijoiden kattavat paikkatietoaineistot ovat avainasemassa hankkeiden lähtötietona, kertoo Raide-Jokerin tiedonhallinnan vastuuhenkilö Ossi Inkiläinen.
Paikkatietoaineistoja koskevat, FME-ajoina toteutettavat automatisoinnit linkittyvät pääasiassa rajapintatekniikkaan, tiedonsiirtoon ja -tallennukseen sekä aineistomuunnoksiin. Vakioinneista ja standardeista huolimatta tiedonsiirto eri järjestelmien välillä on edelleen valitettavan usein manuaalista työtä. Tämä vie turhaa aikaa, altistaa inhimillisille virheille ja useimmiten myös kadottaa tietoaineistoille annettuja metatietoja. Käytännössä on myös huomattu, että tottumattomuus automatisointeihin johtaa tuplavarmisteluun ja erilaisten listojen ylläpitoon.
Perinteiset piirustukset yhdistyvät moderniin tiedonhallintaan
Raide-Jokeri- ja Kruunusillat-hankkeissa yhdistyvät lähes kaikki suunnittelun eri tekniikkalajit ja rakentamisen työvaiheet yhteisen projektijohdon ja -hallinnan alle. Mikään järjestelmä ei yksinään pysty ratkaisemaan kaikkia tietoaineistojen hyödyntämistarpeita. Perinteiset piirustukset ja paikkatietoaineistot ovat edelleen vahvasti läsnä työmaiden arjessa ja suunnittelussa.
Lainsäädäntökin asettaa omat vaatimuksensa. Jotta hankkeissa pystytään vastaamaan näihin moninaisiin tarpeisiin, tiedonhallinnan suunnittelussa on mietittävä tarkkaan käyttöön otettavien ohjelmistojen käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmät.
Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa suunnittelijat käyttävät pääosin 3D-aineistoformaatteja tukevia suunnitteluohjelmistoja. Esimerkiksi infrasuunnittelijoilla on käytössä Trimblen Novapoint ja ratasuunnittelijoilla Bentleyn OpenRail. Eri tekniikkalajien suunnitelmat sovitetaan yhteen selainpohjaisessa Vektor.io-yhdistelmämalliohjelmistossa, joka toimii samalla myös kevyenä ja helppokäyttöisenä tilannekuvapalvelimena projektinjohdolle ja tuotannolle.
Tietomalleista tuotetaan työmaille toteutusmallit, jotka viedään Infra-Kit-pilvipalveluun ja sieltä edelleen koneohjausjärjestelmiin. Samaan aikaan samasta aineistosta tuotetaan perinteiset 2D-piirustukset AutoCAD-ohjelmistolla. Niitä ja muita paikkatietoaineistoja voi katsella selaimen kautta tutussa ja helppokäyttöisessä karttajärjestelmässä, kuten lähtö-, suunnitelma- ja pohjatiedot yhteen kokoavassa Sitowisen Hanke Louhi -karttapalvelussa.
Isoissa allianssihankkeissa ei hyödynnetä vain suunnittelu- tai paikkatietoaineistoja. Lisäksi ovat käytössä myös tietoaineistot, joissa määritellään aikataulut ja hankkeiden laajuus, sekä taloudenhallinnan, riskienhallinnan ja viestinnän materiaalit. Aineistoja tarkastellaan käyttötapauskohtaisesti useissa eri järjestelmissä.
Tiedot hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa
Tietoaineistojen hyödyntäminen ei lopu hankkeen päätyttyä, sillä hankkeen aikana kerätyille ja tuotetuille aineistoille on käyttöä myös ylläpidon ja kunnossapidon aikana. Toteumatieto toimii myös seuraavan hankkeen lähtötietona.
Tavoitteena on, että hankkeissa syntyneet toteumatiedot siirtyvät automaattisesti tilaajan tiedonhallintajärjestelmiin seuraavien hankkeiden lähtöaineistoiksi ja kunnossapidon käytettäväksi. Näin ei kuitenkaan vielä ole, vaan haasteita aiheuttavat useat eri järjestelmät, integraatiopuutteet ja luovutusaineistoja koskevat löyhät käytännöt.
Vaikka Espoon tai Helsingin kaupungeilla ei vielä ole tietoaineistojen jatkokäyttöä varten vakioituja toimintamalleja, Raide-Jokerissa ja
Kruunusilloissa halutaan toimia jo nyt tulevaisuuden tarpeet mielessä pitäen. Tietoaineistot tuotetaan ja hallitaan mahdollisimman hyvin standardien mukaisesti nykyisiä toimintamalleja noudattaen, jotta jatkokäyttö olisi asteen verran helpompaa käyttötapauksesta riippumatta.
Käytettävyys ja saatavuus pääroolissa
Tietoaineistojen käytettävyys ja saatavuus ovat Raide-Jokerissa ja Kruunusilloissa pääroolissa. Arki helpottuu, kun keskitetty tiedonhallinta, mallipohjainen suunnittelu ja digitaaliset palvelut ovat kunnossa. Jokaisella työntekijällä on ajantasaiset tiedot ja tilannekuva hankkeesta. Se säästää aikaa ja kustannuksia sekä lisää vastuullisuutta ja vuorovaikutteisuutta.
Taustalla on vahva ajatus siitä, että oikean tiedon tulee olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Raide-Jokeri
Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen. Raideyhteys korvaa runkobussilinja 550:n, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Raide-Jokerin pysäkit sijoitetaan paikoille, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa asumisen, työpaikkojen tai palvelujen keskittymiä.
Hankkeen suunnittelijakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja Swecon muodostaman ryhmittymä. Urakoitsijana toimii ryhmittymä NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy.
Kruunusillat-raitiotie
Kruunusillat-raitiotie yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme uutta siltaa: Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä. Kruunusillat-raitiotie tuo kasvavalle Laajasalolle sujuvamman joukkoliikenneyhteyden Helsingin keskustaan. Myös liikenneyhteydet Korkeasaareen paranevat. Yhteyden rakentaminen on tarkoitus alkaa vuoden 2021 aikana.
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy.
Arla Hillner ja Tia Kokkonen työskentelevät Sitowisen Digitaaliset ratkaisut -liiketoiminta- alueella. Hillner työskentelee paikkatiedon ja tiedonhallinnan asiantuntijana sekä projektipäällikkönä useissa eri infra-alan projekteissa. Kokkonen toimii tiedonhallinnan vastuuhenkilönä Kruunusillat-allianssissa. Sähköposti: etunimi.sukunimi@sitowise.com