Talven aikana olemme keskustelleet paikkatiedon roolista uudessa digitaalisten kaksosten maailmassa. Vaatimattomina suomalaisina otimme työn alle kopion Suomesta ja annoimme sille työnimen ”Digital Twin Finland”. Melko nopeasti useampikin toimija innostui ajatuksesta. Pystymmekö luomaan digitaalisen kaksosen Suomesta yhdistämällä eri toimijoiden tiedot ympäristöstämme?
Teksti: Juha Saarentaus
Jokainen meistä on nähnyt malleja, joissa kuvataan maaperää, luontoa, biomassaa, ilmakehää ja rakennettua ympäristöä – puhumattakaan siitä kaikesta, mitä ihminen puuhastelee ilmassa, maalla ja maan alla. Sensorit havaitsevat kaikkea ja kaikkialla jatkuvasti tiiviimpään tahtiin. Nämä kaikki tiedot muodostavat digitaalisen kaksosen maastamme. Monet tarvitsisivat näitä tietoja jo nyt toiminnassaan. Jos tällainen kaksonen tulisi helposti saataville, uusiakin käyttäjiä ilmestyisi aivan varmasti.
Ajatusleikki on vielä kesken, mutta se on siirtymässä eteenpäin. Millä toimenpiteillä ajatus saadaan konkretisoitumaan ja tuottamaan hyötyjä? Tätä pohdimme Digital Twin Finland -työryhmässä.
Onneksi emme ole yksin. Muun muassa Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA) on etenemässä samoilla ajatuksilla ja vieläpä isommalla vaihteella. Tehdään digitaalinen kaksonen saman tien koko maapallosta.
Digiloikan kautta kaupunkien yhteiseen tietomalliin?
On monia valtakunnallisia ja maailmanlaajuisia toimijoita, joita helposti saatavilla oleva digitaalinen kopio toimintaympäristöstä voi helpottaa. Markkinaimua on jo tunnistettavissa, joten tarjontaa alkaa melkoisen varmasti syntyä.
Samaan aikaan rakennetun ympäristön prosesseissa on ryhdytty soveltamaan samantyyppistä ajattelua. Miten rakennetun ympäristön elinkaarimallin tietoja voidaan hallita digitaalisten kaksosten tukemina? Tästä päästään nopeasti kaupunkimalleihin ensin aluesuunnittelukohteina ja nyt myös kokonaisia kaupunkeja kattavina malleina. Teknologiaa tähän on jo riittävästi, ellei peräti liikaakin.
Kaksiulotteisen digitaalisen paikkatietovarannon osalta emme ole onnistuneet luomaan homogeenista tietovarantoa, joka kattaisi kaikki kaupungit. Tiedot ovat laadullisesti ja sisällöllisesti melkoisen kirjavia, vaikka yhteiseen malliin on koitettu päästä jo pitkään. Muutos analogisesta paikkatiedosta digitaaliseen alkoi noin 40 vuotta sitten ja kiihtyi ensimmäisen kymmenen vuoden hapuilun jälkeen. Enää ei juuri mistään löydy kaupunkia, jonka paikkatiedot eivät jo olisi digitaalisia.
Keskustelu jatkuu Geoforum Summitissa
Miten käy kolmiulotteisten kaupunkien digitaalisten kaksosten? Muodostuuko valtakunnallisista tietovarannoista sormia napsauttamalla toimiva kokonaisuus vai jatkuuko kaupunkien paikkatietosaariston elämä monenkirjavana?
Tätä ja montaa muutakin mielenkiintoista paikkatietokehitystä pääsemme pohtiminaan ensi syksyn GeoForum Summit -tapahtumassa 8.–9.11. Jos niskalenkkimme koronapandemiasta onnistuu, tapaamme marraskuussa perinteisesti Messukeskuksen Siipi-tiloissa. Paikkatietomarkkinat on nyt GeoForum Summit.
Näkökulmia paikkatietoon
Tällä palstalla GeoForumin toiminnanjohtaja Juha Saarentaus kertoo näkemyksiään paikkatiedosta alati muuttuvassa maailmassa. GeoForum on vuonna 2020 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on lisätä paikkatietoalan yhteistyötä yli hallinto- ja toimialarajojen.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@geoforum.fi