Kiinteistörekisteri sisältää kiinteistöjen sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan sekä erilaisia tietoja kiinteistöistä kuten esimerkiksi kiinteistötunnuksen ja pinta-alan.
Kiinteistörekisteri on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä.
Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia. Kiinteistöä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä otettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella.
Kiinteistörekisteriin kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä kiinteistöjen kauppahintarekisterin tulosteet ovat erityisesti kiinteistökaupan parissa toimivien, kuten kiinteistövälittäjien ja pankkien tarvitsemia tuotteita. Kiinteistörekisterikarttaa ja muita kiinteistötietoja tarvitaan myös muun muassa erilaisten rakennushankkeiden, kuten teiden ja sähkölinjojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös esimerkiksi metsäyhtiöt tarvitsevat tietoja kiinteistörajojen sijainnista.
Kiinteistöinä kiinteistörekisteriin merkitään tilat, tontit, yleiset alueet, valtion metsämaat, valtion alueella olevat suojelualueet, lunastusyksiköt, yleisiin tarpeisiin erotetut alueet, erilliset vesijätöt ja yleiset vesialueet. Muina rekisteriyksikköinä kiinteistörekisteriin merkitään usealle kiinteistölle yhteisesti kuuluvat alueet ja tieoikeudella hallittavat liitännäisalueet.
Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt yksilöidään neliosaisella kiinteistötunnuksella, joka muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Sijaintialue tarkoittaa yleensä rekisterikylää tai kaupunginosaa ja ryhmä taloa tai korttelia. Esimerkiksi kiinteistö 905-432-19-53 on Vaasan kaupungin (905) Västervikin kylän (432) tila 19-53 (tästä loppuosan nk. rekisterinumerosta käytetään usein muotoa 19:53). Vastaavasti tunnus 91-14-487-19 tarkoittaa Helsingin kaupungin (91) kaupunginosan 14 korttelissa 487 olevaa tonttia nro 19.
Kiinteistörekisteriin merkitään rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistötunnus, yksikön perustamistiedot, pinta-ala, osuudet yhteisiin alueisiin sekä tietoja erilaisista kiinteistön käyttöön vaikuttavista oikeuksista ja rajoituksista. Rekisteristä selviävät myös kiinteistön alueella olevat määräalat ja kiinteistöstä luovutetut yhteisalueosuudet.
Kiinteistörekisterin tiedot perustuvat maanmittaustoimituksiin ja viranomaisten tekemiin päätöksiin. Vanhimmat tiedot juontavat 1700-luvulla tehtyihin toimituksiin.
Kiinteistörekisterin tiedoissa saattaa olla epätarkkuuksia ja puutteita. Maanmittaustoimistot parantavat kiinteistörekisterin laatua ja antavat tarkempia tietoja perusparannustilanteesta. Tietoja kiinteistörekisterin laadusta on erillisessä selostuksessa.
Kiinteistörekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus saada luettavakseen kiinteistörekisterin tietoja. Rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä tulostettavalla oikeaksi todistettavalla kiinteistörekisteriotteella. Siitä ilmenevät mm. kiinteistön muodostamistiedot, kiinteistötunnus ja pinta-ala. Lisäksi otteella on tietoja rasitteista, osuuksista yhteisiin alueisiin sekä tietoja kiinteistön sijaitsemisesta kaava-alueella. Vastaavat tiedot näkyvät myös kiinteistörekisterin tulosteella.
Kiinteistörekisteriotteita saa maksua vastaan maanmittaustoimistoista, kunnista ja maistraateista.
Kiinteistörekisteriotetta voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia.
Kiinteistörekisteriä pitävät maanmittaustoimistot sekä lähinnä suurimpien kuntien asemakaava-alueilla kuntien kiinteistöinsinöörit.